sunnuntai 15. maaliskuuta 2020

Huh-hah-hei ja rommausta paljon

Heti alkuun disclaimer: Koronaviruspandemia on erittäin ikävä maailmanlaajuinen katastrofi. Se on jo nyt tappanut traagisesti tuhansia ihmisiä. En toivo kellekään pahaa. Kaikki kommentit jotka tässä kirjoituksessa maalaavat nykytilanteen positiiviseen valoon tulee tulkita omassa kontekstissaan: näkemyksinä sijoittamisesta. Toivon kaikille sairastuneille pikaista paranemista.

Musta joutsen on laskeutunut. Kolme laskuviikkoa takana. Salkusta sulanut tuona aikana n. 30%. Helsingin pörssi rommannut saman verran. Mieli levollinen, fiilis hyvä. Kyseessä on juuri senkaltainen tilaisuus kuin olen pari vuotta ehtinyt toivoa. Aloitin tällä viikolla jo pitkään kasaamani sotakassan sijoittamisen. Näen että monessakin osakkeessa ollaan ostohinnoissa, mutta seuraavat tarttuivat haaviin:

- 70x Sampo @ 33,74€
- 200x NoHo @ 8,7€
- 100x Revenio @ 21,00€
- 300x Citycon @ 7,265€

Sammot ja NoHot ostettiin maanantaina ja keskiviikkona, mutta ne ehtivät sittemmin romahtaa jo uudelleen. Katsoin että Sammosta 6,5%:n viime vuodesta leikattu osinko on erittäin makoisa ja kyseessä on yhtiö, joka pikemminkin tekee kriisissä peliliikkeitä kuin kippaa. Toinen ostos, NoHo, tuntui edulliselta uusitun ja saneeratun tuloskunnon jälkeen. Näen että firma on Sammon tapaan riittävän hyvässä kunnossa tehdäkseen kriisin aikana peliliikkeitä. Ravintolat ovat pandemian aikana ensimmäisiä asioita joista kuluttajat karsii, joten tilaisuuksia niin orgaaniseen kasvuun konkurssityhjiöiden muodossa kuin halpohin yritysostoihin luulisi syntyvän. Molempia puljuja, eritoten NoHoa joka negarin antaneena on ostohintaa vielä neljänneksen halvempi, voisin olla vielä lisäilemässäkin. NoHoa tankkasi tällä viikolla myös operatiivinen johtokin, mikä valaa uskoa.

Revenio on jaksanut kannatella korkeita kertoimiaan jo pitkään. Tämänkin kurssista on nyt saatu näppärästi kolmannes pois, joten koin fiksuksi ideaksi poimia sitä lisää. Mikään osinkokonehan tämä ei vielä ole, mutta juna puksuttaa siinä määrin hyvin eteenpäin, että kärsivällisyyttä riittää. Lopuksi päätin vielä lisätä Cityconia. Citycon on vajonnut nyt heittämällä kymppivuotisiin pohjiinsa. Pidän lafkaa osinkojen lypsylehmänä, ja olen tyytyväinen n. 9% osinkotuottoon. Ymmärrän että Cityconin, kuten muidenkin salkkuni yritysten kohdalla, seuraavan vuoden osinko on voimakkaan riskinen. Lähdenkin tällä hetkellä kaikkien ostojen kanssa siitä että katson vuoden 2019 tulosta ja oletan sen olevan vuoden 2021 tulos. Tänä vuonna käy miten käy.

Sotakassasta on siis noin 8400€ sijoitettu. Kassaa on jäljellä ~35k€. Palkkapäivä oli juuri, joten ehkä vähän enemmänkin. Voipi olla, että lähikuukausien kulut ovat normaalia pienemmät. Vaikea sanoa mitä tahtia kassaa kannattaa polttaa tulevina aikoina. Jos pörssi laskee jatkuaan, tilanne on selvä. Ostan varmasti ainakin tahdilla 1k€ sataa OMXHPI-indeksin pistettä kohden. Näin ollen kassa on käytetty kun ollaan finanssikriisiäkin alemmilla tasoilla. Vaan jos lasku muuttuukin vaakaliikeeksi tai nousuksi - mitä sitten? Millä tahdilla tyhjennän lompsan? Nyt kun on pörssi on jälleen käynyt Brexit-tasojen alla, en halua olla tilanteessa jossa minulla on kymmeniä tuhansia rahaa indeksin ylittäessä 10k.

Lähden kuitenkin siitä olettamuksesta, että alaspäin jatketaan. Mikäli saan kassan tyhjäksi, otan jossain vaiheessa päälle vielä Superluoton. Ajatuksena on ostaa reipas köntti Superrahastoja - tai mitkä niiden nykyiset tylsät nimet ovatkaan. Tämä siksi että riittävän alhaalla haluan vain saada salkulle hyvän lainoitusarvon. Hyvällä tuurilla tästä kriisistä saan ponnistuslaudan, jolla viiden vuoden päästä omaisuuteni voisi taata jonkinlaisen kireän vyön taloudellisen riippumattomuuden. Tai sitten kerjään kadunkulmassa rahaa jolla maksaa sijoitusvelkani.

torstai 2. tammikuuta 2020

Laiska mutta loistava 2019 kansiin

No huh. Viimeinen blogimerkintä on elokuulta. Melkoista lusmuilua. Tällä pätevyydellä pääsee miltei kuolleiden sijoitusblogien listaan, jonka arvioin olevan helkkarin pitkä.

Ajatuksissa on ollut kirjoitella vähän siitä ja tästä, mutta tuntuu että koko jälkimmäisen vuosipuoliskon keskustelu oli samaa vanhaa: osakesäästötili on edelleen tulossa - ja julkaisuhetkellä jo täällä, korot ovat edelleen nollassa ja Amerikan Yhdysvaltojen johdossa on edelleen oranssi mielipuoli.

Henkilökohtaisella puolella asiat ovat edistyneet sangen tyydyttävästi. Töissä tilanne on se, että saimme erään tärkeän projektin finaaliin ja olen tämän seurauksena saamassa tammikuun palkanmaksun yhteydessä bonuksen, jonka vastaa puolikasta kuukausipalkkaa. Tästä jää verojen jälkeenkin nelinumeroinen summa, joten asiaan on pakko olla tyytyväinen.

Edellämainitun lisäksi kohdalleni on sattunut muutakin hyvää. Poikkeuksellisen hyvien kirjoitustaitojeni lisäksi (lol) olen myös kohtuullisen pätevä omassa työssäni, joten minua lähestytään mitä erikoisimmilla työtarjouksilla. Yleensä nämä ovat perusskeidaa joista en viitsi kirjoittaa edes sarkastisia ja teennäisen nokkelia anekdootteja. Vaan viimeisimpäänpä minua pyysikin mukaansa suuressa arvossa pitämäni työkaveri - korjaan: työystävä (juomme myös olutta yhdessä), jolla on kontakteja olennaisissa paikoissa. Bisnessuunnitelma on disruptoida eräs ala, jonka tekniset ratkaisut ovat 80-luvulta, eivätkä kykene palvelemaan nykyisiä tarpeita.

Tavoitteena on luoda helposti laajennettava, moderni ja skaalautuva softa joka on niin kova että se pieksee nykyiset turhan monimutkaiset ratkaisut. Meikän heiniä! Nokkelimmat seuraajani saattavat muistaa, että olen aiemminkin puhunut hyvistä tilaisuuksista (jotka myöhemmin lässähtivät ja vaivihtaa haudattiin). Tällä kertaa poikkeuksena on se, että nyt olen jonkun ihmeen kautta päässyt seuraan, jolla on oikeasti pääomaa ja ymmärrystä toiminnastaan ja jotka olivat jo valmiita puhumaan konkretiasta. Pöydällä oleva tarjous sisältää 10k€ edestä laskutettavaa työtä ja viiden prosentin omistuksen kys. liiketoimintaan perustettavasta yrityksestä. Omien laskelmieni mukaan pelkkä laskutus on hyvähkö diili, joten potentiaalinen exitti on pelkkää plussaa.

Kaikki hehkutus ei kuitenkaan mene pelkän  yksityiselämän puolelle, vaan myös pörssissä on tullut kohtalaista menestystä. Salkussani tämä näkyi yli 25%:n tuottona. Seuraavassa käyn läpi viime päivityksen jälkeisiä kauppoja, jotka eivät välttämättä korreloi saavutettujen tuottojen kanssa:

Lisäsin Sijoitus Oy:n salkkuun näköjään 161 kappaletta Titaniumin osakkeita 8,50€ kappalehintaan. Verkkainen blogikirjoitusten tahti kostautuu välittömästi ja lähinnä ostopäivään (29.8.) perustuvaa arvaukseni sanoisin, että lisäys oon perustunut H1-tulokseen, joka yritti Inderesin ennusteen. Kyseessä on edelleen valitettavasti koko salkun tasolla hyvin pieni positio.

Syys- ja lokakuussa lisäsin myös Sampoa. Ensin 40 osaketta kappalehintaan 37.51, sitten 50 hintaan 36.23. Nordean häsäykseen tuli selvyyttä - vaikkakin omien intressieni vastaista. Pystyn elämään tämän kanssa jatkossakin, joten eiköhän vain nostella osinkoja.

Asiakastiedolta tuli oman tulkintani mukaan hyvä Q3-tulos, joten ostin sitä lisää heti tulosjulkistamisen jälkeen. Salkkuun tupsahti 50 osaketta 31,70€ kappalehintaan. Logiikkani on tässä hyvin suoraviivainen: Kauppaa tehdään datasta johdetuilla päätöksillä jotka skaalautuvat erittäin kulutehokkaasti. Osinkoa maksetaan euron verran mikä on ehkä hieman alakanttiin, mutta yrityskauppoja seuranneen tehostuksen jälkiltä tässä voisi olla nousuvaraa ilman sen kummempaa kasvuakin. Ja sikäli kun kasvua tulee, sitä on mahdollista saavuttaa maltillisilla investoinneilla.

Lisäsin myös NoHo Partnersia hyvän Q3:n jälkeen. 200 osaketta löysi tiensä salkkuun 11,10€ kappalehintaan. Inderesin tavoitehinta on tällä hetkellä vain 11,00€, mutta pelkkä 4%:n osinko kasvupotentiaaleineen pitää allekirjoittaneen tyytyväisenä. Q3:n yhteydessä oli selkeä ajatus, että kannattaa ostaa tulosparantajia putoavien puukkojen sijaan.

Lopuksi haaviin on tarttunut myös 300 kappaletta Taalerin osakkeita 7,47€:n kappalehintaan. Kyseessä on lähes halvin lisäykseni, koska kurssi on valunut ja/tai polkenut jo pitkään käytännössä paikallaan. Ostoksen jälkeen osakekurssille on tullut hyvää nostetta, ja Indereskin suhtautuu keissiin edelleen positiivisesti.

Tehdäänpä loppun vielä katsaus vuoden 2019 henkilökohtaisen talouden luvuista. Sain ikäväkseni huomata, että kuluni ovat nousseet. Säästöasteeni (vähentäen passiiviset netto-osingot ja korot suoraan menoista) oli vain 64,4%, viime vuonna 75,8%. Tämä tarkoittaa, että eläke olisi lipsunut muutaman vuoden kauemmas, yli kymmenen vuoden päähän.

Viime vuonna asetetut tavoitteet epäonnistuivat muutenkin - käteispositioni on kasvanut entisestään enkä päätynytkään passiivisempaan sijoitustyyliin. Näihin asioihin on kuitenkin vaikea olla liian pettynyt näin hyvän pörssivuoden jälkeen. Osinkoa ja arvonnousua on nettonakin tullut enemmän kuin mitä kulutin koko vuonna. Hyvää uutta vuotta kaikille!