torstai 15. syyskuuta 2016

Suuret tulot, pienet menot

Kirjoittelin aiemmin pääomatuloista erillisten sivutulojen vaikutuksesta taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen. Sivujuonteena kävi ilmi se minkä useimmat jo tietävätkin eli että säästetty euro on parempi kuin tienattu euro. Minulle jäi kuitenkin jonkinlainen kutina laskea tarkalleen, kuinka paljon enemmän säästetty euro on.

Käydäänpä vielä nopeasti läpi säästetyn ja tienatun euron ero. Taloudellista riipumattomuutta jahdatessa säästettyä ja tienattua euroa vertaillessa pitää huomioida seuraavat kolme seikkaa:

- Jokaisesta tienatusta eurosta pitää maksaa veroa. Jos palkkasi nousisi eurolla, joutuisit maksamaan tästä lisäveroprosentin verran veroa plus eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Säästäminen puolestaan on verotonta.
- Jos kuluista säästyy euro kuussa, vaurastut euron kuussa enemmän. Pääset siis euromääräiseen tavoitteeseesi nopeammin.
- Jos kuluista säästyy euro kuussa, passiivista tuloa tarvitaan vähemmän kattamaan elinkustannukset. Rima on siis alempana.

Edellisistä ranskalaisista viivoista ainoastaan keskimmäisen positiivinen vaikutus on voimassa sellaisenaan palkankorotukselle.

Otetaanpa esimerkkitapaus. Käytämme tässä neljän prosentin sääntöä eli oletus on, että omaisuutta pitäisi olla 25 vuoden kulutuksen verran. Keskituloinen helsinkiläinen Matti tulee toimeen 1800 eurolla kuussa. Hänen pitäisi siis kerryttää 12*25*1800 = 540k€.

Matti tienaa 3738 euroa kuussa bruttona. Lomarahoineen hänen vuositulonsa on siis 46725 euroa. Verolaskurilla laskettuna eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut huomioiden hänen veroprosentikseen tulee 30,85 ja lisäveroprosentiksi 46,85. Näin ollen hänelle jää nettona käteen n. 2692 euroa kuussa. Hän siis vauraustuu 892 euroa kuussa.

Matti saa sijoituksilleen 7% vuosituoton ja voi eläköityä n. 264 kuukauden eli 22 vuoden kuluttua.

Tässä kohtaa eriytämme kaksi eri vaihtoehtoa:

1) Matti onnistuu pysyvästi säästämään satasen kuussa muuttamalla pienempään asuntoon. Hän vaurastuukin nyt 992 euroa kuussa. Lisäksi hänen uusi tavoitteensa on 12*25*1700 = 510000. Hän voi eläköityä 242 kuukauden eli hieman yli 20 vuoden jälkeen.

2) Matti onnistuu hilaaman palkkaansa ylös satasella. Hän vaurastuu noin 53 euroa kuussa enemmän, mutta tavoitesumma on ennallaan. Projektissa kestää 256 kuukautta eli aika lyhenee n. 8kk.

Saman euromäärän säästämisellä oli bruttopalkan korotukseen verrattuna n. 2,75-kertainen vaikutus. Matin olisikin siis saman vaikutuksen saavuttamiseksi tarvinnut säästää vain n. 36 euroa kuussa. Kuten aiemmassa kirjoituksessani jo laskin, säästäminen on suhteessa sitä tehokkaampi mitä suurempi säästöprosentti on jo valmiiksi. Mikäli Matin menot olisivat ennestään olleet vain 1200 euroa (säästöprosentti 55%  vs 33%), ero olisi yli nelinkertainen.

Johdin asiaan liittyen pari matemaattista kaavaa. Näillä yksittäisen euron säästölle tai palkankorotukselle voi laskea approksimoidun viitearvon. Valitettavasti jokainen euron säästö tai korotus saa oman "tehokkuuskertoimensa", joten mikäli kyseessä on esim. satasen säästö, täytyy laskutoimitus tehdä epäsiistimmillä kaavoilla. Nämä ovat kuitenkin sen verran epäseksikkäät, että tein kaksi java-sovellusta, joilla voi laskea

1) Vastaavan tehoisen säästövaatimuksen tilanteessa, jossa syötteinä annetaan kokonaislisäveroprosentti, nettopalkka, kuukausimenot ja bruttopalkankorotus. Koodi täältä.

tai

2) Vastaavan tehoisen palkankorotusvaatimuksen tilanteessa, jossa syötteinä annetaan kokonaislisäveroprosentti, nettopalkka, kuukausimenot ja säästettävä summa. Koodi täältä.

Muistin virkistämiseksi: Ohjelmaan voi tutustua selaimen kautta täällä. Copy-pastea koodi vaikkapa notepadista.

Kukin voi laskea omat lisäveroprosenttinsa täältä. Vaihtoehtoisesti voit katsoa verokorttiasi ja lisätä lisäveroprosenttiisi 6,85%.

Seuraavalla kaavalla voi laskea "tehokkuuskertoimen" likiarvon yksittäisen euron palkankorotukselle:

(kuukausikulut/nettotulot)*(100%-kokonaisveroprosentti)

eli

(100%-säästöaste)*(100%-kokonaisveroprosentti)

Minulle olisi vaurastumisen kannalta yksi ja sama säästää jostain pysyvästi satanen kuussa kuin tienata 615 euroa lisää bruttona. En osaa rehellisesti sanoa, kumpi olisi helpompi tavoite. Montako tienattua euroa sinun säästetty eurosi on?

tiistai 6. syyskuuta 2016

Ostoja ja ajatuksia

Tein viimeisen kuukauden sisään kolme ostoa, joista kaksi täysin uusia yhtiöitä ja yksi lisäys.

Nordnetillä oli kampanja, jossa parillakymmenellä jenkkiyhtiöllä sai viikon ajan käydä kauppaa ilman välityspalkkioita. Ajattelin ensin skipata koko tarjouksen, sillä Yhdysvaltojen osakemarkkinat käyvät turhan kuumina tällä hetkellä. Pyörsin kuitenkin päätökseni, sillä jonkinlaista konsensusta oli siitä että ainakin laadukas Wells Fargo & Company-pankki olisi kohtuullisesti hinnoiteltu. Ostin sitä kurssiin $48,56. WFC jakaa tänä vuonna $1,515 osinkoja eli ostohinnallani noin 3,1%. Olen oikeutettu saamaan näistä $0,38. P/E-luku on noin 12 tienoilla. En varsinaisesti odota firmalta mitään ihmesuorituksia, mutta kasvavien osinkojensa ansiosta sopii hyvin strategiaani. WFC mahtui kampanjaviikolla Shareville Relaxissa helposti ostetuimpien top 10:een vaikka kampanja oli vain viikon mittainen.

Toinen uusi ostos oli Novo Nordisk. Tämä lappu on ollut seurannassa jo jonkin aikaa. Novo on lääkealan yritys ja avaintuotteet liittyvät diabeteksen hoitoon. Kurssi on ottanut reippaasti osumaa alentuneiden ennusteiden myötä, mutta Relaxissa lappu on yhä kirjoitushetkellä pohjoismaiden netto-ostetuin. Osinko oli 6,4 DKK per osake eli 304,5 DKK ostohinnallani n. 2,1%. Kasvuvauhti on kuitenkin melko reipasta sillä osingon määrä on noussut vuosittain keskimäärin yli 25% viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Viimeisimpänä lisäsin Martelaa. Alun perin ostin Martelaa toukokuussa mutta halusin lisätä jotain vanhaa omistustani joten päädyin Martelaan sillä olin tyytyväinen Q2-raporttiin ja minulla on vahva usko puljuun jatkossa. Lisäsin kappalehintaan 7,1€ ja tälle laskettuna P/E on vajaa 8. Lisäys sopii myös erinomaisesti terävöitettyyn strategiaani, jonka mukaan osakepoiminnassa kannattaa suosia kotimaisia pienyhtiöitä. Toinen mitä harkitsin oli Verkkokauppa.comin lisääminen, mutta se saa ainakin toistaiseksi odottaa. Yksi lisäysvaihtoehto olisi myös ollut Citycon.

Rahoitin ostokseni pääasiassa lainaamalla Sijoitus Oy:lle omaa rahaani. Loput Superluotolla. Nordnetin salkussa vivun osuus koko salkun arvosta on nyt reilut pari prosenttia. Loppuvuonna palkkatuloista ja opetuksesta pitäisi irrota siinä määrin rahaa, että pelimerkkejä riittää kahteen tai kolmeen vastaavankokoiseen ostoon. Mikäli kurssit nousevat suhteessa enemmän kuin tulokset, aion vähintäänkin kuitata Superluoton pois ja kenties keskittyä kokonaan käteiskassan rakentamiseen. Näkisin että Sijoitus Oy on erinomaisessa valmiudessa, sillä n. 15% varoista on osakemarkkinoiden ulkopuolella generoimassa kassavirtaa ja niiden likvidointi on nopeaa. Tämä yhdistettynä Superluottoon takaa hyvän iskukyvyn laskumarkkinan yllättäessä.

Asiasta toiseen. Aloin himoita käyntikortteja johon laittaisin tämän blogin taustakuvanakin olevan kolikkopinon ja kasvin. Toisaalta en tee niillä mitään. Mitä tehdä?