Ratkaisin eläkeongelman

Eläkekeskustelu on käynyt viime aikoina voimakkaana. Viimeisin kierros alkoi nähdäkseni Nalle Wahlroosin ja Bengt Holmströmin keskustelusta, jossa jälkimmäinen kyseenalaisti eläkejärjestelmämme kestävyyden. Parina viime viikkona Helsingin Sanomat on puolestaan analysoinut eläkejärjestelmämme reiluutta syntymävuoden sekä sukupuolen perusteella. Oma henkilökohtainen mutuni on, että eläkejärjestelmämme ei ole mitään nykyisenkaltaista siinä vaiheessa, kun itse pääsen eläkeikään n. 40 vuoden päästä.

Helsingin Sanomien em. uutisen alta käy ilmi, että me 1986-syntyneet saamme jokaisesta maksamastamme eläke-eurosta n. 80 senttiä takaisin. Saan siis -20% tuoton niillekkin euroille jotka tänä vuonna, n. 40 vuotta ennen eläkettäni, laitan järjestelmään. Minulle on tarjottu kyllä huonoja sijoitustuotteita, mutta tällaista sontaa en aiemmin olekaan nähnyt. Kuten raflaavassa otsikossani lupasin, esitän seuraavassa oman ratkaisuehdotukseni horisontissa siintävään eläkepommiin.

Vuonna 2017 eläkemaksut ovat seuraavanlaiset:
- Kokonaiskulut ovat 24,4% palkasta
- Työntekijä maksaa palkastaan 6,15%
- Työnantaja maksaa loput eli 17,95% bruttopalkasta

Haiskahtaa muuten kusetukselta jo tässä vaiheessa, koska näyttäisi siltä, että valtaosa eläkemaksuista on "piilotettu" työntekijältä siten ettei se paista palkkakuitista liikaa silmiin. Mutta eipä ajauduta sivuraiteille. Lasketaan, kuinka paljon eläkemaksut tosiassa rasittavat palkansaajia.

Jos maksat kuukausipalkastasi 6,15% eläkemaksuja, käteesi jää ennen muita kuluja 93,85%. Työnantajalle puolestaan koituu kuluja 17,95% bruttopalkkaasi enemmän. Voimme näin laskea, kuinka suuri osuus kokonaiskulusta jää siihen palkkaan, mistä maksat verot ja työttömyysvakuutusmaksut. Tämä osuus on 0,9385/1,1795 eli n. 79,57% siitä summasta, joka palkkaan+eläkemaksuihin menee. Toisin sanoen voisit lisätä bruttopalkkaasi noin neljänneksen, mikäli eläkemaksuja ei olisi. Kolme tonnia kuussa muuttuisi miltei neljäksi.

Ehdotukseni ei kuitenkaan ole lopettaa eläkemaksuja kokonaan, sillä iäkkäämmät sukupolvet ovat niistä riippuvaisia. Vuonna 2016 eläkerahastojen nettotuotot kattoivat liikekulujen jälkeen eläkemenoista n. 40% (kalvo 51), mutta tämä tuotto on ymmärtääkseni yläkanttiin pitkällä tähtäimellä. Wikipedia  sanoo, että rahaston tuotto kattaa kuluista noin neljänneksen. Jotain siis pitää maksaa, että nykyisiä eläkkeensaajia ei tarvitse laskea hautaan täysin persaukisina.

Ehdotan, että jokaiselle annetaan mahdollisuus irtisanoutua eläkejärjestelmästä siten, että eläkemaksut pienenevät kolmanneksella mutta että mitään eläkettä ei tippuisi. Koskaan. Tämä tarkoittaisi, että eläkepottimme pikku hiljaa pienenisi tai pysyisi suurin piirtein ennallaan, mutta vastaavasti eläkeoikeudet vähenisivät vähintäänkin kompensoiden tätä. Vastaavasti eläkemaksuista säästetty summa lisättäisiin nettona palkkaan. Tämä tarkoittaisi, että jokainen eläkejärjestelmästä irtisanoutuva saisi melko tarkalleen 8%:n nettokorotuksen bruttopalkkaansa. Näin siksi, että (1-0,0615*2/3)/(1+(0,1795*2/3)) on noin 1,08.

Otetaan esimerkki. Pekka tienaa 2350€/kk bruttona inflaatiokorjattuna. Hän irtisanoutuu eläkejärjestelmästä ja alkaa saada 188 euroa kuussa ylimääräistä nettona käteen. Hän sijoittaa summan ja saa sille 6,5%:n inflaatiokorjatun tuoton seuraavan 40 vuoden ajan. Hänen varallisuutensa on työuran lopussa n. 410k€. Tadaa.

Ehdotuksestani herää toki heti kysymyksiä siitä, voiko yksilölle antaa tällaisen vastuun ja mitä tehdään, jos muuttaa mieltään, tms. En ole niistä erityisen kiinnostunut. Oman eläkepotin säästäminen voisi esimerkiksi tulla lainsäädännöllisesti pakolliseksi - pystytäänhän siihen nytkin. Pointtini oli vain se, että eläkejärjestelmämme on täysi susi ja numerot murskaamalla homma saataisiin oikeasti kuriin, jos siihen vain löytyisi tahtoa.

Jos luvuissani on jotain vikaa, ilmoitattehan siitä minulle.

Edit: Eräs lukijani huomautti aivan oikein, että alun perin käyttämäni luvut olivat väärin. Väitin että työnantaja maksaa 24,4% JA työntekijä 6,15%. Tosiasiassa kokonaiskustannus on 24,4%. Näin ollen nettokorotus laski 9,3%:sta 8,0%:iin. Annoin tässä yhteydessä Pekalle 350€/kk palkankorotuksen, jolloin lopputulos oli about sama. Mielestäni tämä oli kohtuullinen korjaus ja teksti on nähdäkseni edelleen relevantti.