sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Kannattaako Osakesäästötili?

Sharevillessä käynnistyi tällä viikolla kunnon keskustelu siitä, kannattaako Osakesäästötili versus perinteinen Arvo-osuustili. Aloitin tekemällä kommentin jonka oletin ketjun aloittajan missanneen: Hyöty tulee siitä, että verojen maksu lykkääntyy omistajan haluaman ajan verran tulevaisuuteen ja tällä välin verovelalle saa tuotettua korkoa korolle. Tästä kehkeytyi erityisesti muiden Sharevilleläisten välillä pitkä vääntö. Lopulta päätin ottaa lempityökaluni matematiikan ja takoa luvut tanaan. Seuraavassa esitän tulokset. Koska osakesäästötilissä on vielä tuntemattomia käytännön seikkoja, esitän joitakin vaihtoehtoisia lukuja selkeästi ilmaistuihin olettamuksiin perustuen. Koska en jaksa kirjoittaa pitkiä nimiä uudestaan ja uudestaan, käytän Osakesäästötilistä jatkossa lyhennettä OST ja Arvo-osuustilistä lyhennettä AOT.

OST:n ja AOT:n selkeimmät erot ovat seuraavat:
- Toisin kuin AOT:llä, OST:llä et maksa myyntivoitoista etkä osingoista pääomaveroa niin kauan kuin varat pysyvät tilin sisällä.
- OST:llä ei voi käyttää hankintameno-olettamaa
- OST:ltä nostettaessa kaikesta tuotosta maksetaan pääomaveroa, AOT:ssa osingot ovat 15-prosenttisesti verovapaita

Laskuri


Näiltä pohjilta rakensin ensimmäisen laskurini Sheetsiin. Voit kopioida laskurin itsellesi, ja pyöritellä sitä eri luvuilla. Toivon että lukijat käpistelevät laskuriani sydämensä kyllyydestä ja pyrkivät löytämään siitä virheitä jotka voin sitten korjata ja näin tehdä siitä hyödyllisemmän. Matematiikka on siitä mukavaa ettei siihen liity politiikkaa vaan kaava on joko oikein tai väärin. Haastakaa.

Lähdin siitä, että pitkän aikavälin tuotto-odotus on 8%, josta puolet on osinkoa ja puolet arvonnousua. Tein kaksi taulukkoa - yksi kahdenkymmenen ja yksi kolmenkymmenen vuoden aikajänteellä. Oletin, että OST:lle laitetaan kertarysäyksenä 50k€, jolloin tuottoetujenkin pitäisi tulla selkeämmin esiin. Sekä OST:llä että AOT:llä netto-osingot uudelleensijoitetaan. Tarkastellaan laskurin tuloksia.

Kahdenkymmenen vuoden kehityksen jälkeen OST:llä on 233k€ edestä osakkeita plus kys. vuoden osingot 9k, kun taas AOT:llä luvut ovat 194k+5,8k. Tilanne ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. AOT:llä nimittäin hankintahinta on huomattavasti suurempi kuin OST:n 50k€, sillä netto-osingoilla tehdyt ostot nostavat OST:stä poiketen osakkeiden hankintahintaa. Näin ollen realisoituvaa verovelkaa on paljon vähemmän. Jos molemmat salkut likvidoitaisiin, OST-sijoittajalle käteen jäisi 178k, AOT-sijoittajalle 169k. Nettokeskituotto oli 6,56% vuodessa versus 6,293% vuodessa.

Kolmenkymmenen vuoden kehityksellä OST vs AOT samat luvut ovat:
- Salkun markkinahinta 503k vs 383k
- Nettoarvo likvidoidessa 363k vs 323k
- Nettokeskituotto 6,837% vs 6,421%

Kokonaistuottoa nostamalla eroa saa OST:n eduksi luotua helpostikin. Jokainen voi kokeilla tätä itse, mutta itse pidän 8%:n tuottoa realistisena. Mielenkiintoisena kuriositeettina mainittakoon että mikäli kokonaistuotto painuu n. 3,7%:n tasolle, OST on 20 vuoden aikajänteellä korkeamman veroasteen vuoksi jopa AOT:ä huonompi vaihtoehto

Spekulointi


Noh - näiden analysoiminenhan on oma juttunsa, mutta en jättänyt hommaa siihen. Ensinnäkin, kuten aiemmin mainitsin, OST:iin liittyy edelleen epävarmuustekijöitä. Tämän lisäksi teen virallisen ennusteen, että poliitikolle jos toiselle tulee 20-30 vuoden aikajänteellä kaikenlaisia intohimoja ja sitä kautta tilaisuuksia pilata (tai parantaa!) kuviota. Joten eiköhän aleta spekuloimaan!

Ensimmäinen kysymykseni on, tuleeko OST:lle juoksevia kuluja, joita AOT:llä ei ole. Ensimmäisenä tulee mieleen Ruotsin ISK-tili. Heillä oli alun perin 0,4%:n vuotuinen kulu tilin koko pääomasta. Heillä oli tosin se merkittävä etu, että rahaa nostaessakaan veroja ei tarvinnut maksaa. Heidän vuosikulunsa on sittemmin noussut 0,5%:iin, mikä kuvaa poliitikkojen intressejä käydä kukkaroilla siellä mihin massit ensin hyvällä diilillä houkutellaan. Relevantimpi esimerkki lienee Nordnetin maajohtajan, Suvi Tuppuraisen kirjoitus, jossa hän väläytti kuukausimaksua ja/tai jopa prosentuaalista kulua. Välikäsiä voi siis pahimmassa tapauksessa olla kaksi uutta.

Toinen kysymys on lähdeverot ja miten niistä saa korvauksen verotuksessa. Vastaus on, ettei saa. Niiden kohdalla päätös on joko mennä AOT:lla tai valita osakkeita, joissa tuotto-odotus perustuu enimmäkseen kurssikehitykseen. Itse en ole erityisen hyvin hajauttanut kansainvälisiin osakkeisiin, mutta ne jotka hajauttavat missään määrin maailman eri pörssien markkina-arvojen suhteessa saavat pian huomata, että edes 50k€:n alkupääomaa on vaikea saada tankattua tilille.

Laskuri 2.0


Näihin kahteen perustuen tein laskurista version 2.0 toiselle välilehdelle. Juokseviin kuluihin liityen lisäsin mahdollisuuden vähintää prosenttiosuuden kokonaispääomasta per vuosi ja jälkimmäiseen pointtiin liittyen mahdollisuuden lisätä lähdeveroprosentin, joka vähennetään vain OST:n osingoista - suomalaisista osingoistahan lähdeverot kuitenkin hyvitetään. Lopuksi lisäsin vielä hankintameno-olettaman huomioinnin. En usko, että tämä on mahdollista AOT:llä enää 20-30 vuoden päästä, mutta ehkäpä se on hyvä kuitenkin laittaa.

Hankintameno-olettama


Hankintameno-olettamalla (jatkossa HO) 20 vuoden salkun tilanne ei muutu miksikään, koska 4%:n vuosittainen arvonnousu ei riitä nostamaan edes alkupääomaa niin suureksi, että HO:sta olisi hyötyä. 30 vuoden tapauksessa HO:lla ei niin ikään ole merkittävää vaikutusta 4%:n arvonnousulla. Likvidointiarvo nousee alle kaksi prosenttia - nettotuottoero tilien välillä supistuu noin 14%. Kokonaisuudessaan HO:sta voi todeta sen verran, että se jarrutaa tilien välistä tuottoeron syntymistä jonkin verran nimenomaan osakkeen kurssinousun puolella. Esimerkiksi siinä tapauksessa että kokonaistuotto olisikin 5%/4% eikä 4%/4%, 20 vuoden jänteellä nopeamman kurssinousun aiheuttamasta tuottoerosta tasaantuu noin kolmannes kun HO otetaan huomioon.

Pidemmällä aikavälillä HO:n merkitys pysyy samana tai jopa korostuu. 30 vuoden tapauksessa nettotuottoero supistuu samat 14% kun tuotto on 4%/4%. Ylläolevan 5%/4% tapauksessa kurssinousun aiheuttamasta tuottoerosta tasaantuu jopa puolet. Korostunut merkitys johtunee osittain siitä, että 20v tapauksessa vain puolet ajasta on (hyödyllisellä tavalla) HO:n piirissä kun taas 30v tapauksessa kaksi kolmasosaa.

Prosentuaalinen juokseva kulu


Lisäämällä 0,1%:n kulun koko pääomalle, 20 vuoden aikajänteellä 4%/4% tuotolla 20 vuoden jänteellä tuottoedusta pyyhkiytyy noin kolmannes, kolmenkymmenen vuoden jänteellä noin neljännes. Paljoa ei siis tarvitse juoksevia kuluja tulla, jotta hyöty katoaa. 0,1% vuodessa vastaa 20 vuoden aikajänteellä ainoastaan 50:ttä-250:ttä euroa vuodessa eli n. 4-20€/kk joten vastaava vaikutus syntyy helposti mistä tahansa ylimääräisestä kulusta.

Lähdevero

OST:llä oleva lähdevero on erittäin brutaali, sillä normaalin 25,5% sijaan sitä verotetaan heti tyypillisesti 15% ja nostettaessa vielä 30%. Kokonaisvero on siis yhteensä karvan yli 40%. On erittäin tärkeää, että OST:lle ei osteta ulkomaisia osakkeita joista maksetaan lähdeveroa. Kuvitellaan tilanne, jossa sijoittaja omistaa kymmenen eri firman osakkeita kutakin 10% salkun painosta. Yksi näistä on lähdeveron piirissä. Salkun osinkotuloihin kohdistuu näin 15%/10 = 1,5%:n ylimääräinen vero. Tämä merkitsee, että 4%/4% tapauksessa OST:n tuottohyödystä pyyhkiytyy 20 vuoden tapauksessa yksi neljäsosa ja 30 vuoden tapauksessa n. 15%.

Kaikki yhteen

Spekuloidaan tilanne, jossa sijoitetaan 50k€ kahdeksikymmeneksi vuodeksi ja saadaan 4%/4% tuotto. Hankintameno-olettama on 20v päästä edelleen voimassa, joku poliitikko onnistuu salakuljettamaan OST:lle 0,1%:n "solidaarisuusveron" ja omistaja ostaa epähuomiossa OST:lle 10%:n painolla lähdeveron alaisia osakkeita. Tässä skenaariossa salkkujen likvidointiarvo on 173k vs 169k - eroa syntyy siis neljä tuhatta euroa kahdessakymmenessä vuodessa. Hei - raha on rahaa eikö? Onhan se. Mutta kuvioon liittyy vielä muutakin mietittävää.

Riskit - kusetuksen makua?

OST:n hyvät puolet (lykätty verotus osingoista ja luovutusvoitoista) on kuultu ennenkin. Tällaisia tuotteita ovat kapitalisaatiosopimus, sijoitusvakuutus ja säästövakuutus sekä vapaaehtoinen eläkevakuutus. En osaa luetella jokaisen yksityiskohtia erikseen, joten saatoin luetella päällekkäisiä tuotteita. Joka tapauksessa näillä kaikilla on yksi yhteinen tekijä: palveluntarjoajan suuret juoksevat kulut. OST:lle on esim. Nordnetin teettämän kyselyn mukaan tulossa kovaa kysyntää, mikä tarkoittaa että palveluntarjojat koittavat todennäköisesti rahastaa sillä. 

Koska OST:n absoluuttinen verotus on kovempaa kuin AOT:n, sijoittaja sitoutuu lähtökohtaisesti pitkäjänteisyyteen. Tämä luo palveluntarjoajalle kieroutuneen insentiivin houkutella sijoittajia mukaan matalilla hinnoilla joita voi sitten myöhemmin korottaa palveluntarjoajan tietäessä ettei kuluttaja halua realisoida veroja likvidoimalla OST:ään. OST:n siirtämisestä kilpailijallekin voi rokottaa kunnon kerta-annoksen.

Yhteenveto

Mielestäni on kiistatonta, että oikein tehtynä OST on parempi versio AOT:stä. Ongelma on vain se, että OST on jo ennen syntymäänsä mokattu, koska
1) Siitä on lähdeveron hyvityksen puuttumisen vuoksi tehty vain kotimaiseen omistamiseen kannustava sijoitusväline
2) Osingot verotetaan sataprosenttisesti pääomaverokannalla
3) Olemassa olevaa salkkua ei voi viedä tilille realisoimatta veroja välillä. Kenties voisi olla kannattavaa perustaa tili ja realisoida tappiollisia osakkeita joita voi sitten vähentää AOT:iin tulevista osingoista

Ja sitten vielä se kaikkein merkittävin pointti. Kaikissa esimerkeissäni olen olettanut että henkilöllä on pamauttaa koko 50 tonnia tilille heti kärkeen. Vain näin voi saada kahdessakymmenessä vuodessa em. 4-9 tuhannen euron hyödyn. Mutta edes se että saisi tuossa 20 vuodessa koko 50k€ pääoman sisään pitäisi säästää yli 200€/kk. Harvalla on vielä pitkään aikaan tiliä, johon on talletettu maksimipääoma. Kukin voi siis itse miettiä, kannattaako OST:n riskiä kantaa pikkurahojen toivossa.

Osingot uudelleensijoittava rahasto kuten Superrahastot tai jopa ETF kuten SXR8 ovat paljon houkuttelevampia tapoja sijoittaa rahansa tehokkaasti.

Ei jatkoon.

11 kommenttia:

  1. Täytyy tunnustaa että suhtauden melko suurella varauksella koko osakesäästötiliin tai oikeastaan siihen liittyviin epävarmuustekijöihin kuten muodostuvat kokonaiskustannukset ja etenkin poliittiset päätökset.

    Suomessa yleinen yleinen ilmapiiri tuntuu vastustavan melkoisesti siirrettyä verojenmaksua tai investoimiseen liittyviin veromenettelyihin. Erityisenä ongelmana näen poliitikot jotka suhtautuvat melko kielteisesti pääomatuloihin, huomioiden että jo melko pienilläkin palkkatuloilla marginaalivero nousee noin 40%.

    Näillä parametreillä uskon tulevan hyödyn olevan marginaalinen mutta positiiviset yllätykset ovat aina tervetulleita, etenkin kun odotusarvo on vesittynyt kompromissi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen itsekin hirmu pessimistinen kun koko konsepti onnistuttiin vesittämään näin pahasti. Potentiaalia on kuitenkin tilin viemiseksi oikeaan suuntaan - ei tosin tulevalla hallituksella :)

      Poista
  2. Kiitos kattavasta analyysistä. On helppoa olla samaa mieltä nostamistasi pointeista. Itseäni kiinnostaa minkä hintaisia osakesäästötilit tulevat olemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kustannukset ratkaisevat paljon. Käytännössä mikä tahansa lisämaksu nykyisten päälle syö ison osan jo entuudestaan maltillisesta hyödystä heti kättelyssä.

      Jos miettii että tili itsessään kannustaa verotuksen puolesta olemaan aktiivisempi niin palveluntarjoajan näkökulmasta voisi hinnatkin pitää pienempinä.

      Toisaalta puhtaan markkinalatalouden näkökulmasta saadaan lisää kysyntää ja lyhyellä aikavälillä tuskin enempää tarjontaa jolloin hintojen pitäisi nousta. Aika näyttää.

      Poista
  3. Kiitos laskelmasta. Minusta juurikin tuo sinun alussa mainitsema OST- sijoittaajalle 178k, AOT-sijoittajalle 169k, on liian pieni erotus, siitä riskistä mikä osakesäästötiliin lisäksi liittyy (kulut, poliittinen riski). Aikaa tuossakin pitää olla se 20 vuotta. Ja lisäksi jos nostat ennen tuota niin voi mennä jopa miinukselle (koska osinkovero on alempi kuin pääomavero). Itse mietin nyt lapsille ihan perus arvo-osuustiliä. Spekulointiin voi ottaa myös sen että vuoden vaihteen jälkeen saattaa olla kertynyt painetta sijoittaa (kurssit nousevat suhteessa enemmän), kun ihmiset ovat odottaneet osakesäästötiliä ja kenties jättäneet perussijoitukset jäihin eli heillä on vuoden vaihteen jälkeen tarve sijottaa enemmän (että pääoma ei ole pitkään tuottamattomana). Minusta järjetelmästä haluttiin vaan hirveä haloo ja tulos on oikeasti tosi huono.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsille tuo on sellainen mitä kieltämättä voisi harkita. Opintotuet tuskin menee vai tulkitaankohan ostot ja myynnin tilin sisällä tuloksi? Tuskin.

      Omalle lapselle valitsisin edelleen Superrahasto Suomen OST:n yli.

      Poista
    2. Vastaan sinulle viiveellä.

      OST:n osinko- ja myyntitulothan eivät ole veronalaista tuloa ennen nostoa. Näin ollen ne eivät ole KELA:n etuuksien kannalta este, koska KELA huomioi opintotuen kohdalla henkilön verotettavat tulot. Esim. omistusasunnon veroton myynti ei ole veronalaista tuloa, joten omalla asunnolla voi kääriä rahaa vapaasti ja sama koskee myös OST.

      Poista
  4. Jos ajatus on että omistuksia holdaillaan kuten esimerkissä, on kustannustehokas indeksirahasto edelleen parasvaihtoehto, niiden yhteydessä kun voi käyttää hankintameno-olettamaa. Esim. näissä laskelmissa tuotto-odotuksen ollessa 8%, riittää kun pitää rahaston juoksevat kustannukset alle 0,4% niin selviää voittajana 20 ja 30 vuoden päätteeksi kertarealisointia odotellessa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kanssasi aivan samaa mieltä.

      Superrahasto Suomi olisi tälle kenties relevantti vertailukohta. Realistisesti - moniko oikeasti voittaa Superrahasto Suomen pitkässä juoksussa? Tuntuu siltä, etten minä ainakaan. Eivätkä nämä marginaaliset edut asiaa juuri muuta.

      Poista
  5. Mielestäni tämä vertailu kertoo selkeästi, mikä osakesäästötilissä on väärin. Periaatteessa idea on hieno, mutta siihen on leivottu äärimmäisen huonoja elementtejä, kuten 50k raja. Tuo raja käytännössä tekee elämän mittaisen säästämisen tilille järjettömäksi ideaksi. Tiliä voi korkeintaan käyttää pikku sijoitamiseen ja silloinkin voi käydä, että kulut nousevat liian suuriksi. Luulen olevani samaa mieltä, hyvä ETF on parempi sijoituskohde kuin osakesäästötili - vaikka muuten en ETF-sijoitamista kannatakaan.

    VastaaPoista
  6. Kiitos hyvästä simulaattorista. Sellainen tarkennus, että (0,15+0,85*0,7) = 0,745 (excelin kaavoissa käytetty 0,755).

    VastaaPoista