perjantai 26. tammikuuta 2018

Nokiaa vivulla ja vuosibonarit

Ihan alkuun on pakko hehkuttaa vuosibonuksia. Työnantajani teki tänäkin vuonna loistotuloksen ja sitä myöten henkilöstölle kilahtaa ylimääräistä rahaa tilille. Esimieheni arvioi, että viime vuonna asetetut henkilökohtaiset tavoitteeni ovat täyttyneet sataprosenttisesti, mikä tukee kannustinbonuksia entisestään. Lopuksi täysin puskista pomo kertoi myös, että hän oli esittänyt kertapalkintoa loppuvuonna hiki päässä suorittamastani sertifikaatista. HR hyväksyi esityksen, joten kaikenkaikkiaan potti kohoaa miltei kuukausipalkan kokoiseksi. Tämä tarkoittaa, että osinkokeväälle jää hyvin shoppailuvaraa.

Sitten asiaan. Vajaa vuosi sitten sekaannuin ensi kertaa harkiten viputuotteeseen nimeltään minifutuuri. Kohde-etuutena on Telia. Em. kirjoituksessani tuskailin sitä, etten tarttunut halpaan Nokiaan sen tippuessa 3,8 euroon. Nyt Nokia on jälleen tippunut selkeästi neljän euron alle, joten päätin toimia. Ostin Nokian minifutuuria ja alustavasti tarkoitukseni on holdailla sitä vähintään vuoden.

Kaikki viputuotteet eivät tahdo soveltua holdailuun, sillä niillä saattaa olla juoksuaika tai niiden tuotto heikentyy sahausliikkeestä. Minifutuuri on siitä kiva, että se soveltuu holdaamiseen kunhan hyväksyy tietyt riskit. Ensinnäkin, ostajan pitäisi pystyä määrittämään jokin pohjahinta jonka alla osakekurssi ei voi käydä. Normaali osake on arvoton nollassa eurossa, minifutuuri vivusta riippuen jo paljon tätä ennen. Tämä johtuu siitä, että osakkeen hinnasta yleensä valtaosan rahoittaa liikkeellelaskija. Mikäli osakkeen hinta laskee rahoitussummaan asti, liikkeellelaskija myy tuotteen ja sijoittajalle jää luu käteen. Lisäksi rahoitussummasta pitää maksaa korkoa, jolloin kurssin pitää joko kiriä tai osinkojen (jotka nakertavat rahoitusosuutta) olla suuremmat kuin korko.

Kaupan speksit ovat seuraavat:
- Maksoin 1,48€ per osake
- Knock-out 2,65€
- Vipu n. 2,5
- Nokia-possa lihoi 50% pienellä panoksella
- Rahoitusosuuden korko on 3,1%

Tämä tarkoittaa käytännössä että löin vetoa siitä että kurssi ei laske 2,65€ alle missään tilanteessa. Vastaavasti saan osingot ja potentiaalisen kurssinousun 2,5-kertaisina. Olen valmis ottamaan tämän riskin, koska näkemykseni mukaan Nokiassa ei ole yli euron downsidea. Vastaavasti saan sijoitukselleni yli 12 prosentin lähtöosingon, joka ei tosin tule kassavirtana. Jos Nokian lupaukset nousevasta osingosta pitävät, tilanteeni on hyvä. Kyseessä on tuote MINILONG NOKIA BNP47.

Mainitsin aiemmin, etteivät nämä tuotteet varsinaisesti kuulu sijoitusstrategiaani. Toisaalta haluan ottaa hallittuja riskejä joissa on hyvä tuottopotentiaali, joten tartuin tähän. Pidän jatkossakin viputuotteiden osuuden salkussa pienenä, sillä mahdollisen ison laskun iskiessä liikkeellelaskija saa käytännössä realisoida salkkuni tappioita mikä ei ole mukavaa.

Leikkiikö kukaan muu näillä? Kertokaa miksi olen idiootti.

keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Rahapodi live - melkoinen sillisalaatti

Kävin tänään istumassa ja katselemassa maailman ensimmäisen Rahapodin livelähetyksen. Etukäteen ajattelin, että näkisin paikanpäällä todennäköisesti vähän nuorempaa väkeä, mutta paikalla olikin yllättäen erittäin monenkirjava joukko kaikenikäisiä sijoittajia. Molemmat sukupuolet olivat myös hyvin edustettuina. Juhlajakson vieraiksi oli valikoitunut Ali Jahangiri, Merja Mähkä, Sauli Vilen sekä Tuomas Enbuske. Ei lainkaan hassumpi kattaus.

Paikalle saapuessa ensimmäisenä käteen ilmestyi lasillinen kuohuvaa. Itse päätin tällä kertaa tyytyä alkoholittomaan varianttiin. Aulassa oli vartin verran luppoa ja Rahapodin juontajat Martin Paasi ja Miikka Luukkonen hengailivat alueella jutustellen paikalle saapuneille seuraajille. Lopulta ovet aukesivat Nordnetin tuttuun tapahtumatilaan. Rahapodin tunnareiden eri versiot soivat uudestaan ja uudestaan. Odotusta tuli vielä viitisentoista minuuttia. Juuri ohjelman alkaessa viereeni takariviin istahti bloggari Jasmin Hamid. Jasmin kiitti onneaan, että takarivin parhaita paikkoja oli vielä vapaana. Onnittelin häntä oikea-aikaisesta saapumisesta.

Ensimmäisenä lavalle kutsuttiin Ali Jahangiri. Alin esiintyminen oli jopa kohtuullisen viihdyttävä. Minulla meinasi Pommacit mennä väärään kurkkuun, kun Ali sanoi että sijoitusstrategialtaan Martin on se tyyppi, joka ajaa Volvoa ja Miikka on se tyyppi, joka shorttaa ihmisten sieluja. Ali kertoi myös jonkin verran omasta taloudenpidostaan ja ajatuksista sijoittamiseen. En saanut jutun punaisesta langasta täysin kiinni - epäilen sen johtuvan siitä, että lankaa ei ollut.

Seuraavaksi estradille pääsi Merja Mähkä. Hänen osuutensa keskittyi oikeastaan hyvin pitkäli naisten sijoittamiseen. Puheeksi nousi muun muassa se tosiasia, että naissijoittajat saavat keskimäärin miessijoittajia parempaa tuottoa. Mähkä esitti oman hypoteesinsa siitä, mikä tämän aiheuttaa: Naisilla on miehiä korkeampi kynnys aloittaa sijoittamista ylipäänsä. Miehet sen sijaan lähtevät herkemmin kokeilemaan sijoittamista, ottaen alkuvaiheessa takkiin suhteessa naisiin, jotka perehtyvät enemmän etukäteen. Lopulta sukupuolten välillä ei kuitenkaan ole eroa. Itse pidän tätä kohtalaisen vakuuttavana selityksenä, mutten lähde julistamaan sitä pyhänä totuutena, sillä asiaa ei tietääkseni ole oikeasti tutkittu.

Kolmantena piinapenkkiin kutsuttiin Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilen. Sauli kertaili talouden nykytilaa sekä tiputteli muutamia yrityksiä, joilla saattaisi lähitulevaisuus mennä vahvasti ja joitakin, joilla huonosti. Vahvoihin suorittajiin mainittiin ainakin Alma Media sekä eQ, jonka mainitseminen kirvoitti Martinilta koomisen avautumisen siitä kuinka hän sai kyseisestä puljusta aikoinaan kenkää. Heikoissa mainittiin Sijoitus Oy:n salkusta löytyvä, hiljattain vuoden kolmannen negarin antanut Martela. Auts. Talouden vahva veto mainittiin ja kapitalistiseen tapaan kauhisteltiin sitä, kuinka keväällä lehdissä kauhistellaan osinkojen määrää.

Viimeisenä esiin tuli Tuomas Enbuske. Tuomaksella oli niin kiire, ettei hän jäänyt edes odottamaan Martinin esittelyitä vaan hyppäsi suoraan valtaistuimelle. Tuomakselle oltiin varattu selkeästi eniten aikaa, noin puolisen tuntia. Tuomas aiheellisesti kritisoi poliitikkoja siitä, että nämä eivät kartuta osakesalkkujaan riittävästi. Niinkin kovapalkkaisista hommista pitäisi jäädä rahaa käteen ja heidän pitäisi olla esimerkillisiä taloudenpitäjiä. Herrat yrittivät muutenkin korjata kansankapitalismin mainetta muun muassa toteamalla, että opetuksen pitäisi lähteä kotoa saakka.

Virallisen osuuden jälkeen alkoi ruokatarjoilu. Esillä oli pariakin eri voileipäkakkua sekä aidossa rahapodihengessä vihreitä kuulia. Annan tarjoiluille suosituksen Osta. Istuin ja jutustelin vielä puolisen tuntia random sijoitusjutuista parin miekkosen kanssa, kunnes päätin lähteä kotiin päin. Kokonaisuudessaan tilaisuus oli positiivinen kokemus, mutta jotenkin jäi sellainen olo että illan mittaan poukkoiltiin liikaa. Ehkä odotukseni olivat liian korkealla.

tiistai 2. tammikuuta 2018

2017: Säästötavoite ylittyi, tuottotavoite alittui

Yksi vuosi tuli jälleen päätökseensä ja on aika tarkastella, miten taloudelliset tavoitteet täyttyivät. Pörssisijoitukset eivät tuottaneet hyvin. Sharevillessäkin menetin pari tähteä. Vertailun vuoksi OMXHGI nousi hieman yli kymmenen prosenttia, Sijoitus Oy jää osingoista maksettavien verojen jälkeen melko lailla nollille:

Selkäsauna tuli

Mikä selittää menneen vuoden?

Suurin omistukseni, Martela, oli tammikuussa vuoden huippuhinnoissaan. Tämä vuosi on tuloskäänteelle (toivottavasti vain) välivuosi, ja kurssi on laskenut vuoden mittaan yli kolmestatoista eurosta nykyiseen alle seitsemään ja puoleen. uskon edelleen käänteeseen, mutta myönnettävä on, että erityisesti yksi 12,40€ paikkeilla oleva lisäys oli ehkä liian intoillen tehty.

Nokia on nyt myös pohjahinnoissa ja suuremmalla painolla kuin koskaan. Kesällä se oli parhaimmillaan n. 50% hintavampi kuin nyt, mikä selittää huiput salkussa. Inderesin ja monen muun Nokia on tällä hetkellä houkuttelevasti hinnoiteltu, joten en tästäkään halua mieltäni pahoittaa.

Kokonaisuudessaan sanoisin, että olen salkkuuni tyytyväinen, vaikka haluamani lihavat ajat siirtyivätkin vuodella, kenties kahdella eteenpäin. Voi toki olla, että olen vain jonkinasteisessa kieltäymyksessä, mutta omilla rahoillahan tässä pelataan. Katsotaan, miten käy.

Oma talous vahvana

Henkilökohtainen talouteni oli tänä vuonna erittäin kovassa vedossa. Ansiotöitteni nettopalkasta säästöihin ja sijoituksiin päätyi 62%. Lisäksi nettona saadut pääomatulot, jotka koostuvat henkilökohtaisista pörssiosingoista, Sijoitus Oy:n pörssiosingoista, vertaislainoista sekä listaamattomista osakkeista kattoivat kuluistani noin 27%. Lisäksi sivubisneksieni nettotuotot olivat n. 12% kuluistani.

Kun nämä nettotuotot vähennetään suoraan kuluistani, nettoansioiden säästöprosentti kipuaa yli 77 prosenttiin. Tämä viittaa siihen, että taloudellinen riippumattomuus olisi noin kuuden-seitsemän vuoden päässä. Tässä pelataan toki sillä olettamuksella, että omistamani yhtiöt pystyvät jatkossakin paitsi maksamaan nykyistä osakekohtaista osinkoa, kykenevät myös korottomaan sitä vähintään inflaation verran joka vuosi. Lisäksi sivutoimeni pitäisi tuottaa saman verran, mitä en pidä mitenkään mahdottomana. Aiemmissa kirjoituksissani mainitsemani keikkatyö nimittäin tuloutuu vasta vuodelle 2018, ja sen arvo on yksistäänkin koko vuoden 2017 opetuksia merkittävämpi.

Varallisuuteni kasvoi pörssipettymyksistä huolimatta vuodessa noin 36%. Tässä auttoi taloudellinen elämäntapa sekä kaksi palkankorotusta. Aion jatkossakin pitää kiinni siitä, että pystyn hinnoittelemaan työpanokseni korkealle.

Uuden vuoden ajurit

Uskon, että Martela petraa tuloskuntoaan ja Nokia pitää omansa. Martelalla tilanne tuntuu olevan vain itsestä kiinni, ja tietojärjestelmähuolet ovat toivottavasti historiaa. Odotan, että Q4:ltä tulee vielä tyydyttävä tuloskin, kun laskutus on saatu kuntoon. Nokia on markkinatilanteeseen nähden kovassa iskussa, joten näkisin että tuloksentekokyvyn ratkaiseva parantuminen vain ajan kysymys.

Yhdysvaltojen verouudistuksesta salkkuni hyötyy vain vähän. Amer Sports ilmoitti erillisellä tiedotteella, että sen efektiivinen veroaste laskee. Toinen hyötyjä voisi kenties olla Revenio, mutten ole nähnyt asiasta faktaa.

Pörssissä arvostukset ovat edelleen kireät ja olen vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kasvattanut noin kymmenen prosentin käteisposition. Syyskuussa odottaa viimeinen lyhennys lähisukulaiselta ottamaani sijoituslainaan, joten siitä eteenpäin sijoituksiin pystyy kuukausitasolla laittamaan hieman enemmän kiinni. Jos ja kun markkina siis kyykkää, kukkaronnyörejä voi löysätä reilulla kädellä. Salkun Active Share on n. 81%, joten indeksin voittamiseen on ainakin siinä mielessä edelleen edellytyksiä.

Oliko muilla tyydyttävä sijoitusvuosi 2017? Mitkä oli parhaat onnistumiset sekä karvaimmat pettymykset?