perjantai 31. maaliskuuta 2017

Sijoitusyhtiön pyörittäminen: kaikki mitä tiedän

Lupasin edellisessä kirjoituksessani rustailla ensi kerralla enemmänkin sijoitusyhtiöni toiminnasta. Kerjäsin verta nenästä yllyttämällä vielä ihmisiä lähettämällä kysymyksiä. No kysymyksiähän tuli. Näyttäisi siltä, että ihmiset ovat sijoitusyhtiön perustamisesta kovinkin kiinnostuneita. Seuraavassa kerron kaiken mitä tiedän sijoitusyhtiön pyörittämisestä vuoden kokemuksella. Toivottavasti saatte tästä mahdollisimman paljon irti.

Osakeyhtiön perustaminen ja muut alkuvaiheen jutut


Aloittakaamme aivan alusta. Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti maksaa 330 euroa. En enää muista tarkalleen alkuvaiheen steppejä, mutta sanottakoon, että ne olivat tarpeeksi yksinkertaiset, että kuka tahansa pystyy siihen. Nyt seuraa ensimmäinen pro-tip: Tarvitset yhtiöösi itsesi ja vähintään yhden toisen ihmisen hallitukseen. Sinusta tulee varsinainen jäsen ja toisesta varajäsen.

Perustamisessa tulee sähköisen vaiheen jälkeen kohta, jossa yritys tarvitsee pankkitilin. Menet perustamislappujen ja y-tunnuksesi kanssa pankkiin, minkä jälkeen sinun pitää kiikuttaa sieltä saamasi lappu PRH:hon. Itse asun Helsingissä ja asioin oranssilogoisessa pankissa, josta on em. paikkaan kävelymatka, joten tämä rasti ei ollut turhan paha. Omassa keississäni kupongit jäivät ikävästi jumiin rattaisiin ja etenivät vasta hoputuspuhelun jälkeen. Parin viikon viive ei kuitenkaan ollut turhan brutaali. Tämän jälkeen yrityksen liiketoiminta voi virallisesti alkaa. Ja mikä parasta, voit nyt kutsua itseäsi toimitusjohtajaksi.

Yritykselläsi on nyt ensimmäiset juoksevat kustannukset pankkipalveluista. Tuoreen tilinpäätökseni mukaan Sijoitus Oy:n pankkipalveluihin kuluu keskimäärin 7 euroa kuussa. Prosessin aikana tulee myös vaihe, jossa ilmoitetaan osakepääoman suuruun. Tähän liittyy parikin huomioonotettavaa asiaa. Minimipääoma on 2500 euroa. Edullinen voitonjako (josta tarkemmin myöhempänä) perustuu yrityksen "matemaattiseen arvoon" eli tässä olisi hyvä olla mahdollisimman suuri summa sitä päivää varten, kun alat elämään yrityksen tuotoilla. Varojen siirtäminen on naurettavan yksinkertaista sikäli kun siirrettään rahaa - perus tilisiirto riittää. Muitakin varoja eli sijoitusyhtiön tapauksessa käytännössä arvopapereita voi myös siirtää (apportti), mutta tämä aiheuttaa reippaasti kuluja.

Seuraava steppi oli ainakin minulla luoda tunnukset Nordnettiin. Olen nyt sekä yksityis- että yritysasiakas ja havaintoni on, että perustamisvaiheessa yrityksellä on enemmän paperitöitä, mutta muut asiat kuten kulut ja toiminnallisuus ovat aivan samat. Superluottokin toimii samalla tavalla. Prosessin aikana tulee vaihe, jossa joudut hankkimaan kahden ihmisen todistuksen sille, että olet todella itse allekirjoittanut papereita. Tämä on täysin järjetöntä ja ilmeisesti jonkinnäköinen reliikki. Käytännössä etsit siis kaksi ketä tahansa ihmistä, jotka kirjallisesti vakuuttavat ja allekirjoittavat, että sinun allekirjoituksesi on aito. Vastatiliä määritettäessä täytyy tehdä sama homma, joten suosittelen että sekin tehdään kerralla. Itsellä jäi tekemättä.

Sijoitusyhtiön verotus


Pelkkä toimitusjohtaja-titteli riittää harvalle syyksi perustaa osakeyhtiö, joten täytyyhän siitä jotain konkreettista hyötyäkin olla. Pohjimmiltaan sijoitusyhtiön pyörittämisen tekee kannattavaksi se, että yhteisövero on 20% ja yksityishenkilön pääomaveroprosentti on 30-34%. Osingoista yksityishenkilöä verotetaan 85-prosenttisesti eli 25,5-28,9%. Osakeyhtiöllä on siis uudelleensijoittamisen kannalta melko ratkaiseva etu.

Yrityksen voitot jaetaan myöhemmin ulos osinkoina. Jaettavista osingoista 75% on verovapaata ja 25% verotetaan pääomatulona aina 150000 euroon asti. Käytännössä osingoista siis maksetaan 7,5% veroa. Yhteisö- ja osinkoveron yhteismäärä on näin 20% + 80%*7,5% = 26% eli jos firmaan tulevaa tuottoa tuloutetaan ikään kuin suoraan läpi, tämän voi ajatella todelliseksi veroprosentiksi. 150000 eurosta eteenpäin verotus menee kovemman prosentin mukaan, mutta sillä ei ole tässä yhteydessä merkitystä.

Halvassa osingossa on vielä se rajoitus, että sitä saa nostaa vuosittain vain 8% yhtiön matemaattisesta arvosta. Jos siis mielii nostaa vuosittain vaikkapa 12000 euroa edullista osinkoa, nettovarallisuutta (varat miinus velat) pitäisi olla vähintään 150000 euroa.

Pohatta kirjoitteli puolisen vuotta sitten siitä, kuinka sijoitusyhtiötä voi käyttää vielä tehokkaammin verosuunnitteluun. Koko postaus on hyvää luettavaa, mutta referoin tähän olennaisimmat osat. Bottom line on se, että voit ottaa pyörittämästäsi yrityksestä noin tuhat euroa kuukaudessa palkkana siten, että kaikki verot ja verojen kaltaiset ei-vapaaehtoiset kulut jäävät yhteensä noin 3,5 prosenttiin. Lopuista voitoista maksetaan sitten joko 20% tai 26% riippuen siitä, jätetäänkö ne yritykseen vai maksetaanko ne osinkoina. Ajatuksena on siis käyttää hyväksi sitä tosiasiaa, että Suomessa pienipalkkaisimmat eivät maksa sen puoleen kunnallis- kuin valtionveroakaan. Toisaalta tämä tarkoittaa myös, että järjestelyä voivat käyttää ainoastaan ne, jotka eivät palkkaa nostaessaan ole "oikeissa" ansiotöissä.

Sijoitusyhtiön veroetu summautuu siis lopulta kolmen komponentin yhteisvaikutukseen: Joissain tapauksissa alhaisempi kokonaisveroaste, osittain lykätty veronkanto sekä n. tuhannen euron kuukausiansio mitättömillä veroseuraamuksilla.

Arvonlisäveroa sijoitustoiminnasta ei tarvitse maksaa. Sijoitusyhtiö voi tehdä pienimuotoista liiketoimintaakin, sillä alv:ta joutuu maksamaan vain, jos "oikean" liiketoiminnan liikevaihto on tilikaudella yli 10k€. Itse teen jonkin verran yksityisopetusta, enkä maksa siitä alvia.

Sijoitusstrategiasta


Kaikki sijoitustyylit eivät ole kannattavampia vain, koska sijoitustoimintaa harjoittaa yksityishenkilön sijaan osakeyhtiö. "Tylsä" indeksisijoittaminen, jonka puolesta esim. Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi jaksaa aina yhtä tarmokkaasti toitottaa, on järkevämpää tehdä yksityishenkilönä. Tämä johtuu mm. siitä, että yritys ei voi hyväksikäyttää pitkäaikaisessa holdailussa erittäin hyödylliseksi muodostuvaa hankintameno-olettamaa.

Sijoitusyhtiön edun voi parhaimmillaan tiivistää yhteen sanaan - kassavirta. Mitä enemmän sijoitustoimintasi tuottaa kassavirtaa, sitä todennäköisemmin se on sijoitusyhtiölle kannattavampaa. Käyn seuraavassa läpi nopeasti kaikki keissit, joista olen aiemmin kirjoitellut ja yhden uuden. Laitan linkit alkuperäiskirjoituksiini, mutta tarkennan tässä kohdassa sen verran, että aiemmin mainittu nollaveroteoria ei ole huomioitu niissä. Kyseinen järjestely kallistaa vaakakuppia hieman osakeyhtiön hyväksi.

1) Pörssiyhtiöiden osinkostrategia. Pidemmän päälle samoilla summilla pelattaessa osakeyhtiö tuottaa pörssiyhtiöiden osinkostrategialla yksityishenkilöön nähden parempaa tuottoa. Etu ei kuitenkaan liene tässä tapauksessa ratkaisevan hyvä - ainakaan jos puhutaan alle miljoonan euron omaisuudesta.

2) Listaamattomien yhtiöiden osinkostrategia. Tämän alle menevät niin pikavippejä rahoittavat yhtiöt kuten Topfinance ja Korkeatuottoinen kuin muut listaamattoman yhtiöt joilla voi käydä kauppaa vaikkapa Privanetissä. Veroaste on osakeyhtiölle ja yksityiselle sama, mutta veronkanto lykkääntyy kokonaisuudessaan osakeyhtiöllä. Uudelleensijoitus huomioiden osakeyhtiön parinkymmenen vuoden aikana repimän kaulan suuruusluokka on vuoden-kahden tuotot.

3) Vertaislainat. Osakeyhtiön veroetu koostuu tässä yhteydessä kolmesta komponentista. Kokonaisveroaste on vain 26%, josta 6 prosenttiyksikköä lykättyä. Lisäksi sijoitusyhtiöt saavat tyypillisesti vähentää luottotappiot tuloksestaan. Parin vuosikymmenen tähtäimellä ero nettotuottoon nousee jopa kolmenkymmenen prosentin luokkaan.

4) Aktiivinen kaupankäynti. Itse pyrin välttämään tätä mutta pidän kiistattomana sitä, että yrityksellä on ratkaiseva etu jos mielii tehdä rahaa aktiivisella kaupankäynnillä. Sanoisin, että treidaamisen voisi helposti rinnastaa vertaislainoihin, sillä molemmissa on kauttaaltaan samat veroprosentit (26%, josta 6% lykättyä vs yksityishenkilön 30%)

Sharevillessä kohtasin kysymyksen, jossa kysyjä halusi tietää, voiko "Ville" saada nettohyötyä, mikäli hän onnistuu parissa vuodessa tuplaamaan kymppitonnin kaupankäynnillä. Kysymykseen ei ole simppeliä vastausta, mutta jos esimerkiksi ajattelee, että pystyy yksityishenkilönä nettona tuplaamaan rahansa kahdessa vuodessa, se tietää bruttona yksityiselle miltei 60% vuosituottoa. Yrityksen nettoarvo puolestaan olisi samalla bruttotuotolla n. 21700. Mikäli koko voitto maksettaisiin heti ulos 7,5%:n osinkoverolla, Villellä olisi lopulta kädessään 10k:n sijaan hieman yli 10,8k. Parissa vuodessa tuottoero ei päätä huimaa, mutta tässä keississä pitkäjänteisyys palkitaan. Mikäli sama meno jatkuisi kymmenen vuotta (eli viisi tuplausta), nettoarvo olisi 320k vs ~482k. Tässä(kin) kysymys on siitä, että voittoja ei kannata turhaan lunastaa vaan sijoittaa.

Em. esimerkissä tiedusteltiin myös, mitä tapahtuisi jos Ville haluaisikin vain myydä yrityksensä eteenpäin. Tällöin Ville maksaisi aivan normaalisti verot luovutusvoitosta, eli ensimmäisessä tapauksessa 30% 11700 eurosta sillä oletuksella, että oli perustanut yrityksen 10000 euron pääomalla. Ei siis kannattavaa. Yksityishenkilö voi kuitenkin käyttää hankintameno-olettamaa, joka voi olla hyvinkin kannattava, jos yrityksen on omistanut yli 10 vuotta.

Velvollisuudet


Osakeyhtiöllä on velvollisuus ns. kahdenkertaiseen kirjanpitoon. Aikaa tähän on kulunut kenties noin tunti per kuukausi, mutta en ole itse tehnyt kaikkea työtä. Olen käyttänyt kirjanpitoon maksutonta ja helppokäyttöistä Tilitin-sovellusta. Kirjanpidosta maksaminen on niin kallista, että sitä ei kannata tilata. Tänä vuonna tavoitteeni on vähentää kirjanpitoon käytettävää aikaa hyödyntämällä esim. Nordnetin automaattisia raportteja parhaani mukaan.

Tilintarkastus tulee kyseeseen yhden hengen sijoitusyhtiölle siinä vaiheessa, kun liikevaihto ylittää 200k.

Kerran vuodessa pitää tehdä veroilmoitus. Itselläni tähän meni aikaa n. 3-4h. Tähän on netissä palvelu, joka tuntuu ajavan asiansa sangen hyvin.

Sijoitusyhtiön rahoitus


Oman kokemukseni mukaan sijoitusyhtiön omistaja joutuu henkilötakaajaksi, mikäli hankkii firmalleen sijoituslainaa, joten tässä ei ole ilmaista lounasta tarjolla. Omaa yhtiötä rahoitetaan lähtökohtaisesti siis itse - yleensä ansiotyöllä.

Perustamisvaiheessa yhtiölle maksetaan osakepääoma, vähintään 2500 euroa. Tämän summan kannattaisi olla mahdollisimman suuri, sillä se on osa sitä "matemaattista arvoa", jonka perusteella halvan osingon määrä lasketaan.

Omalla kohdallani sijoitusyhtiön myöhempi rahoitus jakautuu kahteen vaihtoehtoon:

1) Annan yhtiölleni korotonta lainaa ilman määräaikaa. Nämä varat eivät siirry yhtiön matemaattisen arvoon, joten niiden perusteella ei voi myöhemmin maksaa halpaa osinkoa. Yhtiö sijoittaa nämä varat ja nettotuotot kerryttävät matemaattista arvoa, jolloin osingonmaksukyky kohenee. Omalta yhtiöltä ei kannata periä korkoa, sillä yksityishenkilö maksaa siitä 30% veron. Laina on siitä mukavaa, että kun yrityksessä on riittävästi rahaa taloudelliseen riippumattomuuteen, lainat voi nostaa ensimmäisenä pois verottomasti. Odotan, että tämä summa pääsee kohdallani kertymään vuosikymmenessä yli sadantuhannen, joten tiedossa on monta verottoman "osingon" vuotta.

2) Sijoitan rahaa yhtiöni sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tätä en ole vielä tehnyt. Käytännössä tämä eroaa määräajattomasta ja korottomasta lainasta siten, että se nostaa yrityksen matemaattista arvoa ja täten osingonmaksukykyä, mutta 10 vuoden jälkeen sen takaisinmaksu katsotaan osingoksi eli siitä joutuu verolle. Ryhdyn siis tähän vasta tuonnempana, mikäli tarpeen.

Riskit


Sijoitusyhtiön omistaminen ei ole taattu tie onneen, sillä kannat enemmän riskiä. Eräs on poliittinen riski. Julkisessa keskustelussa sijoitusyhtiöt menevät kattotermin 'perheyritykset' alle. Syy siihen, miksi listaamaton osakeyhtiö saa erilaista verokohtelua kuin listattu osakeyhtiö on se, että listaamattomien on vaikeampaa saada ulkopuolista rahoitusta, jolloin pienempi joukko ihmisiä kantaa riskiä liiketoiminnasta. Perheyrityksessä kyse on siis tyypillisesti paitsi omistaja- myös yrittäjäriskin kantamisesta. Tämä riski tasapainotetaan vastaavasti paremmalla tuotolla halvan osingon muodossa. Tähän kuvioon on kuitenkin julkisessa keskustelussa monesti perätty muutosta - ja muutosta nimenomaan yrittäjän kannalta huonompaan suuntaan.

Toinen huomioitava asia on, että yrityksen perustamisen jälkeen olet jossain sidottu Suomen valtioon. Yrityksesi ja sitä kautta varasi ovat kiinni tässä maassa. Yrityksen on vaikeampi lähteä eläkkeelle Thaimaahan kuin yksityishenkilön.

Lukijoiden kysymyksiä


Pyysin viime kirjoituksessani sekä Sharevillessä ihmisiä lähettämään kysymyksiä mistä tahansa sijoitusyhtiöihin/yhtiööni liittyen. Pyrin upottamaan suurimman osan vastauksia aiemman sekaan, mutta joihinkin vastaan tässä.

"Onko yhtiölläsi omistuksessa pelkästään pörssiosakkeita vai lisäksi myös sijoitusasuntoja?"

Sijoitus Oy:llä ei tällä hetkellä ole omistusasuntoja. Kyselin yrityksen nimistä pankista viime kesänä lainaa, mutta he eivät lämmenneet. Sijoituksista on tällä hetkellä n. 85% on pörssissä, nelisen prosenttia Fellow Financessa vertaislainoissa ja yhteensä kahdeksan prosenttia Top Financessa sekä Korkeatuottoisessa. Käteistä on pari, kolme prosenttia.

"Tavalliset lakisääteiset velvoitteet kuten kirjanpito, veroilmoitukset, mahdolliset alv/työnantaja rekisteröinnit ja -ilmoitukset poislukien, millaisiin "yllättäviin" velvoitteisiin olet matkan varrella törmännyt mihin et ole osannut ennalta varautua?"

Käytin hetken aikaa oikein miettiäkseni, mutta mitään ei tullut mieleen. Sangen yllätyksetön vuosi ollut siis tässä suhteessa. Onneksi.

"Paljonko sijoitusyhtiön perustaminen  maksaa ja paljonko mielestäsi kannattaisi olla sijoitettavaa pääomaa, että perustaminen olisi järkevää?"

Osakeyhtiön perustaminen maksaa 300 euroa. Lisäksi minimiosakepääoma on 2500 euroa. Konkreettista lukua on vaikea antaa. Ylimääräinen vaiva huomioiden mieleni tekisi sanoa jotain 30-50 tuhannen haarukasta, mutta huomioitavia asioita on paljon. Ennen kaikkea jokaisen pitäisi punnita omaa sitoutumistaan pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Paremman tuoton hinta on se, että siirrät osan rahoistasi ulottumattomiisi - jos purat yhtiösi, joudut maksamaan "omista rahoistasi" ylimääräistä veroa. Mikäli pystyt sitoutumaan siihen että ennen pitkää 100k-1000k rahoistasi on kiinni tuottavasti, en sanoisi että mitään varsinaista alarajaa edes on.

Juoksevat kulut ovat omalla kohdallani luokkaa 100€/vuosi, joten yhtiömuodon tulisi varmaankin luoda lisäarvoa enemmän kuin tämän verran vähintäänkin jos nyt ei ensimmäisenä niin viimeistään toisena vuonna. Oletetaan, että tämä halutaan tehdä pörssiosakkeiden osingoista. 25,5% verokannan ja 20% verokannan erotus eli 5,5% pitäisi siis olla tuo kyseinen 100€ verojen jälkeen eli 80€. Osinkojen määrä olisi näin siis 1454€. Jos oletetaan, että osakkeista saa bruttona keskimäärin 4% osinkoa, salkun koon pitäisi tällöin olla n. 36k€. Tämä ei tietenkään huomioi osakkeiden arvon mahdollista kasvua, mutta onpahan nyt jotain laskettuna. Pointtina ehkä se, että yrityksessä ollaan all in tai all out.

Jos sen sijaan sinulla on jo vaikkapa 100k:n osakesalkku, sijoitusyhtiön perustaminen on vähän niin ja näin. Olet jo hyvää matkaa menossa kohti taloudellista riippumattomuutta ja jos haluat siirtää nämä varat yhtiöösi, joudut joko myymään ja kohtaamaan veroseuraamuksen tai siirtämään omaisuutta apporttina yhtiöösi joutuen varainsiirtoverolle, luovutusvoittoverolle ja lisäksi maksamaan palkkioita osakevälittäjällesi. Kyse onkin ehkä pikemminkin siitä, mikä on suurin salkku, jolla vielä kannattaa perustaa sijoitusyhtiö.

"Minkä koet suurimmiksi hyödyiksi sijoitettaessa oman yhtiön kautta vrt. sijoittamiseen yksityishenkilönä?"

Ykkönen on varmaankin parempi tuotto.

Henkisellä puolella olen huomannut, että sidottuani merkittävän osan pääomaa yritykseen, koen olevani myös sitoutuneempi pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Tällä on toki edellämainitut kääntöpuolensa.

Pakko sanoa myös, että pidän hyödyllisenä oppimaani yleistä tietämystä kirjanpidosta sekä yritysten lainsäädännöstä verojen, ym suhteen.

Yhtenä pikku etuna on pakko tähän hätään mainita vielä se, että omaisuutta on näppärä siirtää jälkikasvulle. Sijoitus Oy:llä on 1000 osaketta, joten voin antaa (toivottavasti tuleville) lapsilleni sen osakkeita lahjaksi muutama kerrassaan, jolloin siirrän sekä verotehokasta että valmiiksi hajautettua salkkua palanen kerrallaan eteenpäin. Lahjaahan saa antaa nykyään n. 5000 euroa kolmen vuoden välein verottomasti.

Lisäksi saan olla Toimitusjohtaja.

"Onnistuuko yritykseen siirrettyjen varojen (eli sijoitusten voittojen) palautus omistajalle pääomanpalautuksena verottomasti vai onko osinko/palkkatulo ainoat vaihtoehdot?"

Riippuu siitä, oletko lainannut rahat yrityksellesi vai sijoittanut ne SVOP-rahastoon. Lyhyesti: Onnistuu, kts. rahoitus-otsikon alainen kohta.

"Mitä asioita yritys on saanut vähennettyä verotuksesta verrattuna henkilöverotukseen?"

Yrityksellä keissi on periaatteessa simppeli - kaikki liiketoiminnasta aiheutuneet kustannukset voi vähentää. Firmalle voi hankkia työvälineitä, materiaalia jne. liiketoimintaa varten. Mitä suurempi toiminta (pääoma, liikevaihto, jne.) sitä paremmin voit perustella hankintoja. Tuoreessa rahapodissa taidettiin mainita, että joku oli saanut sijoituskirjallisuutta vähennettyä mutta että homma on epäselvää. Yrityksen kautta homma on hyvinkin selvää.

Olen itse vähentänyt julkisilla liikkumiseen liittyviä kustannuksia, mutta ne liittyvät opetustoimintaani. Vähensin myös hiljattain ostamani tietokoneen, jolla käyn kauppaa. Ostamani kone ei kuitenkaan ollut mikään naurettava tykki, vaan ihan kohtuuhintainen. Toki itse käytän konetta myös opetusten valmisteluun.

"Miten siirrän nykyisen henk.koht. salkkuni perustamalleni sijoitusyhtiölle kulu- ja verotehokkaasti?"

Et mitenkään :(
Jos tämä rasti pitää tosiaan tehdä, ensin kannattaa myydä osakkeet pois ja maksaa luovutusvoitosta verot ja sitten siirtää käteinen yritykseen.

Loppusanat


Tämä kirjoitus taisi nyt olla tässä. Sain yllättävänkin monta kysymystä ja kävin mielestäni läpi jokaisen jonka näin. Jos jokin asia jäi askarruttamaan mieltä tai pitää saada tarkennusta tai löytyy korjattavaa, otan viestejä mielelläni vastaan. Ensi kertaan.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

FPC, Fondia ja Comptel

Blogosfääri on viime viikkoina ratkennut Fondiaan ja Fingerprint Cardsiin liittyvistä postauksista. Olen nyt onnistunut sekaantumaan molempiin. Lisäksi sijoitusyhtiön pyörittäminen on ollut pöydällä pienessä maailmassani monellakin eri tavalla. Jaan nyt ajatuksiani näistä.

Päätin viime postaukseni pohdiskeluun siitä, pitäisikö minun avata positio Fingerprint Cardsissa. Osake vaikutti hinnaltaan erittäin houkuttelevalta huomioiden yrityksen oma ohjeistus sekä analyytikoiden näkemykset. Piensijoittajatkin olivat vahvasti ostolaidalla. Päädyinkin pian ostamaan FPC:tä hieman normaalia isommalla alkupanoksella. Pari viikkoa myöhemmin kaikki näytti vielä hyvältä, kunnes kuluvan viikon tiistaina FPC julkaisi erittäin karun tulosvaroituksen: Osinkoa ei maksetakaan, Q1:n liikevaihdon odotetaan puolittuvan ja koko vuoden ohjeistus perutaan. Osake kävi "parhaimmillaan" 40% miinuksella tiistaina, mutta kohosi siitä hieman. Olen nyt n. 25% tappiolla. Turpaan siis tuli.

Tällä hetkellä tunnelmat ovat hieman kaksijakoiset. Toisaalta olen sitä mieltä, että mikäli yhtiö pystyy vuoden-parin aikajänteellä palaamaan aiempaan, kenties jopa parempaankin tuloksentekokykyyn, tämän on täytynyt olla hyvä sijoitus. Warren Fyffet lainasi Buffettia sanomalla, että hyvää yhtiötä kannattaa ostaa kun on tilapäisiä vaikeuksia, mutta kyseenalaisti yhtiön hyvyyden välittömästi. Valitettavasti mieltäni vaivaa isosti se, miten johto on toiminut. Vain viikkoja sitten ohjeistus oli vielä erittäin hyvä, povaten vähintään viime vuoden tasoista tulosta tälle vuodelle. Jotkut ovat väittäneet johdon kenties syyllistyneen tässä rikoksiinkin - en tiedä onko enkä ole varma onko ajojahdeista mitään hyötyäkään. Tässä kohtaa lainaan Hanlonin partaveistä, joka menee vapaasti suomennettuna näin: "Ikinä ei pitäisi selittää pahantahtoisuudella sitä, minkä voi yhtälailla selittää tyhmyydellä."

Toistaiseksi päätän asettua odottavalle kannalle. En osta enkä myy. Työkaverini tuplasi positionsa tiistaina aivan pohjilta ja on nyt omillaan. Itse en ollut yhtä rohkea.

Fondia on ollut kaikkien huulilla siitä lähtien, kun listautumisaikeista alettiin uutisoida. Arvopaperi ennusti, että osakkeet revitään käsistä ja piensijoittajille jää vain säälipaloja ja niinhän siinä kävi, että anti keskeytettiin ensimmäisen tilaisuuden tullen. Itse hyppäsin myös kyytiin. Pidin todennäköisenä, että anti ylimerkittäisiin ja merkitsinkin niin paljolla kuin vain ilkesin irroittaa. Joudun luultavimmin vastaanottamaan rahoistani yli puolet takaisin. Ensi viikon alussa selvinnee, kuinka paljon (tai siis vähän) saan osakkeita.

Fondia sopii salkkuuni niin osingonjakopolitiikan/tavoitteen, arvostuksen kuin toimialan puolesta hyvin. Yhtiö on kasvusuuntainen valloittaen muilta lakipalvelutoimialan yrityksiltä osuuksia. Liiketoiminta sitoo vähän pääomaa, ja yhtiö tähtääkin kahden kolmasosan osingonjakosuhteeseen ja kasvavaan osinkoon.

Lopuksi pari sanaa Comptelista. Inderes ilmoitti hiljattain, että se on hyväksynyt Nokian 3,04€:n ostotarjouksen Comptelin osakkeista. Inderes pitää Nokian tarjottua summaa kohtuullisena ja läpimenoa todennäköisenä. FIM ja, sikäli kun olen tietoinen, koko internet on asiasta erimieltä. Olen itse nyt kallistunut ennustamaan, että ostotarjous ei mene läpi. Kauppalehden foorumeilla oleva "En myy"-listakin on kerännyt jo yli kahden miljoonan osakkeen potin. Jo tämä itsessäänkin on jonkinlainen este 90% saavuttamiselle - siinäkin tapauksessa että vaikkapa puolet tuosta määrästä olisikin ilmaa. Joku foorumilla ehdotti, että Nokia voisi tehdä kaupat osakevaihdolla 1:1. Toinen ehdotti 3:2-kauppaa. Oma virallinen unelmani onkin nyt 3:2-osakevaihto. Jos kolmen Comptel-osakkeen nykyhinta on 3,04€ ja Nokia vitosen, tämä tarkoittaisi n. 10% lisäpreemiota. Se riittäisi minulle tässä tapauksessa siitä yksinkertaisesta syystä, että osakevaihto on verotehokas.

Comptelini ovat tällä hetkellä n. 68% plussalla eli käteistarjous merkitsisi n. 24,6 sentin osakekohtaista veroa. Tämä tarkoittaisi, että jos myisin Comptelit Nokialle ja ostaisin koko rahalla Nokiaa, tarvitsisin yhteen Nokiaan 1,67 Comptelin sijaan 1,79 Comptelia. Kymmenen prosentin lisäpreemio olisikin yhtäkkiä 17%. Järjestely maksaisi Nokialle n. 72 miljoonaa omaa osaketta. Nokialla on tällä hetkellä hallussaan yli 90 miljoonaa omaa osaketta.

Sijoitus Oy perustettiin melko tarkalleen vuosi sitten. Tänä aikana olen saanut paljon näkemystä ja kokemusta yrityksen pyörittämisestä. Hiljattain omista yhtiöistä on puhuttu reippaamminkin omassa pikku maailmassani ja tänään eräs Sharevilleläinen jopa kyseli detaljeista yksityisviestillä. Seuraavassa kirjoituksessani voisinkin koostaa ajatuksiani tästä aiheesta.

Jos jotakuta lukijaa kiinnostaa mikä tahansa yksityiskohta sijoitusyhtiön/osakeyhtiön pyörittämisestä, kysykää ihmeessä kommenteissa, Sharevillessä tai vaikkapa sähköpostilla.

torstai 2. maaliskuuta 2017

Lappu ylihintainen - case Hoivatilat

Suomen Hoivatilat siirtyi eilen Helsingin pörssin päälistalle ja tämän jälkeen osakkeen kurssi on noussut toissapäivän 7,94 eurosta tänään lopulta 8,96 euroon. Joku pulitti muutamasta lapusta päivällä jopa 9,12 euroa. Sharevillessä ensimmäiset hätähousut ehtivät jo myymään osuuksiaan, kun toiset taas toppuuttelivat ja käskivät holdailla. Monen muun tavoin olen harkinnut, että myisin nyt ja ostaisin halvemmalla takaisin. Viime aikoina päässäni on pyörinyt laskelmia, jotka nimimerkki Sijoitusmies ansiokkaasti konkretisoi:

"Mitä suuremmalla voitolla myy osakkeen, sitä suurempi pudotus hinnassa tarvitaan, että takaisinostolla ei tee tappiota!

Grinder90, jos ostit alunperin 6€ ja myyt 9€, niin maksat veroa 0,9€ ja efektiivinen myyntihinta on siten 8,1€. Jos ostat takaisin 7,9€, niin todellinen voittosi on 0,2€ per osake. Kannattaa miettiä onko tällainen voitto sen riskin arvoista, että menetät osinkotulot ja/tai kurssi ei laskekaan."

Kyse on siis siitä, että aina ei ole järkevää myydä osaketta, vaikka tietäisi sen olevan ylihintainen. Tämä johtuu siitä, että myymisen vuoksi joutuu verolle jonka vuoksi todellinen myyntihinta ikään kuin laskee. Esimerkissä laput myytäisiin 9€ kappalehintaan, jolloin pääomaveron 30% joutuisi maksamaan kolmen euron myyntivoitosta. Nettomyyntihinta olisi tällöin 8,1€ joten mikäli kurssi ei "normalisoidu" mutta omistajaksi halajaisi joskus vielä takaisin, pitäisi joko myöntää tehneensä turhat ja/tai huonot kaupat ja maksaa yli 8,1€ tai jäädä lopullisesti pois kelkasta.

Tämän(kin) lapun arvostusta arvioidessa kuljen melko sokeasti Inderesin tavoitehinnan perässä, ja he arvioivat tavoitehinnaksi 7,90€. Sharevillessäkin on päivitelty kyseisen yrityksen arvonmäärityksen vaikeutta, joten oman kyvyn puutteessa pidän tätä hintaa pyhänä totuutena ja näin ollen yrityksen tämänhetkisenä arvona.

Yksityishenkilö maksaa luovutusvoitoista lähtökohtaisesti edellämainitut 30%. Yrityksellä kokonaisveroprosentti on 26%, mikäli voitto jaetaan osinkoina mutta 20% mikäli pääoma jää yritykseen. Sijoitus Oy ei ole toistaiseksi osingonjakomoodissa, joten lasken verotuksen tässä 20%:n mukaan. Kymmenen prosenttiyksikköä tuntuu toki jo itsessään merkittävältä, mutta tällaisissa tapauksissa sen vaikutus on itse asiassa erittäin suuri. Otetaanpa esimerkiksi Sijoitusmiehen esimerkki jossa Grinder90 ja Sijoitus Oy myyvät Hoivatilansa pois ja vertaillaan tuloksia. Sijoitus Oy:n ostohinta on samainen 6€. Esimerkissä ei ole huomioitu kaupankäyntikuluja, koska ne ovat pienet.

Sijoitus Oy myy lappunsa 9€ hintaan ja maksaa 3 euron myyntivoitosta veroa 20% eli 60 senttiä. Nettomyyntihinta oli siis 8,40€. Mikäli kurssi kyykkäisi yrityksen "oikean arvon" tasolle 7,90 euroon, Sijoitus Oy:n veivaus tuottaisi Grinder90:n 20 sentin sijaan 50 senttiä eli kaksi ja puoli kertaa enemmän. Toinen tapa olisi ajatella, että kelkasta jäämisen riski on yksityishenkilöä pienempi, sillä riittää että kurssilaskua tapahtuisi 0,9€:n eli kymmenen prosentin sijaan vain 0,6€ eli vajaa seitsemän prosenttia.

Henkilökohtaisesti en ole myymässä vielä yhdeksällä eurolla. Hoivatilat on aivan selkeästi tulevaisuuden lappu, enkä mielelläni olisi tästä junasta vielä ulkona. Olen valmis kantamaan sen riskin, että tuotto-odotus vähän hiipuu mikäli kurssi jää tosiaankin yhdeksän euron vaakalentoon vaikkapa vuodeksi. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on Hoivatilojen kanssa kuitenkin riittänyt - pari viikkoa sitten madeltiin vaihteeksi 7,10 eurossa - joten ainakaan ei tule tylsää.

Mikä sitten voisi olla hyvä myyntihinta? Pidän riittävän todennäköisenä, että Hoivaa saa myöhemmin vielä yhdeksään euroon, vaikka nousua tulisi entisestään. Pörssi saattaa antaa lapulle vähän preemiota siitä hyvästä, että kiinteistöjen vuokratuotto on lukittu pitkälle tulevaisuuteen. Ala on trendin tukema. Hinnoittelen siis konservatiivisesti yläkanttiin. Mikäli myisin kympillä, nettomyyntihintani olisi 9,20€. Myyntihintani on siis alustavasti jossain 9,5-10 euron tietämillä.

Asiasta kukkaruukkuun. Olen tehnyt periaatepäätöksen, että yritän kerryttää sotakassaa pörssin kireän arvostuksen vuoksi. Saldo on saatu taas heivattua mustalle, mutta yksi osake tulee uniini. Fingerprint Cards. Kurssi on valunut valumistaan, ja se on kivunnut Relaxissakin pohjoismaiden ostetuimpien top kymppiin. P/E on kirjoitushetkellä n. 7,3. Ohjeistuksen haarukan worst case scenarion mukaan vuoden 2017 tulos olisi about samaa tasoa tämän vuoden kanssa. 4,2% osinkoonkin ehtii vielä hyvin. Warren Fyffet kirjoitteli mielenkiintoisia juttuja mm. yhtiön avoimista shorteista. Pitäiskö?