Joulun potti Nigeriaan

Kirjoitusten vähyydestä tullee vielä jonkinlainen perinne, sillä jälleen sivuprojektit ovat ajaneet blogailun edelle. Opiskelin töiden puolesta lisää Javaa ja kävin tänään perjantaina suorittamassa erään sertifikaattikokeen, josta sainkin tuloksen johon olen erittäin tyytyväinen. Esimiehen kanssa olin tavoitekeskustelussani sopinut, että suoritan kyseisen sertin Q4:llä. Tänään oli mukavasti Q4:n viimeinen työpäivä, joten tiukille veti. Syksyn mittaisen tasaisen pakerruksen päätteeksi opiskelin keskiviikkona ja torstaina about kellon ympäri, joten 85%:n tulos oli ansaittu. Tämä ja eräs toinen projekti on vienyt huomioni niin, että tämä vuosi on kuin varkain tullut päätökseen - ainakin pörssipäivien osalta.

Piensijoittajien maailma on viime aikoina kuohunut MiFID II-säädösten voimaantulon myötä. Vastaanotto on nähdäkseni ollut poikkeuksetta negatiivinen ja syystä - moni amerikkalainen ETF suljetaan suomalaisvälittäjillä kaupankäynnin ulkopuolelle, sillä viranomaisten mukaan rahastolla pitäisi olla suomen- tai ruotsinkielinen, rahastoyhtiön käännättämä avaintietoesite. Suomi ei liene em. rahastoyhtiöille prioriteetti, joten näyttää, että näillä ETF:illä ei suomalainen piensijoittaja kauppaa enää käy pörssin auetessa ensi vuonna. Asia ei kuitenkaan ole täysin loppuun käsitelty, joten katsotaan miten käy.

Kävin Sijoitus Oy:n omistukset läpi ja näyttää siltä, että omistuksistani kaksi - ERUS (Venäjä) sekä NGE (Nigeria) ovat jatkossa rajattu kaupankäynnin ulkopuolelle. Olen jo pitkän aikaa elätellyt ajatusta, että lisäisin omistuksiani molemmissa. Torstaina sain iloiseksi yllätyksekseni huomata, että aiemmassa kirjoituksessa mainitsemani joulun extrapotti oli tupsahtanut Sijoitus Oy:n tilille. Yksi plus yksi on kaksi, joten kasvatin molempien painot yli puolitoistakertaisiksi. Molemmissa houkutteli halpa hinta: ERUS:n P/E on n. 7 ja P/B alle 0,8 kun taas NGE:llä ensi vuoden P/E on vajaa 9 (tänä vuonna n. 14) ja P/B 1.2 (1.3) ja risat. Molemmissa ETF:issä on pitkäjänteisen sijoittamisen kannalta kuitenkin yksi ikävä piirre: Molemmat maksavat osingot ulos. Yleisesti ottaen olen osinkojen puolella, mutta tässä tapauksessa harmittaa, että niiden uudelleensijoitus (kuten lisäsijoituksetkin) on seuraavasta pörssipäivästä lukien mahdotonta.

Joulukuun kolmas osto kohdistui Suomen Hoivatiloihin. Positio kasvoi neljänneksellä ja mahtuu jälleen top 4 suurimpiin omistuksiin. Hoivatilojen liiketoiminta tuntuu etenevän odotetusti. Inderes julkaisi eilen Hoivatilojen liiketoiminnasta mielenkiintoisen videon, joka kannattaa käydä katsomassa. Videolla Inderesin analyytikko Jesse Kinnunen kuvaa hyvin Hoivatilojen liiketoimintamallin sekä arvostusperusteet.

Tein myös Sijoitus Oy:n historian ensimmäisen veroveivin. Osinkoja on kilahdellut mukavasti, mutta veroja en haluaisi maksaa, joten päätin veivata pientä Oriola-positiotani. Osakkeita hankkiessani A-sarja oli kehnon likviditeettinsä vuoksi B-sarjaa pari prosenttia halvempi. Viime aikoina B-sarja on syöksynyt A-sarjaa isommin, minkä vuoksi B-sarja on nyt halvempi. Vaihdoin siis A-sarjalaisen B-sarjalaisiin kasvattaen positiotani ja kuitaten samalla tappioista vähennyksiä. Hyvä diili.

Sijoitusvuosi 2017 on siis nyt paketissa. Tulos ei todellakaan ollut viime vuoden veroinen millään mittarilla, mutta taloudellisen riippumattomuuden juna puksuttaa silti iloisesti eteenpäin. Tämä tarina ansaitsee kuitenkin oman julkaisunsa, joten palaan asiaan mahdollisimman pian tammikuussa.

Tekikö kukaan muu pre-MiFID II-paniikkiostoksia?

Pimeiden iltojen pohjaonget

Viime kirjoituksesta on taas vierähtänyt kokonainen kuukausi. Syy tähän on henkilökohtaiset kiireet - aikaa sijoitusmaailman ylenpalttiseen äimistelyyn ei ole tahtonut jäädä. Täysin vailla tapahtumia ei tämäkään jakso ole, joten ajattelin että nyt olisi sopiva aika purkaa lastia.

Toissakerralla puhuin tilaisuudesta, joka aukesi ystäväni työpaikalla konsultoinnin merkeissä. Hommat alkavat huomenissa ja teimme sopimuksen sadasta tunnista mikä merkitsee sangen tyydyttävää rahasummaa. Tämän "joulubonuksen" myötä käteisvaroja on sen verran, että päätin ostella suunniteltua enemmän osakkeita.

Em. kirjoituksessa makustelin ajatusta, että myisin Entrani tai Novoni pois. Päädyin kuitenkin pitämään molemmat, sillä yhtiöt tuntuvat olevan erinomaisessa iskussa. Voi olla että annan lapujen maata salkussa hamaan tulevaisuuteen, vaikka etenkin Entra-position paino saattaa kutistua reippaastikin salkun kasvaessa.

Tiputin myös ajatuksiani muutamasta osakkeesta joita haluan lisätä. Viime kerran jälkeen olenkin tankannut maininnoistani peräti kolmea. Ensimmäisenä lisäsin verkkistä. Q3-raportin jälkeen nähtiin negatiivinen reaktio, jonka yhteydessä kasvatin possaani noin kolmasosalla. Vaikka tulosnäkymissä onkin lyhyellä tähtäimellä toivomisen varaa, näen Turun suunnalle sekä Itä-Helsinkiin avattavat myymälät ehdottomasti hyvänä asiana.

Toinen ostokseni oli Nokia. Päätin turvottaa jo valmiiksi kohtuu suurta Nokiapainoa miltei puolitoistakertaiseksi. Markkina oli odottanut Nokian raportoivat parantuneista näkymistä ja kun tätä ei Q3-raportissa kuulunut, pettymys palkittiin miltei kahdenkymmenen prosentin päiväpudotuksella. Huolenaiheita supistuneesta kassasta kuului myös. Inderes käytti tilaisuuden hyväksi ja lisäsi Nokian takaisin mallisalkkuunsa, joten päätin välittömästi seurata perässä normaalia suuremmalla panostuksella. Osinkoa on näillä näkymin tulossa keväällä 19 senttiä, mikä merkitsee 4,2€ lisäyshinnallani n. 4,5%. Syklin pohjalla olevalta yhtiöltä tämä on mielestäni positiivista olettaen, että osinkoa ei tarvitse myöhemmin leikata.

Kolmas ostos oli Citycon. Seurasin muutaman viikon, kun sisäpiiriläiset tankkasivat firmaansa oikein huolella. Lisäksi hinta on päässyt valumaan vuoden pohjalukemiin. Ostohinnalleni saan karvan yli 6% osingon. Osakkeen nousuvara lienee parin vuoden tähtäimellä rajattu, mutta tämänkaltaista lappua lienee hyvä pitää salkussa joka on hieman vivun puolella. Shareville-käyttäjä Latskula (shout-out kultaspekulantille) kyseli perusteita ostolleni. Suosittelen katsomaan yhtiöillan videon, mutta lyhyesti voin todeta, että yhtiöllä on mielestäni realistinen strategia elää digitalisoituvassa markkinassa mm. haalimassa tälle vastustuskykyisiä vuokralaisia sekä hakeutumalla julkisen liikenteen solmukohtiin.

Neljäs, puskista tullut lisäys oli Asiakastieto Group. Asiakastieto on mielenkiintoinen digitalisaation aallonharjalla ratsastava firma, joka myy kaikennäköisiä jalostetun tiedon palveluita yritysten riskienhallintaan ja päätöksentekoon. Firmalla on loistava, n. 20%:n oman pääoman tuotto ja kyky investoida jatkuvasti uusiin tuotteisiin. Asiakastiedolla on edessään loistopaikka iskeä uusien voimaanastuvien säädösten (PSD2, GDPR) myötä kun tietoa tulee yhä enemmän saataville. Arvostus on vastaavasti kova. Ostohinnallani ja viime vuoden tuloksella laskettuna P/E on n. 23. Näen tuloskehitykselle kuitenkin erittäin hyvät edellytykset, joten saatan lisätä lafkaa jatkossa. Liiketoiminnan äärimmäisen hyvän skaalautuvuuden vuoksi firmalla on kyky maksaa reilu osuus tuloksesta osinkona, joten tältä vuodelta odotan kirstuuni kilahtavan rahaa noin euron per lappu mikä tekee nykykurssilla nelisen prosenttia. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että osakkeen likviditeetti on kehno ja jonkun laittaessa osakkeita esim. kymmenellä tuhannella laitaan, kurssi putoaa helposti muutaman prosentin. Tällaisella pohjaongella sain itsekin lisäviipaleen. Firman Shareville-sivu on muuten poikkeuksellisen hiljainen, joten kaikki jakamaan ajatuksia ja kertomaan miksi olen mielipiteitteni kanssa täysi idiootti.

Päädyin syksyn kunniaksi myös myyntilaidalle. Putsasin salkustani Huhtamäen, jota olin omistanut vasta alle neljä kuukautta. Tämä(kin) ostos oli melko puhtaasti Inderesiltä keksitty, ja heidän lyhyen tähtäimen, 37 euron tavoitehinta täyttyi. Tämä sinäänsä ei ollut myyntipäätös. Myyntiin pistin viime kädessä siksi, että sisäpiiristä lapuista hankkiutui eroon neljä henkilöä mukaanlukien toimari puolella miljoonalla eurolla. Sanotaan, että johto voi myydä monesta syystä mutta ostaa vain yhdestä. Toisaalta en kyllä usko koko poppoolla olevan linjasaneerausta yhtä aikaa. Katsotaan, miten käy.

Salkkutasolla koko syksy on ollut yhtä turpaanottoa. YTD kirjoitushetkellä +1,76%. Ottaen huomioon että olen lappanut rahaa koko ajan lisää sisään, viimeaikainen lasku on euromääräisesti suurempi kuin alkuvuoden nousut joten olen nyt kenties omillani. Tämä on ikävä takaisku, mutta toistaiseksi en koe tehneeni mitään aivan jäätävän typeriä päätöksiä. Fingerprint Cards saattoi olla vähän kyseenalainen päätös kuten Martelan yli 12 euron lisäys. Nämä poislukien olen mielestäni tehnyt hyviä päätöksiä.

Seuraavia ostoja joudun näillä näkymin odottamaan aina palkkapäivään joka on joulukuun puolivälissä. Tällä hetkellä kiinnostavimpia kohteita ovat Hoivatilat, Nokian Renkaat sekä Restamax ja Taaleri. Myös Nordea alle kympillä on mielenkiintoinen ajatus. Raha ei kuitenkaan kasva puussa, joten ensi kerralla on tiukka päätös edessä. Joulukuussa varaa on korkeintaan kahteen lisäykseen.

Miten rakkaita lukijoitani on syksy kohdellut?

Nyt pelottaa

Taas tuli käytyä Nordnetin tuloskausietkoilla. Esiintyjinä oli Nordnetiltä meklari Juuso Lindström ja Inderesiltä Juha Kinnunen toista kertaa peräkkäin. Käyn läpi tapahtuman kohokohdat ja tiputtelen omia ajatuksiani sekaan.

Nordnetin meklari esitteli Nordnet Marketsin viputuotteita. Huomio keskittyi Nordnetin tarjoamiin minifutuureihin ja turbowarranteihin. Itse ostin osittain erään aiemman tuloskausietkon esittelyn vuoksi Telian minifutuuria, joka on salkussani edelleen. Suosittelen tutustumaan kyseisiin tuotteisiin ja miettimään, voisiko niitä hyödyntää omalla kohdallaan. Mutta ei niistä sen enempää.

Juha aloitti markkinakatsauksen mainitsemalla, että makroluvut kuten talouskasvu tukee tällä hetkellä pörssiä. Suomi ei ole enää euroopan sairas mies, vaan täällä BKT:n kasvu on euroopan keskiarvoa suurempaa. Tämä siksi että Suomi on syklisempi jolloin hyvinä aikoina täällä menee lujaa ja huonoina aikoina poikkeuksellisen kurjasti. Seuraavaksi mainittiin kuitenkin saman tien se tosiasia, että arvostukset ovat kohollaan. Nykyinen nousu on jatkunut jo yli 8 vuotta jona aikana OMX Helsinki Cap on miltei triplannut. Helsingin pörssin P/B-mediaani on kohonnut kahden päälle, joten tulosparannuksia kaivataan.

Q3 on alkanut Helsingissä sarjalla tulosvaroituksia. 20 varoituksesta 8 on positiivisia, loput negatiivisia. Valitettavasti Sijoitus Oy:n Q3 näyttää kehnolta. Vain Taaleri antoi posarin, kun taas Verkkis, Martela sekä Oriola tiputtivat negarin. Tämä vuosi on toistaiseksi onneksi plussan puolella, mutta indeksistä ollaan jäämässä yhä enemmän.

Kinnunen nosti riskeiksi mm. vahvan euron sekä kustannusinflaation. Hän käski tarkkailla yhtiöiden kannattavuutta, mikä voi antaa vihjeen siitä, miten näitä ongelmia vastaan pärjätään. Q3-raporttien näkymien pitäisi olla positiiviset.

Hyvät poiminnat ovat edelleen kuulemma pienyhtiöissä. Kinnunen toi esille muutaman: Alma Media, Hoivatilat, Cramo sekä Ramirent. Hälytyskellot alkoivat kilistä, kun huomasin että kaksi viimeistä ovat vähennä-suosituksella. Tulkitsin tämän olevan todiste kireästä arvostuksesta, mutta toisaalta molempien kurssi on painunut alle tavoitehinnan. Ainoa jota näistä itse harkitsisin olisi Hoivatilojen lisääminen. Inderes odottaakin tämän yhtiön antavan posarin vielä tänä vuonna. Sijoitus Oy:llä on tällä hetkellä Nordnetin tili hienoisesti Superluoton puolella ja käteispossa jäädytettynä tilillä, joten lisäys saanee odottaa seuraavaan palkkapäivään. Inderesin mallisalkun käteispositio on n. 25%, itselläni n. 10-15%.

Lopussa lainattiin Buffettia, jonka mukaan pitäisi pelätä, kun muut ovat ahneita. Voin sanoa, että nyt alkaa vähitellen pelottaa.

Tarjoiluna oli tälläkin kertaa wrappi. Makuvaihtoehtoina oli mango-kana, pulled pork ja joku jota en lukenut loppuun asti, koska vege. Pulled porkille annan suosituksen Lisää.

Syksyn status

Edellisestä kirjoituksesta, jossa ratkaisin Suomen eläkeongelman, on ehtinyt vierähtää jo kokonainen kuukausi. Teksti osoittautui tilastojen valossa keskivertokirjoitusta suositummaksi, mutta yksikään eläkepamppu ei ole vielä kiittänyt ja ottanut asiaa hoitaakseen. Sääli.

Työelämän puolella menee taas lujaa. Pomo tarjosi kuukausi takaperin ylennystä, jonka otin mielihyvin vastaan. Palkkaakin tyrkytti lisää mikä sopi mainiosti. Edellinen, omasta pyynnöstä saatu korotus, on ehtinyt vanhentua alle puoli vuotta, joten tahti on kohdillaan. Itse asiassa pomo sanoi että nykyisessä roolissa olisi vielä ina nostovaraa, mutta ei kehdannut yhtenä vuonna nostaa enempää. Sanoin takaisin, että teen tänä- ja ensi vuonna niin hyvää jälkeä, että neuvotteluasemani paranee. Hänelle tämä sopi mainiosti. Verottaja vie tästäkin korotuksesta omansa eli vajaat 50%, joten eläkeikä ei juuri lähesty. Säästöprosenttini pääomatulot poislukien pitkän aikavälin kuluoletuksella nousee noin pari prosenttiyksikköä. Toisaalta kulutkin ovat olleet viime aikoina poikkeuksellisen alhaiset, joten käteen on jäänyt reippaanlaisesti.

Em. kirjoituksestani löytyy kappale, jossa hehkutin uutta liiketoimintamahdollisuutta. Valitettavasti näyttää siltä, että yhteistyö ei lopulta ota tuulta alleen. Toinen ovi aukesi kuitenkin hiljattain. Ystäväni on sovelluskehittäjänä eräässä paikallisessa korkeakoulussa. Hän tietää, että oma erikoistumisalueeni on sellainen jota heillä haluttaisiin kehittää, ja olen joulukuussa aloittamassa heidän kanssaan yhteistyötä. Pomo antoi tälle siunauksen, koska sieltä kertyvä kokemus on työnantajallenikin hyödyllistä. Laskutan osaamiseeni nähden naurettavan edullista tuntihintaa, mutta kuvio on kannattavaa monellakin tapaa:

1) Haluan hioa kuntoon kuvion, jossa toimitan projektin yksin alusta loppuun asiakkaalle
2) Haluan erinomaisen referenssin
3) En nosta Sijoitus Oy:stä palkkaa, jolloin työtäni verotetaan erittäin kevyesti. Rahaa jää käteen tuntitasolla enemmän kuin nykyisestä palkkatyöstä.
4) Verkostoitumismahdollisuudet ovat huimaavat

Siirto on siis erittäin strateginen. Näen, että pitkällä, 10v+ tähtäimellä tämäntyyliset työn saattavat - halusin tai en - korvata päivätyöt täysin. Oma työpanos kannattaa siis osata paketoida palveluksi. Ystäväni esimies ihmetteli että mikä ihmeen junnu tänne on tulossa kun pyytää noin vähän. Aion tehdä projektin tuohon hintaan laadukkaasti maaliin niin hyvin, että he eivät välttämättä edes tarvitse minua sen jälkeen. Sitten on varaa nostaa hintaa, kun tietävät senkin ettei työstäni seuraa mitään "vendor lockia". Kyseisestä työstä voi kovimmat ammattilaiset laskuttaa 100, jopa 150 euroa tunnilta. Siihen kastiin olisi hyvä päästä.

Sitten sijoituspuolen asioihin. Salkku on laskenut pikkuisen elokuusta indeksin noustessa selvästi. Turpaan siis tullut. Ei hätää, eihän tässä jäniksen selässä olla. Inderes otti Talenomin mallisalkkuunsa, ja päätin välittömästi apinoida tätä. Olin seuraillut kyseistä lafkaa pitkään, mutta lähinnä ahdistunut siitä että kurssi oli about tuplannut tänä aikana. Vaan jos kelpaa Inderesille, kelpaa myös minulle. Osallistuin myös Titaniumin antiin. Annista sai jopa kohtuullisen määrän osakkeita, enkä hetimiten lisännyt tai lunastanut pikavoittoa. Positio on kokonaisuuteen nähden kuitenkin niin pieni, että joku peliliike on varmaankin pakko tehdä. Joko lisää tai ulos.

Myin henkilökohtaisesta omistuksestani pois yrityslainarahaston osuuksia. Tuotto on ollut ihan ok, mutta janoan kassavirtaa (ja käteistä) joten hankkiuduin eroon. Tästä realisoituu hieman veroja mutta eipä mitään. Tämän myötä käteispositio on nyt riittävä joten on aika jatkaa yleistä salkun lihotusta.

Olen myös tuumaillut, että salkussa alkaa olla kaikenlaisia rönsyjä joita haluaisin karsia. Viimeaikoina olen ollut vähän sillä kannalla että pyrin ylläpitämään osinkoyhtiöistä koostuvaa salkkua, jossa on verrattain suuri small cap-paino. Lisäksi hyvä seurattavuus on plussaa. Ajatuksenani on myydä ulkomaisia omistuksia ja vaihtaa kotimaisiin. Pitkällisen pohdinnan päätteeksi olen tällä hetkellä luultavimmin hankkiutumassa eroon Entrasta sekä Novo Nordiskista. Molemmat ovat epäilemättä erittäin hyviä firmoja, mutta molemmissa painaa se, että niitä on verrattain hankala seurata. Novon kohdalla Tanskan osinkoverotus myös harmittaa. Nämä rahat voisi ohjata esim. Nokiaan tai Revenioon, jotka ovat nyt edullisen oloisia. Nigeria- ja Venäjäpossien kasvattaminen kiinnostaa myös edelleen. Nokian Renkaat, Taaleri sekä Verkkis ovat myös kiinnostavia tällä hetkellä. Toisaalta voisi olla temaattista, että Entran kaltaisen kiinteistölafkan vaihtaisi toiseen, esim. Hoivatiloihin tai Cityconiin - vaikka vähän eri juttuja tekevätkin.

24.10. on taas Nordnetin tuloskausietkot, joihin ajattelin jälleen osallistua. Kirjoittelen varmasti muistiinpanoni ja ajatukseni tälle bloginkin puolelle. Palaillaan.

Ratkaisin eläkeongelman

Eläkekeskustelu on käynyt viime aikoina voimakkaana. Viimeisin kierros alkoi nähdäkseni Nalle Wahlroosin ja Bengt Holmströmin keskustelusta, jossa jälkimmäinen kyseenalaisti eläkejärjestelmämme kestävyyden. Parina viime viikkona Helsingin Sanomat on puolestaan analysoinut eläkejärjestelmämme reiluutta syntymävuoden sekä sukupuolen perusteella. Oma henkilökohtainen mutuni on, että eläkejärjestelmämme ei ole mitään nykyisenkaltaista siinä vaiheessa, kun itse pääsen eläkeikään n. 40 vuoden päästä.

Helsingin Sanomien em. uutisen alta käy ilmi, että me 1986-syntyneet saamme jokaisesta maksamastamme eläke-eurosta n. 80 senttiä takaisin. Saan siis -20% tuoton niillekkin euroille jotka tänä vuonna, n. 40 vuotta ennen eläkettäni, laitan järjestelmään. Minulle on tarjottu kyllä huonoja sijoitustuotteita, mutta tällaista sontaa en aiemmin olekaan nähnyt. Kuten raflaavassa otsikossani lupasin, esitän seuraavassa oman ratkaisuehdotukseni horisontissa siintävään eläkepommiin.

Vuonna 2017 eläkemaksut ovat seuraavanlaiset:
- Kokonaiskulut ovat 24,4% palkasta
- Työntekijä maksaa palkastaan 6,15%
- Työnantaja maksaa loput eli 17,95% bruttopalkasta

Haiskahtaa muuten kusetukselta jo tässä vaiheessa, koska näyttäisi siltä, että valtaosa eläkemaksuista on "piilotettu" työntekijältä siten ettei se paista palkkakuitista liikaa silmiin. Mutta eipä ajauduta sivuraiteille. Lasketaan, kuinka paljon eläkemaksut tosiassa rasittavat palkansaajia.

Jos maksat kuukausipalkastasi 6,15% eläkemaksuja, käteesi jää ennen muita kuluja 93,85%. Työnantajalle puolestaan koituu kuluja 17,95% bruttopalkkaasi enemmän. Voimme näin laskea, kuinka suuri osuus kokonaiskulusta jää siihen palkkaan, mistä maksat verot ja työttömyysvakuutusmaksut. Tämä osuus on 0,9385/1,1795 eli n. 79,57% siitä summasta, joka palkkaan+eläkemaksuihin menee. Toisin sanoen voisit lisätä bruttopalkkaasi noin neljänneksen, mikäli eläkemaksuja ei olisi. Kolme tonnia kuussa muuttuisi miltei neljäksi.

Ehdotukseni ei kuitenkaan ole lopettaa eläkemaksuja kokonaan, sillä iäkkäämmät sukupolvet ovat niistä riippuvaisia. Vuonna 2016 eläkerahastojen nettotuotot kattoivat liikekulujen jälkeen eläkemenoista n. 40% (kalvo 51), mutta tämä tuotto on ymmärtääkseni yläkanttiin pitkällä tähtäimellä. Wikipedia  sanoo, että rahaston tuotto kattaa kuluista noin neljänneksen. Jotain siis pitää maksaa, että nykyisiä eläkkeensaajia ei tarvitse laskea hautaan täysin persaukisina.

Ehdotan, että jokaiselle annetaan mahdollisuus irtisanoutua eläkejärjestelmästä siten, että eläkemaksut pienenevät kolmanneksella mutta että mitään eläkettä ei tippuisi. Koskaan. Tämä tarkoittaisi, että eläkepottimme pikku hiljaa pienenisi tai pysyisi suurin piirtein ennallaan, mutta vastaavasti eläkeoikeudet vähenisivät vähintäänkin kompensoiden tätä. Vastaavasti eläkemaksuista säästetty summa lisättäisiin nettona palkkaan. Tämä tarkoittaisi, että jokainen eläkejärjestelmästä irtisanoutuva saisi melko tarkalleen 8%:n nettokorotuksen bruttopalkkaansa. Näin siksi, että (1-0,0615*2/3)/(1+(0,1795*2/3)) on noin 1,08.

Otetaan esimerkki. Pekka tienaa 2350€/kk bruttona inflaatiokorjattuna. Hän irtisanoutuu eläkejärjestelmästä ja alkaa saada 188 euroa kuussa ylimääräistä nettona käteen. Hän sijoittaa summan ja saa sille 6,5%:n inflaatiokorjatun tuoton seuraavan 40 vuoden ajan. Hänen varallisuutensa on työuran lopussa n. 410k€. Tadaa.

Ehdotuksestani herää toki heti kysymyksiä siitä, voiko yksilölle antaa tällaisen vastuun ja mitä tehdään, jos muuttaa mieltään, tms. En ole niistä erityisen kiinnostunut. Oman eläkepotin säästäminen voisi esimerkiksi tulla lainsäädännöllisesti pakolliseksi - pystytäänhän siihen nytkin. Pointtini oli vain se, että eläkejärjestelmämme on täysi susi ja numerot murskaamalla homma saataisiin oikeasti kuriin, jos siihen vain löytyisi tahtoa.

Jos luvuissani on jotain vikaa, ilmoitattehan siitä minulle.

Edit: Eräs lukijani huomautti aivan oikein, että alun perin käyttämäni luvut olivat väärin. Väitin että työnantaja maksaa 24,4% JA työntekijä 6,15%. Tosiasiassa kokonaiskustannus on 24,4%. Näin ollen nettokorotus laski 9,3%:sta 8,0%:iin. Annoin tässä yhteydessä Pekalle 350€/kk palkankorotuksen, jolloin lopputulos oli about sama. Mielestäni tämä oli kohtuullinen korjaus ja teksti on nähdäkseni edelleen relevantti.

Yksityishenkilön vertaislainatuotto parani vaivihkaa

Vertaislainaaminen on ilmiö joka nosti päätään minulle vajaat pari vuotta sitten. Sijoitus Oy ei tuolloin ollut vielä olemassa, joten perustin tuolloin Fellow Financeen tilin yksityishenkilönä ja ryhdyin pankkiiriksi. Yli kymmenen prosentin korot olivat matalan inflaation taloustilanteessa erittäin houkuttelevia. Kirjoitin yksityishenkilön ja yrityksen välistä vertaislainatuottoeroa käsittelevän kirjotuksen viime vuonma.

Hyvin nopeasti sain kuitenkin tietää, että luottotappiot ovat erittäin myrkyllisiä vertaislainaamisen tuotoille. Tämä johtuu siitä, että yksityishenkilö ei voi pienen pientä yksityiskohtaa lukuunottamatta vähentää luottotappioita tuotoistaan. Tämän vuoksi strategiakseni muodostui nopeasti se että myöntäisin lainoja vain parhaan tai toiseksi parhaan luottoluokan saaneille hakijoille. Tilastojen valossa näillä kahdella on alle 2%:n luottotappiot. Tein myös arvauksen, että suuri osa sijoittajista ei tiennyt vähennyskelvottomuutta jolloin koroissa saattaisi olla hinnoitteluvirhettä edukseni. 

Yksityishenkilön myöntämien vertaislainojen vähennyskelvottomuuteen on sittemmin tullut muutos. Keskusverolautakunta teki joulukuussa ennakkopäätöksen KVL:059/2016, jonka mukaan vertaislainojen luottotappiot voisi sittenkin vähentää. Vertaislainat tulkitaan siis jatkossa tuloverolain 50 § mukaisiksi arvopapereiksi. Päätöstä perustellaan ainakin seuraavilla seikoilla:

- Sijoitukset tapahtuvat avoimella markkinapaikalla kysyntään ja tarjontaan perustuen

- Sijoittajat ja velalliset eivät tunnista toisiaan

- Velkakirjat ovat luovutuskelpoisia

Paljonko tämä muutos vaikuttaa tuottoon? Riskisimmille lainoille luottotappiot ovat em. tilastojen mukaan kenties n. 6%. Jos olettaa että lainan keskipituus on vaikkapa 3v, vuosittaiset luottotappiot olisivat luokkaa 2%. 30% pääomaverokannalla vähennysten tuoma vuosittainen lisätuotto olisi siis n. 0,6%. Ero on siis merkittävä. Yritin veikata lainan keskipituutta yläkanttiin joten todellisuus saattaa olla ruusuisempikin.

Käsi ylös kenellä vertaislainoja eikä tiennyt tästä vielä!

Q2 huono, H1 hyvä

Kenellekään Helsingin pörssiä kvartaalitasolla seuraavalle ei liene uutinen, että Q2 oli odotuksiin nähden karvas pettymys, vaikka tulokset itsessään olivat kaiketi ihan ok. Tämä heijastui luonnollisesti myös Sijoitus Oy:n salkkuun, joka on heinäkuun puolenvälin jälkeen tippunut muutaman prosentin. OMXHPI tippui samassa ajassa rahtusen enemmän, joten ylituotoille sentään päästiin.

H1 oli kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä. Nordnet-salkun YTD-tuotto ennen kuluvaa päivää oli 7,99%, kun OMXHPI tuotti 9,33%. Indeksille siis jäätiin prosentti-puolitoista, mutta luulenpa, että se ero otetaan loppuvuodesta vielä kiinni. Joka tapauksessa alhaisen inflaation aikana tuokin tuotto on sangen hyvä. Sijoitus Oy:n tuotosta noin kolme prosenttiyksikköä on osinkoja, joista pitää vielä maksaa verot.

Tuloskausi sai hyvän alun, kun Nokia löi väkevät luvut pöytään. Markkina supistuu, mutta Noksu tuntuu tekevän tulosta kilpailijoitaan paremmin. Surin viimeisimpien kommenttien mukaan markkinoita ollaan kenties jopa viemässä kilpailijoilta. Hyvältä näyttää.

Martela puolestaan antoi ennen kauden alkua tulosvaroituksen. Katsoin, että kyse on tilapäisestä ongelmasta ja ennen Q2-tulosta tankkasin 11 euron kohdalla hieman lisää aiemmasta päätöksestäni poiketen. Laskin, että ensi kevään osinkoennusteella (55 senttiä) saan ostohetkellä 5% osingon, jonka uskon kasvavan muutaman vuoden sisään aina euron hujakoille. Tämä ratkaisu osoittautui ainakin lyhyellä tähtäimellä virheeksi, sillä tulos oli odotettua huonompi. En ole silti täysin menettänyt toivoani, sillä näyttäisi siltä että huono tulos johtuu osin laskutusongelmista, joista yhtiö viesti Q2-tiedotteessaan. Laskutettavaa yhtiöllä on tällä hetkellä reippaasti enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna, joten loppuvuodesta tuloksen pitäisi kohentua. Holdaillaan.

CapManilta tuli Q2:lta erittäin kova tulos. Ensi vuoden osinkoennuste nousi yhteentoista senttiin, ja osinkoprosentti päivän kurssille on 6,2%. Osingon odotetaan kasvavan lähivuosina sentin vuodessa eli 8-9% vuosittain. Tämä lupaa kokonaisutuoton kannalta erittäin hyvää. CapMan on myös euromääräisesti salkkuni voitollisin osake, vaikka Nokian ja erityisesti Martelan positiot ovat merkittävästi suuremmat.

Verkkokauppa.com raportoi Q2:lla niinikään erittäin vahvan tuloksen. Liikevaihto kasvoi miltei neljänneksen edeltävään vuoteen nähden tuloksen tuplaantuessa. Inderesin tavoitehintaan on kirjoitushetkellä matkaa miltei 13%, joten ostohinnoissa ollaan kenties edelleen. P/E tosin on n. 30, enkä siihen hintaan montaa yhtiötä suostu ostamaan.

Sekä Nordea että Amer Sports tuottivat hienoisen pettymyksen, mutta näen molempien pidemmän välin tarinan positiivisena joten jatkan holdailua. Fingerprint Cardsilta tuli melko huonot luvut, mutta näkymät olivat hyvät. Osakekurssi onkin viime aikoina ollut nousuun päin. Toivon, että yhtiö on lähivuosina osingonmaksukykyinen. Terveydenhuoltopuolelta sekä Novo Nordisk että Revenio raportoivat hyvät tulokset, ja jatkan molempien holdailua. Novo Nordiskin lisäys ahdistaa Tanskan osinkoverotuksen vuoksi, Revenion puolestaan korkeiden arvostuskertoimien takia. Nokian Renkaat raportoi erittäin hyvän tuloksen ja yrityksellä on hyvät näkymät. Nousupiikki jäi kuitenkin lyhyeksi ja lappu taitaa edelleen olla ostohinnoissa.

Lisäsin salkkuun uutena tulokkaana Huhtamäen. Huhtamäki kärsi tilapäisistä(?) ongelmista Intian verolainsäädännön vuoksi, ja kurssi reagoi voimakkaasti. Uskoin tässä Inderesin näkemykseen siitä, että paniikkiin ei ole syytä ja tein investoinnin kymmenen prosentin vuosittaiseen osingonkasvuun.

Ensi viikolla Q2-tulokset raportoi vielä posarin antanut Taaleri sekä Suomen Hoivatilat. Molemmilta odotan hyviä lukuja. Käteisposition kasvattaminen tai ainakin ylläpitäminen on edelleenkin agendalla viimeisistä ostoista huolimatta. Nykyisellään käteistä on kokonaisvarallisuudesta n. 10%.

Q2 / 2017 tuloskausietkojen antimet

Henkilökohtaisen sijoituskalenterin yksi kohokohta, Nordnetin tuloskausietkot, koittivat jälleen. Nämä "etkot" olivat perinteen mukaan vähän myöhässä, sillä tuloskausi on tosiasiassa jo alkanut. Tämä ei onneksi menoa haittaa.

Tällä kertaa esiintymässä olivat Nordnetin Ville Aro sekä Inderesiltä Juha Kinnunen. Aro puhui osakkeiden tunnusluvuista, kun taas Kinnunen tavalliseen tapaan Inderesin seuraamien yhtiöiden kvartaalista. Ellen muuta sano, kaikki seuraavaksi tulevat mielipiteet ovat esiintyjiltä.

Aron esitys oli aika peruskamaa. Hän kävi nopeasti läpi P/E:n, PEG:n, P/B:n sekä ROE:n. En käy sitä tässä sen enempää. Koko esitys löytyy ainakin Nordnetin sivuilta.

Kinnusen esitys alkoi tavalliseen tapaan makrotasolta. Makrodata näyttää tällä hetkellä hyvältä. Suomen talouskasvuennuste tälle vuodelle on 2,8% ja pitkästä aikaa euroalueen yläpuolella. Lähtökohdat Q2:lle olivat siis hyvät. Pörssin arvostus on kuitenkin kireä, sillä P/B on selvästi yli 2 ja P/E 17-20 haarukassa riippuen siitä, katsooko eteen vai taakse päin.

Q2 on ensimmäistä kvartaalia paljon tärkeämpi. Tähän liittyy kausiluontoisuus sekä se, että tässä vaiheessa yrityksillä on hyvä näkyvyys loppuvuoteen. Makrotilanteen pitäisi pikku hiljaa alkaa näkyä ja tilausvirtojen kasvaa.

Paineet tuloksille ovat siis kovat. Alku ei ole ollut lupaava. Inderesin seuraamista yhtiöistä noin viidennes on julkaissut tuloksensa. Näistä n. puolet alitti tulokset, neljännes ylitti ja neljännes oli linjassa. Epäonnistumisille oli sekalaisia syitä, eikä yhteistä teemaa ole vielä löytynyt. Odotukset loppuvuodelle ovat kovat, joten jottei pörssissä tulisi laskua, Q2:sta pitäisi ensin selvitä kunnialla.

Kinnunen otti puheeksi kustannusinflaation. Raaka-aineiden hinnat ovat nousussa, mikä merkitsee yritysten hinnoitteluvoiman testaamista jatkossa. Tulkintani mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että laatuyhtiöt pärjäisivät jatkossa paremmin. Saas nähdä, miten Nokian Renkaat pärjää. Jälkikäteen kävin kysymässä, olisiko toimialaa tai yksittäisiä yhtiöitä joiden kautta orastavasta kustannusinflaatiosta voisi vielä repiä tuottoa. Hän otti puheeksi kaivosalan, Outotecin sekä Metson, mutta ei suositellut niistä mitään. Metsoa hän kehui hyväksi yhtiöksi, mutta hinta on tällä hetkellä liian kova.

Kinnunen toisti aiemmilta etkoilta tutun varoituksen historiallisen pitkästä härkämarkkinasta. S&P 500:n Shillerin P/E on yli 30, mikä on jo erittäin haastava arvostus. Tulosten olisi pakko kasvaa, jotta hinnat pysyisivät näin ylhäällä. Riskeinä mainittiin ainakin korot, Trump, Putin, Italian pankit jne. Kinnunen korosti ettei käske myydä kaikkea, mutta varoitti vivun käytöstä.

Poiminnassa korostettiin jälleen pienyhtiöitä. Suuret yhtiöt ovat kalliita, koska ne ovat isoille sijoittajille ainoa paikka saada tuottoa. Helmiä on kuitenkin yhä vähemmän ja vähemmän. Esiin poimittiin seuraavat osakkeet: Talenom, Suomen Hoivatilat sekä Taaleri.

Talenomin kohdalla mainittiin alan defensiivisyys sekä kasvu. Arvostus on kohtuullinen tuloskasvuun nähden ja tulokseen liittyvä epävarmuus on pieni. Itse olen seuraillut tätä vierestä koko vuoden ja puolet edellistäkin ja olen vähän katunut sitä, etten ole jo kyydissä. Uudelleen harkintaan.

Suomen Hoivatilojen osalta odotetaan kovaa tulosta. Toimiala saattaa SOTE-sotkun vuoksi olla juuri nyt epäseksikäs, mutta sen ei pitäisi Hoivatilojen liiketoimintaan vaikuttaa.

Kolmantena mainittiin Taaleri. Yritysjärjestelyjen odotetan tuovan arvon realisoitumista ja yhtiö antoikin taannoin posarin. Kirjoittelin viimeksi siitä, kuinka lisäilin Taaleria ja kurssi on sen jälkeen kohonnut vielä myöhästyneestä ostosta huolimatta kurssinousua on viimeisenkin kaupan jälkeen tullut.

Kinnunen antoi vielä neljännen sijoitussuosituksen: Käteinen. Koska helmiä on vaikea löytää, hän siis suositteli varustautumaan tulevaisuuden ostopaikkoihin. Tässä kohdassa koin saavani vahvistuksen omaan päätökseeni kasvattaa käteispositiota. Käteispossani on päässyt paisumaan n. 10%:iin ja luulenpa että ellei ihmeitä tapahdu, annan sen turvota aina 15-20:een prosenttiin asti. Hiemanhan tuo harmittaa että käteinen vain istuu, mutta luulen että maltti on valttia.

Tilaisuuden jälkeen eräs naishenkilö kyseli Kinnuselta vaihtoehtoisista sijoituskohteista. Kinnunen mainitsi (mutta ei erityisesti suositellut) Bank Norwegianin. Lisäksi hän mainitsi, että hänellä on Sijoitus Oy:n tapaan vertaislainasijoituksia Fellow Financessa. Kenties voisin kanavoida tänne lisää hilujani. Myöntämien lainojeni keskikorko on nimittäin lähes 11 prosenttia, mikä on vaihtoehtoiset sijoituskohteet huomioiden sangen hyvä. Luottotappiot ovat toistaiseksi olleet mitättömät.

Mitä odotuksia teillä on Q2:lta?

Suvista salkun siivousta

Taas on ehtinyt muutama viikko vierähtää viime kirjoituksesta. Tässä välissä OMXHPI kellotti yli 10000 pistettä ensi kertaa yhdeksään vuoteen, oma salkku teki vielä yhdet ATH:t, Taaleri antoi positiivisen tulosvaroituksen, Martela negatiivisen, sain palkankorotuksen ja Sijoitus Oy:lle aukesi eräs erittäin mielenkiintoinen liiketoimintamahdollisuus. Lisäksi siivoilin salkusta pari rönsyä ja lisäsin Taaleria sekä H&M:ää. Juttuja on niin monta, etten tiedä mistä edes aloittaa.

Palkkani siis nousi. Liksani oli jo entuudestaan ikäisekseni varsin siedettävä, mutta pidän työmarkkinoilla korvan aina maassa joten tiesin, että osaamisellani voi saada enemmänkin. Tämän vuoksi pyysin pari kuukautta sitten palkankorotusta. Olin ollut nykyisissä työtehtävissäni vähän reilun vuoden ja paitsi saanut tekemistäni projekteista erittäin hyvää palautetta, myös kyennyt demonstoimaan aloitekykyä ja tuottamaan teknisesti hyvää jälkeä. Esimieheni lupasikin oitis esittää korotusta toimitusjohtajalle, jonka pöydällä asia istui tähän päivään saakka. Vaikka korotus on euromääräisesti tyydyttävä, marginaaliveroni on tällä hetkellä 45,7% ja lisäksi säästöprosenttini on jo valmiiksi melko korkea joten tämä summa ei tuo potentiaalista eläkepäivää juurikaan lähemmäksi.

Kuten olen joskus maininnutkin, teen yksityisopetusta varsinaisen päivätyöni lisäksi. Eräästä keikasta kuoriutui erittäin kiinnostava keissi. Eräs henkilö halusi aluksi oppia vain miten Java-sovelluksilla voidaan kommunikoida verkon ylitse erinäisien rajapintojen kanssa, ja pidin hänelle tästä lyhyen koulutuksen. Ilmeisesti opetus teki vaikutuksen, sillä hän palasi pian asiaan, vaati saada maksaa tuplasti sen mitä olin laskuttanut ja halusi palkata minut tekemään hänelle erästä sovellusta, jolla hänellä on aikomus tehdä huomattava summa rahaa.

IT-alalla töitä tekeviä lähestyy kokemukseni mukaan usein joku kaverin kaveri mitä erikoisemmilla ideoilla, mutta tämä on selvä poikkeus. Kyseessä on kaveri, joka on onnistunut nuoresta iästään huolimatta kasvattamaan jo merkittävän pääoman. Aion lähteä mukaan tähän projektiin ja neuvottelimme sellaisen sopimuksen, että sitoudun tekemään hänelle duunia tuplaliksalla tuntiperusteisesti. Lisäksi totesimme, että on asianmukaista sitouttaa minut projektiin sillä, että saan 20% sen liiketoiminnan tuotosta, joka tuotteella saadaan aikaan. Worst case scenario minulle on siis se, että saan "vain" tuplaliksaa, eikä tuotteesta ikinä tule mitään sen enempää. Toisaalta olen melko varma että tästä kaverista tulee miljonääri ennen kuin hän on ikäiseni, ja siitä summasta 20% kuullostaa melko hyvältä. Katsotaan, mitä tapahtuu.

Takaisin sijoitushommiin. OMXHPI siis ohitti 10000 pisteen haamurajan hiljattain. Tämän jälkeen onkin tullut jo seitsemän peräkkäistä laskupäivää, joista viimeisin oli aika brutaalikin 1,59%:n alamäki. Oma salkku on lasketellut myös, mutta ahdistus on yllättävän mietoa. Martelan tulosvaroitus toki hieman kirpaisi, sillä suurimpana omistuksenani sen kyykkäys näkyi selvästi. Iso kuva on kuitenkin edelleen tallella, joten en jaksa stressata. Moni näki varmasti tämän ostopaikkana ja mietin sitä itsekin, mutta en halua kantaa enempää yhtiökohtaista riskiä.

Sijoitus Oy:n strategian keskiössä on kassavirta. Tämän vuoksi päädyin myymään pienet Superrahasto- sekä etf-kuukausisäästöllä ostetut positiot pois. Kukin oli voitolla selvästi, mutta rahasummat olivat melko pieniä. Nämä rahat menivätkin käytännössä täysmääräisenä kahteen lisäykseen: Taaleriin sekä H&M:ään. Näistä molemmista olikin mainita jo viime kirjoituksessani.

Aprikoin jo muutama viikko sitten Taalerin lisäämistä sen jälkeen, kun Inderes vahvisti luottamuksensa yhtiöön kasvattamalla sen osuutta mallisalkussaan. Kurssi kiiti välittömästi, mikä vuoksi jäin epäröimään. Tämän jälkeen Taalerilta tuli vielä posari, mikä oli hieman katkeransuloinen, sillä vaikka olin omistaja minulla oli ollut ostotarjous juuri edellisenä päivänä vetämässä hintaan, jolla samana päivänä oli toteutunut kauppoja. Päätin kuitenkin puolitoistakertaistaa positioni hintaan 9,32€ kappale. Kurssi on tällä hetkellä vähän tämän alapuolella, joten kylmä pää olisi säästänyt muutaman euron. Whatever.

Toinen loppukuun lisäys oli siis Henkkamaukka. Lafkan osingonmaksukykyä jaksetaan kyseenalaistaa, mutta näen että kyseessä on laatuyhtiö joka hoitaa homman tavalla tai toisella kotiin. H&M on siirtynyt Sharevillen relaxissa pohjoismaiden top kolmanneksi ostetuimmaksi ja julkaisi tänään odotukset ylittäneen osavuosikatsauksen. Jostain syystä kurssi kävi miinuksella puolen päivän maissa, joten hyödynsin tilanteen alentamalla keskikurssiani n. 20 SEKillä 231:een. Lisäyshinnallani nykyisiin tavoitehintoihin on vajaan 8%:n upside ja odotusten ylitys kenties nostaa niitä, joten tuotto-odotus osingot huomioiden on aivan kelvollinen.

Käteispossa on karttunut kelvollisesti, koska myynnit paikkasivat viimeisimmät ostot. Seuraava palkkapäivä on taas jo parin viikon päästä ja silloin ropsahtavat korotettu palkka sekä lomarahat. Jotain kevyitä ostoja voisi siis harkita. Viime aikoina mielessä on pyörinyt kahden ulkomaisen possan kasvattaminen: Nigeria (NGE) ja Venäjä (ERUS). Molemmat ovat öljyriippuvaisia ja kenties siksikin ovat melkoisessa alennusmyynnissa: ensi vuoden ennusteilla NGE:n P/E on n. 9 ja P/B n. 1,2. ERUS:n vastaavat luvut ovat n. 6 ja vajaa 0,7. Molempia pidetään kenties kovinkin riskisiä, mutta minua tämä ei haittaa. NGE kyykkäsi toukokuussa hetkellisesti oikein olan takaa, mutta on viime aikoina tehnyt paluuta. En tarkalleen tiedä mitä tapahtui, mutta ostopaikan ainakin missasin. Katsotaan, mitä tapahtuu.

Kesälomaan on vielä kaksi kokonaista työviikkoa. Saas nähdä, mitä kaikkea tähän väliin vielä mahtuu.

Laatua salkkuun: Nokian Renkaat

Osallistuin pari viikkoa sitten roskaralliin ostamalla Outokumpua. Kyseessä on taktinen lyhyen tähtäimen kokeilu ja laput päätyvätkin luultavasti myyntiin vuoden sisällä. Nyt oli taas aika ottaa jotain pidempään holdailuun. Päätin siis eilen viimein ostaa Nokian Renkaita - firmaa, jota olen jo pitkään tähyillyt.

Nokian Renkaat on kurssista päätellen junnannut jo useamman vuoden paikallaan, mutta tarinaan liittyy mielenkiintoisia käänteitä. Nokian Renkaiden iso markkina-alue, Venäjä, on supistunut reippaasti viime vuosina, mutta yritys on onnistunut paikkaamaan tätä erinomaisesti ja kykeni parantamaan tulostaan selvästi kolmena viime vuotena siitäkin huolimatta, että liikevaihdon kehitys on ollut pääasiassa miinusmerkkistä. Inderes kirjoitti Venäjän markkinan elpymisestä viimeksi eilen aamarissa, ja päätin että nyt on oikea aika hypätä kyytiin.

Ostohinnalleni 36,60€ ensi vuoden luvuilla osinkoprosentti on n. 4,4 ja P/E n. 18. Osingon ennustetaan kasvavaan lähivuosina noin kuuden prosentin tahtia. Inderes antaa tavoitehinnaksi 41€, joten vuoden jänteellä kokonaistuotto olisi n. 16%. Mikäli kurssi jatkaa kesällä lasketteluaan, olen valmis lapioimaan tätä lisää kenties jossain 33€:n tietämillä. Indeksissä olevaan yritykseen sijoittaminen on periaatteessa strategiaani vastaan, mutta tämä on yksi niistä yrityksistä joiden kohdalla teen poikkeuksen.

Osinkotalous-blogin mukaan Top Finance lunastelee kymmenen prosentin tuoton etuoikeutettuja osakkeitaan pois. Sijoitus Oy:llä on yrityksessä kohtuullisen iso sijoitus ja nyt kuuluukin kysymys, kilahtaako pian osinkojen sijaan alkuperäinen sijoitus takaisin. En löydä lafkan sivuilta enää ehtoja joilla sinne aikoinaan sijoitin, mutta jotenkin olen siinä uskossa, että vuoden kohdalla eli 28.7. lunastus saattaa tulla ajankohtaiseksi. Käteispossa on siis luultavasti kasvussa ja kassavirta kokee tätä myöten ikävän kolauksen. Toisaalta pörssisijoitukseni ovat tuottaneet huomattavasti paremmin kuin kymmenen prosenttia vuodessa, joten tällaisesta sijoituksesta irtautuminen ei välttämättä ole huono asia.

Salkku rikkoo ATH-lukemia taas harva se päivä. YTD-tuotto on osinkoineen bruttona n. 11,5% joten vaikka salkku menisi loppuvuoden vaakalentoa, tulokseen voi olla tyytyväinen. Tiukkojen arvostusten vuoksi yritän edelleen kartuttaa käteistä, vaikka uuden position sorruinkin nyt avaamaan. Firman tilillä ja henkilökohtaisella tililläni on kohtalainen potti rahaa, vaikka salkussa käteisen paino onkin vain 2,3%. Lisäksi lomarahat ovat jo aivan nurkan takana. Sanoisin, että käteispaino on tällä hetkellä tyydyttävä erityisesti jos Top Finance-pääoma palautuu kassaan.

Ostosormi vähän kutittelee parin yrityksen kohdalla. H&M:n kurssi on lasketellut tasaisesti koko vuoden ja hinta on alimmillaan viiteen vuoteen. Relaxissa TOP-käyttäjät ovat väkevästi ostolaidalla sillä lafka on kirjoitushetkellä pohjoismaiden toisiksi netto-ostetuin. Tavoitehinnoissa on kovaa heittelyä 150:sta 325:een ja mediaanin mukaan nousuvaraa olisi 15%. H&M ei ole kuuluisa kasvavasta osingostaan, mutta ostohinnalle saisi nyt 4,7% osingon. Alkuperäinen positioni on nyt pakkasella 22% miinus osingot, joten periaatteessa kai pitäisi ostaa lisää.

Toinen kiinnostava on Taaleri. Inderes vahvisti näkemyksensä Taalerista lisäämällä sitä mallisalkkuunsa hiljattain. Kurssi pomppasi välittömästi reippaanlaisesti ja on nyt n. 8% korkeammalla kuin ennen ostoa. Sijoitus Oy:llä on Taalerissa myös positio, jonka suurentaminen voisi nyt olla ajankohtainen.

Mukana roskarallissa

Tämän kevään osingot alkavat pikku hiljaa olla jaetut ja saldokin näytti olevan mukavasti plussalla kun ostokuri on pitänyt ja Comptel- ja Zeeland Family-myynnit toivat hyvin roposia kassaan. Nokia, Ocean Yield sekä Nobina maksavat vielä ihan mukavan potin seuraavan parin viikon aikana. Päätinkin näin pistää about tämän kevään jo tilitettyjen netto-osinkojen verran kahteen ostokseen: Lisäsin Amer Sportsia ja osallistuin Jukka Oksaharjun tituleeraamaan roskaralliin ostamalla Outokumpua.

Amer Sportsia on viime aikoina lyöty oikein olan takaa ja sijoitukseni oli n. 15% miinuksella, joten päätin pudottaa keskihintaani puolisentoista euroa ostamalla lappusia lisää noin kaksikymmentä euroa kappaleelta. Amer on nyt salkkuni suurin tappiolla oleva positio, joten ihan hevillä en lähde enää lisäilemään. Jos nyt johonkin 18 euron korville pääsisi valahtamaan ilman huolestuttavia uutisia yhtiön taholta niin sitten voi miettiä uudelleen.

Uusi positio avattiin Outokumpuun. Aiemmin ei ole tullut mielenkään omistaa kyseistä firmaa, mutta nyt oli pakko ostaa. Osto oli itse asiassa erittäin temaattinen sijoitusstrategiaani. Firma nousi nimittäin sekä Inderesin TOP3:een, FIMin Suomi TOP5:een sekä Sharevillen Relaxin pohjoismaiden top-käyttäjien netto-ostetuimmaksi osakkeeksi. Nämä jos mitkä ovat oman, erittäin kyseenalaisen sijoitusstrategiani vahvimpia ostosignaaleja. Upsideksi Inderesin tavoitehinnalle (9,50 €) arpoutuu miltei 35%. Tämä plus ennustettu vajaan kolmen prosentin osinko antaa sangen tyydyttävän vuoden tähtäimen tuotto-odotuksen. Outokummun P/E on 2017 ennusteilla alle 7 ja vaikka tulevista vuosista ei ennusteta yhtä tuottoisia, yhtiön osake lienee silti selkeästi alihintainen. Katsotaan, miten käy.

Salkku jatkaa hyvän tuoton jauhamista. ATH:ta on syntynyt miltei viikottain. Viimeisin huippu oli viime viikon perjantaina, jolloin YTD-tuotto oli jo 8,26%. Tämä merkitsee myös sitä, että salkkuni yhtiöt ovat päivä päivältä vähemmän houkuttelevia. Toisaalta suuri osa tuotosta selittyy Nokian kehityksellä sekä sillä, että osinkodipit ovat pääasiassa jääneet kovin lyhytikäisiksi. Toistaiseksi ei siis näytä siltä, että olisin luopumassa mistään.

Ostopuolellakin pääasiassa hiljaista, koska harva yhtiö kiinnostaa. Inderes lisäsi Affectoa salkkuunsa, mikä nosti kurssin vikkelästi kolmen euron pinnasta yli kolmeen ja puoleen. Inderes on nyt kovin kiinnostunut IT-alan yrityksistä. Itse työskentelen IT-alalla, mutta jotenkin ei sytytä. Olenkohan nyt tekemässä isonkin virheen jättäytymällä tästä kelkasta?

Näin vanhempainvapaalla olevan työkaverini sattumalta metroasemalla. Hän kysyi, kirjoitanko Sijoitus Oy-blogia, mihin vastasin yllättyneenä myöntävästi. Olen varmaan kertonut samat, väsyneet jutut täällä kuin työpaikalla. Terveisiä Markolle.

Käteistä, vipua, Zeeland sekä tuloskausietkot

Päätös käteispossan kasvattamisesta on pitänyt melko hyvin. Olen onnistunut kestämään käteisen polttelun siitäkin huolimatta, että osinkokiima käy kiivaimmillaan. Käteisen kertymistä on palkkapäivien, osinkojen ja perussaituuden lisäksi tukenut Comptelin ja Zeeland Familyn myynnit.

Niinhän siinä kävi, että Nokia sai Comptelin ostettua. Täytyy nostaa hattua nerokkaasti asetetusta ostohinnasta. Nokia sai ostotarjouksellaan kasaan n. 88% kaikista osakkeista, mikä käytännössä merkitsi että 90%:n rajakin menee rikki. Nokia ei siis maksanut kenties senttiäkään liikaa per osake. Vähän toki harmitti koska isompikin potti olisi kelvannut, mutta pokkasin silti oivalliset tuotot. Sijoitus Oy:n salkkuun kuittasin rahat, mutta henkilökohtaiseen salkkuuni ostin Comptel-rahoilla Nokiaa.

Päätin viimein sekaantua viputuotteisiin ostamalla Telian minifutuuria. Minifutuuri on viputuote, jossa ostat "fyysisesti" jotain kohde-etuutta siten että maksat jonkin osuuden hinnasta ja liikkeellelaskija lainaa loput rahat. Saat tällöin vipuvaikutusta, sillä altistut kurssimuutoksille täysmääräisesti vaikka panos per osake on vain jokin osuus osakkeen todellisesta hinnasta. Minifutuuriin liittyy myös riski koko sijoituksen menettämisestä. Tuotteella on knock out-taso, eli taso jolla liikkeellelaskija pakkomyy tuotteen saadakseen rahoitusosuutensa takaisin. Tuotetta valittaessa tulee siis arvioida, kuinka paljon downsidea kurssilla on, sillä heittelyä knock out-tason alle ei sallita. Rahoitusosuudesta joutuu luonnollisesti maksamaan myös korkoa liikkeellelaskijalle. Tätä korkoa kumoaa osakkeelle maksettava osinko, joka pikku hiljaa nakertaa rahoitusosuutta pois mikäli se on korkoa isompi.

Maksoin Telian minifutuureistani kuluineen 14,81 SEK kappale. Minifutuurieni rahoitusosuus on tällä hetkellä 22,04 SEK. 36,72 SEK:n nykykurssilla vipuvaikutukseni on 36,72 / ( 36,72 - 22,04 ) = 2,50. Toisin sanoen jos Telian kurssi nousisi 1 SEK:n, nousu olisi osakkeelle 1/36,72 = 2,72% mutta minifutuurilleni 1 / ( 36,72 - 22,04 ) = 6,81%. Nordnetillä on tarjota Telian minifutuureja vino pino. Puntaroin hetken aikaa vielä tykimpää vipua, mutta knock out-hinta olisi kohonnut seuraavaksi 27 SEK tasolle, enkä uskaltanut lähteä leikkiin. Tällä hetkellä alastulovaraa on noin 40%.

Rahoitusosuus on siis n. 22 SEK. Maksan liikkeellelaskijalle tästä 3,5% vuosikorkoa eli n. 0,77 SEK. Tälle vuodelle Telialta on tulossa vielä 1 SEK osinkoja ja lähivuosille Inderes ennustaa 2 SEK+ osinkoja. Olen siis melko varma että mikäli Telian osingonmaksukyky säilyy vähintään entisellään, en ainakaan pääse tekemään tällä sijoituksella turskaa. Osinkojen verotuksesta ei ole tietoa, mutta äkkiseltään kuvittelisin että lähdevero 15% ainakin menee.

En luultavasti lähde hirveästi pelailemaan viputuotteilla jatkossa. Alun perin ajatukseni heräsi Nokian kurssin ollessa kyykyssä. Ostin Nokiaa aivan pohjilta (3,796€) marraskuussa ja harkitsin minifutuuriakin, mutta tuolloin ei ollut munaa tarttua diiliin. Nyt koin että Telian kanssa downside on riittävän rajattu ja osinko tarpeeksi suuri jotta voin pistää vähän kiinni. Minifutuuri ei kuitenkaan sovi pitkän aikavälin strategiaani, koska se ei tuota kassavirtaa.

Zeeland Family antoi räjähtävän startin omistamieni yhtiöiden tuloskaudelle aikaistamalla Q1-raporttiaan, tuottamalla erittäin vahvan tuloksen ja nostamalla ohjeistustaan. Kurssi kiitti ja raporttipäivänä nähtiin yli 40%:n kurssinousu. Edellisenä päivänä oli myös tullun n. 10%:n nousu. Myin koko positioni pois 5,22€ kappalehintaan arvioituani kurssireaktiota ylimitoitetuksi. Tämä taisi olla hätiköityä. Indereskin nosti tavoitehinnan 5,60 euroon. Kurssi on sittemmin palannut viiden euron pintaan. Nettomyyntihintani oli n. 4,8€ ja saatan ostaa laput takaisin, mikäli kurssi painuu tuon alle. Mikäli ei, olen riittävän tyytyväinen kasvaneeseen käteispossaan.

Tänään oli myös Nordnetin tuloskausietkot. Valitettavasti en poikkeuksellisesti ehtinyt käydä paikan päällä sillä minulla oli muuta menoa sovittuna. Katsoin kuitenkin tallenteen jälkikäteen. Tilaisuudessa oli puhumassa Matias Juslin Commerzbankilta ja Inderesiltä Sauli Vilén. Juslin puhui viputuotteista osana salkkua. Tämä esitys oli tainnut olla tuloskausietkoilla aiemminkin, joten päätin skipata tällä kertaa. Kyseinen esitys taitaa olla se, josta alun perin opin viputuotteista, joten suosittelen ilman muuta.

Sauli puhui esityksessään ensin makrosta. Teollisuuden luvut ovat olleet lupaavia. Tuloskauden alkukin on ollu lupaava. Sauli kuitenkin varoitteli edelleen poliittisista riskeistä sekä kireistä arvostustasoista. Nyt on kuulemma väärä aika olla indeksisijoittaja. Osakepoiminta on kuitenkin edelleen voimissaan. Menkäämme siis suoraan osaketärppeihin.

Sauli esitti ensimmäisenä keissinä Nokian. Nokia on Saulin mukaan pidemmän aikavälin keissi jonka operatiivinen pohja on käsillä. Kurssipohjat lienevät kuitenkin jo historiaa. Kilpailuasetelma on suotuisa Ericssonin ollessa kriisissä ja Huawein keskittyessä nyt kannattavuuteen. Ensi vuoden ennusteilla P/E olisi n. 15.

Toiseksi tärpiksi Sauli nosti Rapalan. Sauli vakuutti tuntevansa yhtiön hyvin tarkkaan ja on kovin vakuuttunut yrityksen uudesta strategiasta. Rapala on hänen mukaansa laatuyritys ja downsiden pitäisi matalasta arvostuksesta johtuen olla paljon pienempi kuin upsiden mikäli strategia puree. Kilpailuetuen pitäisi olla erittäin vahvat. Sauli mainitsi myös, että Rapalaa harkitaan tällä hetkellä vakavasti Inderesin mallisalkkuun.

Kolmantena Sauli puhui Teliasta. Markkinat liiottelevat hänen mukaansa Euraasian riskejä, joiden poistuessa arvostusero verrokkeihin purkautuu. Lisäksi kruunu on Saulin mukaan turhan halpa, joten kruunumääräisenä ostamisen pitäisi hänen mukaansa olla kannattavaa.

Finanssisektorilla menee nyt vahvasti ja Sauli nosti sieltä esiin Taalerin, joka on sektorin yrityksistä tulosperusteisesti halvin. Taalerin osien summa on Saulin mukaan selvästi enemmän kuin kurssi ja hän pitää Garantian myyntiä todennäköisenä. Tällöin piilevä arvo saataisiin purettua ulos.

Sijoitus Oy omistaa tärpeistä kaikki paitsi Rapalaa. Olen jo jonkin aikaa tuumaillut tämän ostamista. Muistan Saulin kertoneen, että hän omistaa Rapalaa henkilökohtaisesti. Rapala jakaa osingonkin kahdesti vuodessa joten lokakuun satsiin ehtii vielä hyvin mukaan. Laskeskelin myös, että tavanomaisen kokoisen position avaaminen ei tekisi käteiskassaankaan poskettoman kokoista lovea. Pannaan harkintaan.

Sauli puhui lopuksi vielä mallisalkusta. Mallisalkun käteispaino on nyt 32%. Tämä ei hänen mukaansa ole suinkaan liikaa, sillä Helsingin pörssin arvostus on tiukka ja he ostavat vain, mikäli katsovat tuotto-odotuksen olevan vähintään 20% lähivuosille. Tämänkaltaiset kommentit ovat nimen omaan se syy, miksi itsekin tällä hetkellä pyrin kokoamaan käteistä.

Sijoitusyhtiön pyörittäminen: kaikki mitä tiedän

Lupasin edellisessä kirjoituksessani rustailla ensi kerralla enemmänkin sijoitusyhtiöni toiminnasta. Kerjäsin verta nenästä yllyttämällä vielä ihmisiä lähettämällä kysymyksiä. No kysymyksiähän tuli. Näyttäisi siltä, että ihmiset ovat sijoitusyhtiön perustamisesta kovinkin kiinnostuneita. Seuraavassa kerron kaiken mitä tiedän sijoitusyhtiön pyörittämisestä vuoden kokemuksella. Toivottavasti saatte tästä mahdollisimman paljon irti.

Osakeyhtiön perustaminen ja muut alkuvaiheen jutut

Aloittakaamme aivan alusta. Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti maksaa 330 euroa. En enää muista tarkalleen alkuvaiheen steppejä, mutta sanottakoon, että ne olivat tarpeeksi yksinkertaiset, että kuka tahansa pystyy siihen. Nyt seuraa ensimmäinen pro-tip: Tarvitset yhtiöösi itsesi ja vähintään yhden toisen ihmisen hallitukseen. Sinusta tulee varsinainen jäsen ja toisesta varajäsen.

Perustamisessa tulee sähköisen vaiheen jälkeen kohta, jossa yritys tarvitsee pankkitilin. Menet perustamislappujen ja y-tunnuksesi kanssa pankkiin, minkä jälkeen sinun pitää kiikuttaa sieltä saamasi lappu PRH:hon. Itse asun Helsingissä ja asioin oranssilogoisessa pankissa, josta on em. paikkaan kävelymatka, joten tämä rasti ei ollut turhan paha. Omassa keississäni kupongit jäivät ikävästi jumiin rattaisiin ja etenivät vasta hoputuspuhelun jälkeen. Parin viikon viive ei kuitenkaan ollut turhan brutaali. Tämän jälkeen yrityksen liiketoiminta voi virallisesti alkaa. Ja mikä parasta, voit nyt kutsua itseäsi toimitusjohtajaksi.

Yritykselläsi on nyt ensimmäiset juoksevat kustannukset pankkipalveluista. Tuoreen tilinpäätökseni mukaan Sijoitus Oy:n pankkipalveluihin kuluu keskimäärin 7 euroa kuussa. Prosessin aikana tulee myös vaihe, jossa ilmoitetaan osakepääoman suuruun. Tähän liittyy parikin huomioonotettavaa asiaa. Minimipääoma on 2500 euroa. Edullinen voitonjako (josta tarkemmin myöhempänä) perustuu yrityksen "matemaattiseen arvoon" eli tässä olisi hyvä olla mahdollisimman suuri summa sitä päivää varten, kun alat elämään yrityksen tuotoilla. Varojen siirtäminen on naurettavan yksinkertaista sikäli kun siirrettään rahaa - perus tilisiirto riittää. Muitakin varoja eli sijoitusyhtiön tapauksessa käytännössä arvopapereita voi myös siirtää (apportti), mutta tämä aiheuttaa reippaasti kuluja.

Seuraava steppi oli ainakin minulla luoda tunnukset Nordnettiin. Olen nyt sekä yksityis- että yritysasiakas ja havaintoni on, että perustamisvaiheessa yrityksellä on enemmän paperitöitä, mutta muut asiat kuten kulut ja toiminnallisuus ovat aivan samat. Superluottokin toimii samalla tavalla. Prosessin aikana tulee vaihe, jossa joudut hankkimaan kahden ihmisen todistuksen sille, että olet todella itse allekirjoittanut papereita. Tämä on täysin järjetöntä ja ilmeisesti jonkinnäköinen reliikki. Käytännössä etsit siis kaksi ketä tahansa ihmistä, jotka kirjallisesti vakuuttavat ja allekirjoittavat, että sinun allekirjoituksesi on aito. Vastatiliä määritettäessä täytyy tehdä sama homma, joten suosittelen että sekin tehdään kerralla. Itsellä jäi tekemättä.

Sijoitusyhtiön verotus

Pelkkä toimitusjohtaja-titteli riittää harvalle syyksi perustaa osakeyhtiö, joten täytyyhän siitä jotain konkreettista hyötyäkin olla. Pohjimmiltaan sijoitusyhtiön pyörittämisen tekee kannattavaksi se, että yhteisövero on 20% ja yksityishenkilön pääomaveroprosentti on 30-34%. Osingoista yksityishenkilöä verotetaan 85-prosenttisesti eli 25,5-28,9%. Osakeyhtiöllä on siis uudelleensijoittamisen kannalta melko ratkaiseva etu.

Yrityksen voitot jaetaan myöhemmin ulos osinkoina. Jaettavista osingoista 75% on verovapaata ja 25% verotetaan pääomatulona aina 150000 euroon asti. Käytännössä osingoista siis maksetaan 7,5% veroa. Yhteisö- ja osinkoveron yhteismäärä on näin 20% + 80%*7,5% = 26% eli jos firmaan tulevaa tuottoa tuloutetaan ikään kuin suoraan läpi, tämän voi ajatella todelliseksi veroprosentiksi. 150000 eurosta eteenpäin verotus menee kovemman prosentin mukaan, mutta sillä ei ole tässä yhteydessä merkitystä.

Halvassa osingossa on vielä se rajoitus, että sitä saa nostaa vuosittain vain 8% yhtiön matemaattisesta arvosta. Jos siis mielii nostaa vuosittain vaikkapa 12000 euroa edullista osinkoa, nettovarallisuutta (varat miinus velat) pitäisi olla vähintään 150000 euroa.

Pohatta kirjoitteli puolisen vuotta sitten siitä, kuinka sijoitusyhtiötä voi käyttää vielä tehokkaammin verosuunnitteluun. Koko postaus on hyvää luettavaa, mutta referoin tähän olennaisimmat osat. Bottom line on se, että voit ottaa pyörittämästäsi yrityksestä noin tuhat euroa kuukaudessa palkkana siten, että kaikki verot ja verojen kaltaiset ei-vapaaehtoiset kulut jäävät yhteensä noin 3,5 prosenttiin. Lopuista voitoista maksetaan sitten joko 20% tai 26% riippuen siitä, jätetäänkö ne yritykseen vai maksetaanko ne osinkoina. Ajatuksena on siis käyttää hyväksi sitä tosiasiaa, että Suomessa pienipalkkaisimmat eivät maksa sen puoleen kunnallis- kuin valtionveroakaan. Toisaalta tämä tarkoittaa myös, että järjestelyä voivat käyttää ainoastaan ne, jotka eivät palkkaa nostaessaan ole "oikeissa" ansiotöissä.

Sijoitusyhtiön veroetu summautuu siis lopulta kolmen komponentin yhteisvaikutukseen: Joissain tapauksissa alhaisempi kokonaisveroaste, osittain lykätty veronkanto sekä n. tuhannen euron kuukausiansio mitättömillä veroseuraamuksilla.

Arvonlisäveroa sijoitustoiminnasta ei tarvitse maksaa. Sijoitusyhtiö voi tehdä pienimuotoista liiketoimintaakin, sillä alv:ta joutuu maksamaan vain, jos "oikean" liiketoiminnan liikevaihto on tilikaudella yli 10k€. Itse teen jonkin verran yksityisopetusta, enkä maksa siitä alvia.

Sijoitusstrategiasta

Kaikki sijoitustyylit eivät ole kannattavampia vain, koska sijoitustoimintaa harjoittaa yksityishenkilön sijaan osakeyhtiö. "Tylsä" indeksisijoittaminen, jonka puolesta esim. Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi jaksaa aina yhtä tarmokkaasti toitottaa, on järkevämpää tehdä yksityishenkilönä. Tämä johtuu mm. siitä, että yritys ei voi hyväksikäyttää pitkäaikaisessa holdailussa erittäin hyödylliseksi muodostuvaa hankintameno-olettamaa.

Sijoitusyhtiön edun voi parhaimmillaan tiivistää yhteen sanaan - kassavirta. Mitä enemmän sijoitustoimintasi tuottaa kassavirtaa, sitä todennäköisemmin se on sijoitusyhtiölle kannattavampaa. Käyn seuraavassa läpi nopeasti kaikki keissit, joista olen aiemmin kirjoitellut ja yhden uuden. Laitan linkit alkuperäiskirjoituksiini, mutta tarkennan tässä kohdassa sen verran, että aiemmin mainittu nollaveroteoria ei ole huomioitu niissä. Kyseinen järjestely kallistaa vaakakuppia hieman osakeyhtiön hyväksi.

1) Pörssiyhtiöiden osinkostrategia. Pidemmän päälle samoilla summilla pelattaessa osakeyhtiö tuottaa pörssiyhtiöiden osinkostrategialla yksityishenkilöön nähden parempaa tuottoa. Etu ei kuitenkaan liene tässä tapauksessa ratkaisevan hyvä - ainakaan jos puhutaan alle miljoonan euron omaisuudesta.

2) Listaamattomien yhtiöiden osinkostrategia. Tämän alle menevät niin pikavippejä rahoittavat yhtiöt kuten Topfinance ja Korkeatuottoinen kuin muut listaamattoman yhtiöt joilla voi käydä kauppaa vaikkapa Privanetissä. Veroaste on osakeyhtiölle ja yksityiselle sama, mutta veronkanto lykkääntyy kokonaisuudessaan osakeyhtiöllä. Uudelleensijoitus huomioiden osakeyhtiön parinkymmenen vuoden aikana repimän kaulan suuruusluokka on vuoden-kahden tuotot.

3) Vertaislainat. Osakeyhtiön veroetu koostuu tässä yhteydessä kolmesta komponentista. Kokonaisveroaste on vain 26%, josta 6 prosenttiyksikköä lykättyä. Lisäksi sijoitusyhtiöt saavat tyypillisesti vähentää luottotappiot tuloksestaan. Parin vuosikymmenen tähtäimellä ero nettotuottoon nousee jopa kolmenkymmenen prosentin luokkaan.

4) Aktiivinen kaupankäynti. Itse pyrin välttämään tätä mutta pidän kiistattomana sitä, että yrityksellä on ratkaiseva etu jos mielii tehdä rahaa aktiivisella kaupankäynnillä. Sanoisin, että treidaamisen voisi helposti rinnastaa vertaislainoihin, sillä molemmissa on kauttaaltaan samat veroprosentit (26%, josta 6% lykättyä vs yksityishenkilön 30%)

Sharevillessä kohtasin kysymyksen, jossa kysyjä halusi tietää, voiko "Ville" saada nettohyötyä, mikäli hän onnistuu parissa vuodessa tuplaamaan kymppitonnin kaupankäynnillä. Kysymykseen ei ole simppeliä vastausta, mutta jos esimerkiksi ajattelee, että pystyy yksityishenkilönä nettona tuplaamaan rahansa kahdessa vuodessa, se tietää bruttona yksityiselle miltei 60% vuosituottoa. Yrityksen nettoarvo puolestaan olisi samalla bruttotuotolla n. 21700. Mikäli koko voitto maksettaisiin heti ulos 7,5%:n osinkoverolla, Villellä olisi lopulta kädessään 10k:n sijaan hieman yli 10,8k. Parissa vuodessa tuottoero ei päätä huimaa, mutta tässä keississä pitkäjänteisyys palkitaan. Mikäli sama meno jatkuisi kymmenen vuotta (eli viisi tuplausta), nettoarvo olisi 320k vs ~482k. Tässä(kin) kysymys on siitä, että voittoja ei kannata turhaan lunastaa vaan sijoittaa.

Em. esimerkissä tiedusteltiin myös, mitä tapahtuisi jos Ville haluaisikin vain myydä yrityksensä eteenpäin. Tällöin Ville maksaisi aivan normaalisti verot luovutusvoitosta, eli ensimmäisessä tapauksessa 30% 11700 eurosta sillä oletuksella, että oli perustanut yrityksen 10000 euron pääomalla. Ei siis kannattavaa. Yksityishenkilö voi kuitenkin käyttää hankintameno-olettamaa, joka voi olla hyvinkin kannattava, jos yrityksen on omistanut yli 10 vuotta.

Velvollisuudet

Osakeyhtiöllä on velvollisuus ns. kahdenkertaiseen kirjanpitoon. Aikaa tähän on kulunut kenties noin tunti per kuukausi, mutta en ole itse tehnyt kaikkea työtä. Olen käyttänyt kirjanpitoon maksutonta ja helppokäyttöistä Tilitin-sovellusta. Kirjanpidosta maksaminen on niin kallista, että sitä ei kannata tilata. Tänä vuonna tavoitteeni on vähentää kirjanpitoon käytettävää aikaa hyödyntämällä esim. Nordnetin automaattisia raportteja parhaani mukaan.

Tilintarkastus tulee kyseeseen yhden hengen sijoitusyhtiölle siinä vaiheessa, kun liikevaihto ylittää 200k.

Kerran vuodessa pitää tehdä veroilmoitus. Itselläni tähän meni aikaa n. 3-4h. Tähän on netissä palvelu, joka tuntuu ajavan asiansa sangen hyvin.

Sijoitusyhtiön rahoitus

Oman kokemukseni mukaan sijoitusyhtiön omistaja joutuu henkilötakaajaksi, mikäli hankkii firmalleen sijoituslainaa, joten tässä ei ole ilmaista lounasta tarjolla. Omaa yhtiötä rahoitetaan lähtökohtaisesti siis itse - yleensä ansiotyöllä.

Perustamisvaiheessa yhtiölle maksetaan osakepääoma, vähintään 2500 euroa. Tämän summan kannattaisi olla mahdollisimman suuri, sillä se on osa sitä "matemaattista arvoa", jonka perusteella halvan osingon määrä lasketaan.

Omalla kohdallani sijoitusyhtiön myöhempi rahoitus jakautuu kahteen vaihtoehtoon:

1) Annan yhtiölleni korotonta lainaa ilman määräaikaa. Nämä varat eivät siirry yhtiön matemaattisen arvoon, joten niiden perusteella ei voi myöhemmin maksaa halpaa osinkoa. Yhtiö sijoittaa nämä varat ja nettotuotot kerryttävät matemaattista arvoa, jolloin osingonmaksukyky kohenee. Omalta yhtiöltä ei kannata periä korkoa, sillä yksityishenkilö maksaa siitä 30% veron. Laina on siitä mukavaa, että kun yrityksessä on riittävästi rahaa taloudelliseen riippumattomuuteen, lainat voi nostaa ensimmäisenä pois verottomasti. Odotan, että tämä summa pääsee kohdallani kertymään vuosikymmenessä yli sadantuhannen, joten tiedossa on monta verottoman "osingon" vuotta.

2) Sijoitan rahaa yhtiöni sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tätä en ole vielä tehnyt. Käytännössä tämä eroaa määräajattomasta ja korottomasta lainasta siten, että se nostaa yrityksen matemaattista arvoa ja täten osingonmaksukykyä, mutta 10 vuoden jälkeen sen takaisinmaksu katsotaan osingoksi eli siitä joutuu verolle. Ryhdyn siis tähän vasta tuonnempana, mikäli tarpeen.

Riskit

Sijoitusyhtiön omistaminen ei ole taattu tie onneen, sillä kannat enemmän riskiä. Eräs on poliittinen riski. Julkisessa keskustelussa sijoitusyhtiöt menevät kattotermin 'perheyritykset' alle. Syy siihen, miksi listaamaton osakeyhtiö saa erilaista verokohtelua kuin listattu osakeyhtiö on se, että listaamattomien on vaikeampaa saada ulkopuolista rahoitusta, jolloin pienempi joukko ihmisiä kantaa riskiä liiketoiminnasta. Perheyrityksessä kyse on siis tyypillisesti paitsi omistaja- myös yrittäjäriskin kantamisesta. Tämä riski tasapainotetaan vastaavasti paremmalla tuotolla halvan osingon muodossa. Tähän kuvioon on kuitenkin julkisessa keskustelussa monesti perätty muutosta - ja muutosta nimenomaan yrittäjän kannalta huonompaan suuntaan.

Toinen huomioitava asia on, että yrityksen perustamisen jälkeen olet jossain sidottu Suomen valtioon. Yrityksesi ja sitä kautta varasi ovat kiinni tässä maassa. Yrityksen on vaikeampi lähteä eläkkeelle Thaimaahan kuin yksityishenkilön.

Lukijoiden kysymyksiä

Pyysin viime kirjoituksessani sekä Sharevillessä ihmisiä lähettämään kysymyksiä mistä tahansa sijoitusyhtiöihin/yhtiööni liittyen. Pyrin upottamaan suurimman osan vastauksia aiemman sekaan, mutta joihinkin vastaan tässä.

"Onko yhtiölläsi omistuksessa pelkästään pörssiosakkeita vai lisäksi myös sijoitusasuntoja?"

Sijoitus Oy:llä ei tällä hetkellä ole omistusasuntoja. Kyselin yrityksen nimistä pankista viime kesänä lainaa, mutta he eivät lämmenneet. Sijoituksista on tällä hetkellä n. 85% on pörssissä, nelisen prosenttia Fellow Financessa vertaislainoissa ja yhteensä kahdeksan prosenttia Top Financessa sekä Korkeatuottoisessa. Käteistä on pari, kolme prosenttia.

"Tavalliset lakisääteiset velvoitteet kuten kirjanpito, veroilmoitukset, mahdolliset alv/työnantaja rekisteröinnit ja -ilmoitukset poislukien, millaisiin "yllättäviin" velvoitteisiin olet matkan varrella törmännyt mihin et ole osannut ennalta varautua?"

Käytin hetken aikaa oikein miettiäkseni, mutta mitään ei tullut mieleen. Sangen yllätyksetön vuosi ollut siis tässä suhteessa. Onneksi.

"Paljonko sijoitusyhtiön perustaminen  maksaa ja paljonko mielestäsi kannattaisi olla sijoitettavaa pääomaa, että perustaminen olisi järkevää?"

Osakeyhtiön perustaminen maksaa 300 euroa. Lisäksi minimiosakepääoma on 2500 euroa. Konkreettista lukua on vaikea antaa. Ylimääräinen vaiva huomioiden mieleni tekisi sanoa jotain 30-50 tuhannen haarukasta, mutta huomioitavia asioita on paljon. Ennen kaikkea jokaisen pitäisi punnita omaa sitoutumistaan pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Paremman tuoton hinta on se, että siirrät osan rahoistasi ulottumattomiisi - jos purat yhtiösi, joudut maksamaan "omista rahoistasi" ylimääräistä veroa. Mikäli pystyt sitoutumaan siihen että ennen pitkää 100k-1000k rahoistasi on kiinni tuottavasti, en sanoisi että mitään varsinaista alarajaa edes on.

Juoksevat kulut ovat omalla kohdallani luokkaa 100€/vuosi, joten yhtiömuodon tulisi varmaankin luoda lisäarvoa enemmän kuin tämän verran vähintäänkin jos nyt ei ensimmäisenä niin viimeistään toisena vuonna. Oletetaan, että tämä halutaan tehdä pörssiosakkeiden osingoista. 25,5% verokannan ja 20% verokannan erotus eli 5,5% pitäisi siis olla tuo kyseinen 100€ verojen jälkeen eli 80€. Osinkojen määrä olisi näin siis 1454€. Jos oletetaan, että osakkeista saa bruttona keskimäärin 4% osinkoa, salkun koon pitäisi tällöin olla n. 36k€. Tämä ei tietenkään huomioi osakkeiden arvon mahdollista kasvua, mutta onpahan nyt jotain laskettuna. Pointtina ehkä se, että yrityksessä ollaan all in tai all out.

Jos sen sijaan sinulla on jo vaikkapa 100k:n osakesalkku, sijoitusyhtiön perustaminen on vähän niin ja näin. Olet jo hyvää matkaa menossa kohti taloudellista riippumattomuutta ja jos haluat siirtää nämä varat yhtiöösi, joudut joko myymään ja kohtaamaan veroseuraamuksen tai siirtämään omaisuutta apporttina yhtiöösi joutuen varainsiirtoverolle, luovutusvoittoverolle ja lisäksi maksamaan palkkioita osakevälittäjällesi. Kyse onkin ehkä pikemminkin siitä, mikä on suurin salkku, jolla vielä kannattaa perustaa sijoitusyhtiö.

"Minkä koet suurimmiksi hyödyiksi sijoitettaessa oman yhtiön kautta vrt. sijoittamiseen yksityishenkilönä?"

Ykkönen on varmaankin parempi tuotto.

Henkisellä puolella olen huomannut, että sidottuani merkittävän osan pääomaa yritykseen, koen olevani myös sitoutuneempi pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Tällä on toki edellämainitut kääntöpuolensa.

Pakko sanoa myös, että pidän hyödyllisenä oppimaani yleistä tietämystä kirjanpidosta sekä yritysten lainsäädännöstä verojen, ym suhteen.

Yhtenä pikku etuna on pakko tähän hätään mainita vielä se, että omaisuutta on näppärä siirtää jälkikasvulle. Sijoitus Oy:llä on 1000 osaketta, joten voin antaa (toivottavasti tuleville) lapsilleni sen osakkeita lahjaksi muutama kerrassaan, jolloin siirrän sekä verotehokasta että valmiiksi hajautettua salkkua palanen kerrallaan eteenpäin. Lahjaahan saa antaa nykyään n. 5000 euroa kolmen vuoden välein verottomasti.

Lisäksi saan olla Toimitusjohtaja.

"Onnistuuko yritykseen siirrettyjen varojen (eli sijoitusten voittojen) palautus omistajalle pääomanpalautuksena verottomasti vai onko osinko/palkkatulo ainoat vaihtoehdot?"

Riippuu siitä, oletko lainannut rahat yrityksellesi vai sijoittanut ne SVOP-rahastoon. Lyhyesti: Onnistuu, kts. rahoitus-otsikon alainen kohta.

"Mitä asioita yritys on saanut vähennettyä verotuksesta verrattuna henkilöverotukseen?"

Yrityksellä keissi on periaatteessa simppeli - kaikki liiketoiminnasta aiheutuneet kustannukset voi vähentää. Firmalle voi hankkia työvälineitä, materiaalia jne. liiketoimintaa varten. Mitä suurempi toiminta (pääoma, liikevaihto, jne.) sitä paremmin voit perustella hankintoja. Tuoreessa rahapodissa taidettiin mainita, että joku oli saanut sijoituskirjallisuutta vähennettyä mutta että homma on epäselvää. Yrityksen kautta homma on hyvinkin selvää.

Olen itse vähentänyt julkisilla liikkumiseen liittyviä kustannuksia, mutta ne liittyvät opetustoimintaani. Vähensin myös hiljattain ostamani tietokoneen, jolla käyn kauppaa. Ostamani kone ei kuitenkaan ollut mikään naurettava tykki, vaan ihan kohtuuhintainen. Toki itse käytän konetta myös opetusten valmisteluun.

"Miten siirrän nykyisen henk.koht. salkkuni perustamalleni sijoitusyhtiölle kulu- ja verotehokkaasti?"

Et mitenkään :(

Jos tämä rasti pitää tosiaan tehdä, ensin kannattaa myydä osakkeet pois ja maksaa luovutusvoitosta verot ja sitten siirtää käteinen yritykseen.

Loppusanat

Tämä kirjoitus taisi nyt olla tässä. Sain yllättävänkin monta kysymystä ja kävin mielestäni läpi jokaisen jonka näin. Jos jokin asia jäi askarruttamaan mieltä tai pitää saada tarkennusta tai löytyy korjattavaa, otan viestejä mielelläni vastaan. Ensi kertaan.

FPC, Fondia ja Comptel

Blogosfääri on viime viikkoina ratkennut Fondiaan ja Fingerprint Cardsiin liittyvistä postauksista. Olen nyt onnistunut sekaantumaan molempiin. Lisäksi sijoitusyhtiön pyörittäminen on ollut pöydällä pienessä maailmassani monellakin eri tavalla. Jaan nyt ajatuksiani näistä.

Päätin viime postaukseni pohdiskeluun siitä, pitäisikö minun avata positio Fingerprint Cardsissa. Osake vaikutti hinnaltaan erittäin houkuttelevalta huomioiden yrityksen oma ohjeistus sekä analyytikoiden näkemykset. Piensijoittajatkin olivat vahvasti ostolaidalla. Päädyinkin pian ostamaan FPC:tä hieman normaalia isommalla alkupanoksella. Pari viikkoa myöhemmin kaikki näytti vielä hyvältä, kunnes kuluvan viikon tiistaina FPC julkaisi erittäin karun tulosvaroituksen: Osinkoa ei maksetakaan, Q1:n liikevaihdon odotetaan puolittuvan ja koko vuoden ohjeistus perutaan. Osake kävi "parhaimmillaan" 40% miinuksella tiistaina, mutta kohosi siitä hieman. Olen nyt n. 25% tappiolla. Turpaan siis tuli.

Tällä hetkellä tunnelmat ovat hieman kaksijakoiset. Toisaalta olen sitä mieltä, että mikäli yhtiö pystyy vuoden-parin aikajänteellä palaamaan aiempaan, kenties jopa parempaankin tuloksentekokykyyn, tämän on täytynyt olla hyvä sijoitus. Warren Fyffet lainasi Buffettia sanomalla, että hyvää yhtiötä kannattaa ostaa kun on tilapäisiä vaikeuksia, mutta kyseenalaisti yhtiön hyvyyden välittömästi. Valitettavasti mieltäni vaivaa isosti se, miten johto on toiminut. Vain viikkoja sitten ohjeistus oli vielä erittäin hyvä, povaten vähintään viime vuoden tasoista tulosta tälle vuodelle. Jotkut ovat väittäneet johdon kenties syyllistyneen tässä rikoksiinkin - en tiedä onko enkä ole varma onko ajojahdeista mitään hyötyäkään. Tässä kohtaa lainaan Hanlonin partaveistä, joka menee vapaasti suomennettuna näin: "Ikinä ei pitäisi selittää pahantahtoisuudella sitä, minkä voi yhtälailla selittää tyhmyydellä."

Toistaiseksi päätän asettua odottavalle kannalle. En osta enkä myy. Työkaverini tuplasi positionsa tiistaina aivan pohjilta ja on nyt omillaan. Itse en ollut yhtä rohkea.

Fondia on ollut kaikkien huulilla siitä lähtien, kun listautumisaikeista alettiin uutisoida. Arvopaperi ennusti, että osakkeet revitään käsistä ja piensijoittajille jää vain säälipaloja ja niinhän siinä kävi, että anti keskeytettiin ensimmäisen tilaisuuden tullen. Itse hyppäsin myös kyytiin. Pidin todennäköisenä, että anti ylimerkittäisiin ja merkitsinkin niin paljolla kuin vain ilkesin irroittaa. Joudun luultavimmin vastaanottamaan rahoistani yli puolet takaisin. Ensi viikon alussa selvinnee, kuinka paljon (tai siis vähän) saan osakkeita.

Fondia sopii salkkuuni niin osingonjakopolitiikan/tavoitteen, arvostuksen kuin toimialan puolesta hyvin. Yhtiö on kasvusuuntainen valloittaen muilta lakipalvelutoimialan yrityksiltä osuuksia. Liiketoiminta sitoo vähän pääomaa, ja yhtiö tähtääkin kahden kolmasosan osingonjakosuhteeseen ja kasvavaan osinkoon.

Lopuksi pari sanaa Comptelista. Inderes ilmoitti hiljattain, että se on hyväksynyt Nokian 3,04€:n ostotarjouksen Comptelin osakkeista. Inderes pitää Nokian tarjottua summaa kohtuullisena ja läpimenoa todennäköisenä. FIM ja, sikäli kun olen tietoinen, koko internet on asiasta erimieltä. Olen itse nyt kallistunut ennustamaan, että ostotarjous ei mene läpi. Kauppalehden foorumeilla oleva "En myy"-listakin on kerännyt jo yli kahden miljoonan osakkeen potin. Jo tämä itsessäänkin on jonkinlainen este 90% saavuttamiselle - siinäkin tapauksessa että vaikkapa puolet tuosta määrästä olisikin ilmaa. Joku foorumilla ehdotti, että Nokia voisi tehdä kaupat osakevaihdolla 1:1. Toinen ehdotti 3:2-kauppaa. Oma virallinen unelmani onkin nyt 3:2-osakevaihto. Jos kolmen Comptel-osakkeen nykyhinta on 3,04€ ja Nokia vitosen, tämä tarkoittaisi n. 10% lisäpreemiota. Se riittäisi minulle tässä tapauksessa siitä yksinkertaisesta syystä, että osakevaihto on verotehokas.

Comptelini ovat tällä hetkellä n. 68% plussalla eli käteistarjous merkitsisi n. 24,6 sentin osakekohtaista veroa. Tämä tarkoittaisi, että jos myisin Comptelit Nokialle ja ostaisin koko rahalla Nokiaa, tarvitsisin yhteen Nokiaan 1,67 Comptelin sijaan 1,79 Comptelia. Kymmenen prosentin lisäpreemio olisikin yhtäkkiä 17%. Järjestely maksaisi Nokialle n. 72 miljoonaa omaa osaketta. Nokialla on tällä hetkellä hallussaan yli 90 miljoonaa omaa osaketta.

Sijoitus Oy perustettiin melko tarkalleen vuosi sitten. Tänä aikana olen saanut paljon näkemystä ja kokemusta yrityksen pyörittämisestä. Hiljattain omista yhtiöistä on puhuttu reippaamminkin omassa pikku maailmassani ja tänään eräs Sharevilleläinen jopa kyseli detaljeista yksityisviestillä. Seuraavassa kirjoituksessani voisinkin koostaa ajatuksiani tästä aiheesta.

Jos jotakuta lukijaa kiinnostaa mikä tahansa yksityiskohta sijoitusyhtiön/osakeyhtiön pyörittämisestä, kysykää ihmeessä kommenteissa, Sharevillessä tai vaikkapa sähköpostilla.

Lappu ylihintainen - case Hoivatilat

Suomen Hoivatilat siirtyi eilen Helsingin pörssin päälistalle ja tämän jälkeen osakkeen kurssi on noussut toissapäivän 7,94 eurosta tänään lopulta 8,96 euroon. Joku pulitti muutamasta lapusta päivällä jopa 9,12 euroa. Sharevillessä ensimmäiset hätähousut ehtivät jo myymään osuuksiaan, kun toiset taas toppuuttelivat ja käskivät holdailla. Monen muun tavoin olen harkinnut, että myisin nyt ja ostaisin halvemmalla takaisin. Viime aikoina päässäni on pyörinyt laskelmia, jotka nimimerkki Sijoitusmies ansiokkaasti konkretisoi:

"Mitä suuremmalla voitolla myy osakkeen, sitä suurempi pudotus hinnassa tarvitaan, että takaisinostolla ei tee tappiota!

Grinder90, jos ostit alunperin 6€ ja myyt 9€, niin maksat veroa 0,9€ ja efektiivinen myyntihinta on siten 8,1€. Jos ostat takaisin 7,9€, niin todellinen voittosi on 0,2€ per osake. Kannattaa miettiä onko tällainen voitto sen riskin arvoista, että menetät osinkotulot ja/tai kurssi ei laskekaan."

Kyse on siis siitä, että aina ei ole järkevää myydä osaketta, vaikka tietäisi sen olevan ylihintainen. Tämä johtuu siitä, että myymisen vuoksi joutuu verolle jonka vuoksi todellinen myyntihinta ikään kuin laskee. Esimerkissä laput myytäisiin 9€ kappalehintaan, jolloin pääomaveron 30% joutuisi maksamaan kolmen euron myyntivoitosta. Nettomyyntihinta olisi tällöin 8,1€ joten mikäli kurssi ei "normalisoidu" mutta omistajaksi halajaisi joskus vielä takaisin, pitäisi joko myöntää tehneensä turhat ja/tai huonot kaupat ja maksaa yli 8,1€ tai jäädä lopullisesti pois kelkasta.

Tämän(kin) lapun arvostusta arvioidessa kuljen melko sokeasti Inderesin tavoitehinnan perässä, ja he arvioivat tavoitehinnaksi 7,90€. Sharevillessäkin on päivitelty kyseisen yrityksen arvonmäärityksen vaikeutta, joten oman kyvyn puutteessa pidän tätä hintaa pyhänä totuutena ja näin ollen yrityksen tämänhetkisenä arvona.

Yksityishenkilö maksaa luovutusvoitoista lähtökohtaisesti edellämainitut 30%. Yrityksellä kokonaisveroprosentti on 26%, mikäli voitto jaetaan osinkoina mutta 20% mikäli pääoma jää yritykseen. Sijoitus Oy ei ole toistaiseksi osingonjakomoodissa, joten lasken verotuksen tässä 20%:n mukaan. Kymmenen prosenttiyksikköä tuntuu toki jo itsessään merkittävältä, mutta tällaisissa tapauksissa sen vaikutus on itse asiassa erittäin suuri. Otetaanpa esimerkiksi Sijoitusmiehen esimerkki jossa Grinder90 ja Sijoitus Oy myyvät Hoivatilansa pois ja vertaillaan tuloksia. Sijoitus Oy:n ostohinta on samainen 6€. Esimerkissä ei ole huomioitu kaupankäyntikuluja, koska ne ovat pienet.

Sijoitus Oy myy lappunsa 9€ hintaan ja maksaa 3 euron myyntivoitosta veroa 20% eli 60 senttiä. Nettomyyntihinta oli siis 8,40€. Mikäli kurssi kyykkäisi yrityksen "oikean arvon" tasolle 7,90 euroon, Sijoitus Oy:n veivaus tuottaisi Grinder90:n 20 sentin sijaan 50 senttiä eli kaksi ja puoli kertaa enemmän. Toinen tapa olisi ajatella, että kelkasta jäämisen riski on yksityishenkilöä pienempi, sillä riittää että kurssilaskua tapahtuisi 0,9€:n eli kymmenen prosentin sijaan vain 0,6€ eli vajaa seitsemän prosenttia.

Henkilökohtaisesti en ole myymässä vielä yhdeksällä eurolla. Hoivatilat on aivan selkeästi tulevaisuuden lappu, enkä mielelläni olisi tästä junasta vielä ulkona. Olen valmis kantamaan sen riskin, että tuotto-odotus vähän hiipuu mikäli kurssi jää tosiaankin yhdeksän euron vaakalentoon vaikkapa vuodeksi. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on Hoivatilojen kanssa kuitenkin riittänyt - pari viikkoa sitten madeltiin vaihteeksi 7,10 eurossa - joten ainakaan ei tule tylsää.

Mikä sitten voisi olla hyvä myyntihinta? Pidän riittävän todennäköisenä, että Hoivaa saa myöhemmin vielä yhdeksään euroon, vaikka nousua tulisi entisestään. Pörssi saattaa antaa lapulle vähän preemiota siitä hyvästä, että kiinteistöjen vuokratuotto on lukittu pitkälle tulevaisuuteen. Ala on trendin tukema. Hinnoittelen siis konservatiivisesti yläkanttiin. Mikäli myisin kympillä, nettomyyntihintani olisi 9,20€. Myyntihintani on siis alustavasti jossain 9,5-10 euron tietämillä.

Asiasta kukkaruukkuun. Olen tehnyt periaatepäätöksen, että yritän kerryttää sotakassaa pörssin kireän arvostuksen vuoksi. Saldo on saatu taas heivattua mustalle, mutta yksi osake tulee uniini. Fingerprint Cards. Kurssi on valunut valumistaan, ja se on kivunnut Relaxissakin pohjoismaiden ostetuimpien top kymppiin. P/E on kirjoitushetkellä n. 7,3. Ohjeistuksen haarukan worst case scenarion mukaan vuoden 2017 tulos olisi about samaa tasoa tämän vuoden kanssa. 4,2% osinkoonkin ehtii vielä hyvin. Warren Fyffet kirjoitteli mielenkiintoisia juttuja mm. yhtiön avoimista shorteista. Pitäiskö?

Tilikausi ehtoopuolella - hyvää, huonoa ja jotain siltä väliltä

Olen oppinut rakastamaan tuloskausia. Kolmen kuukauden välein tulee parin, kolmen viikon jakso jolloin yhtiöt tiputtelevat dataa tehdystä tuloksista. Näinä aikoina osakekurssit siirtyvät turbomoodiin, ja isojakin liikkeitä nähdään. Nyt käynnissä on Q4 eli raportoidaan koko vuoden tulos ja yleensä myös annetaan näkemys seuraavalle vuodelle ja kenties viestitään uusista strategisista linjoista. Yleinen vireystilani tuntuu olevan tuloskausilla koholla - kenties sijoittamisella on yllättäviä terveyshyötyjä? Tunnun olevan myös paremmalla tuulella riippumatta siitä, tuleeko sinisiä vai punaisia päiviä.

Salkussani alkaa olla jo niin montaa yhtiötä, etten pysty (eli jaksa) käsittelemään kaikkia yhdessä postauksessa, mutta dokumentoin ajatuksiani tärkeimmistä omistuksistani.

On pakko aloittaa Comptelilla. Nokia siis teki ostotarjouksen kyseisestä puljusta. Käteistä saisi 3,04€ per osake, mikä oli n. 30% edellistä päätöskurssia korkeampi. Ensimmäiset tuntemukset olivat kovaääniset vaikkakin päänsisäiset riemunkiljahdukset. Hyvin nopeasti kuitenkin kävi ilmi, että moni piensijoittaja piti hintaa alhaisena. Inderesin arvio tilanteesta oli sekin karvan verran ristiriitainen, sillä vaikka ostotarjousta pidettiin selkeästi positiivisena asiana ja arvostuskertoimien suhteen preemio on objektiivisesti hyvä, hekin olisivat kaivanneet hieman parempaa hintaa. Joka tapauksessa Comptel näyttää tässä vaiheessa erinomaiselta poiminnalta, sillä se on henkilökohtainen salkku huomioiden tuottanut n. 80% vuodessa. Joillakin on selkeästi käsitys, että tarjoushinta nousee vielä sillä kurssi on parhaimmillaan ollut parikin prosenttia ostotarjouksen yläpuolella. Minulla ei ole vahvaa käsitystä siitä, millainen todennäköisyys tarjoushinnan nousulle olisi ja paljonko se olisi, joten en vielä myynyt. Osakkeen vaihto on ostotarjouksen jälkeen ollut poikkeuksellisen kova. Osakekannasta on kahdessa päivässä vaihtunut yli 6% - kenties joku saa nurkan vallattua?

Seuraavaksi lienee luonnollista ottaa puheeksi Nokia. Noksu raportoi markkinatilanteeseen nähden erittäin vahvan tuloksen, mikä kertoo yrityksen kovasta nykykunnosta. Markkinan piristystä odotellessani kuittaan 17 sentin osingon. Ensimmäinen intuitioni oli ostaa Comptel-rahoilla lisää noksua ja saatan sen tehdäkin, mutta parhaat ostohetket saattavat olla jo takana päin. Koska tuloskunto on nyt demonstroitu ja omien ostot tukevat osakekurssia, en keksi laskulle mitään rationaalista perustetta. Tässä asiassa on toki helppo olla väärässä - kenties vaikkapa osingon irtoamisen jälkeen suunta on jälleen alas? Valitettavasti en osaa Nokian omistajana olla Comptel-kaupasta vielä erityisen onnellinen. Omistin 300 miljoonan yrityksestä nimittäin paljon isomman siivun kuin 26 miljardin yrityksestä.

CapMan julkaisi hyvän tuloksen ja esittää ennustettua suurempia osinkoja. Hyvä. Inderesin mukaan osingon pitäisi olla seuraavat vuodet kasvu-uralla, mikä kuullostaa naurettavan hyvältä sillä saan jo tänä vuonna ostohinnalleni 8,5% osingon. Näin jälkikäteen tuntuu typerältä etten ostanut enempää, sillä muistan ajatelleeni Norvestia-kaupan toteutuessa että kurssi tulppaa "tarpeettomasti", koska vaihtotarjouksessa oli arbitraasin mahdollisuus mikäli CapManin kurssi olisi noussut merkittävästi 1,2€ tasolta. Noilta tasoilta on sittemmin noustu aina 1,55€ asti, mikä on Inderesin tavoitehinta. Rajallinen empiirinen kokemukseni kertoo, että hinta asettuu noin 1,45€ tienoille. En aio tehdä asialle nyt kuitenkaan mitään, sillä myydessä joutuisin maksamaan enemmän kuin tuon erotuksen verran veroa. Myynti voisi tulla 1,7€ (osingon jälkeen 1,61€) tasolla kysymykseen, mutta en kyllä usko siihenkään. Vaikka en ole teknisen analyysin fani, ymmärrän että yliostettu (RSI ~84) osake on todennäköisemmin yli- kuin alihintainen. 1,3€ hintaan voisin jo lisätäkin.

Nordea ja sitä kautta Sampo julkisti(vat) loistotuloksen. Näissä ollaan mukana pitkässä juoksussa kasvavien osinkojen ollessa strategiani keskiössä. Sampoa omistaisin mielelläni enemmänkin ja jos kurssi valahtaisi neljänkympin alle, voisin lapioida sitä velaksi lisää kyytiin. Koska Sammon tuloskunto on nyt niin kova, siltä odotetaan jonkinlaisia peliliikkeitä. Näillä eväillä kun tulosta on enää vaikea nostaa. Nalle neuvotteli syksyllä ABN AMROn kanssa, mutta toistaiseksi sillä rintamalla ei edetty.

Sitten salkkuni suurin omistus, Martela. Tulos oli erittäin vahva, vaikka jouduin hetken raapimaan päätäni osakekohtaisen tuloksen vuoksi. Liiketulos siis parani yli 50%, mutta osakekohtainen tulos "vain" kolmanneksen. Tätä seliteltiin jälkikäteen poikkeuksellisen korkealla veroasteella kenties Venäjän ja Puolan divestoinneista johtuen, joten oletan että ensi vuonna vastaavalla tuloksella osakkeelle saa selvästi yli 0,9€ tuoton (nyt 0,81€). Toisaalta Inderes ennustaa vielä tämänkin päälle reipasta tulosparannusta. Ohjeistus oli yllättävät pehmeä, joten raketointia ei nähty, pikemminkin päin vastoin. Käärin muutaman setelin hätäisesti kasaan ja ostin lisää vielä kappalehintaan 12,41. Martelan osakkeiden lukumäärä paisui salkussa nyt kenties sille tasolle mille se tulee jäämään hyvin pitkäksi aikaa. Odotan, että Martela jakaa oman eläköitymiseni aikajänteellä tämänkeväiseen 37 senttiin nähden yli kaksinkertaista osinkoa. Kun suhteutan tämän summan siihen vuosittaiseen osinkotuottoon, jonka eläköityminen vaatisi, totean että enempää yhtiökohtaista riskiä en halua eläkkeellä kantaa. Tahtoo sanoa siis sitä että jos ostaisin nyt lisää, ostaisin myydäkseni myöhemmin pois. Never say never, mutta katson nyt muualle.

Amer Sports julkisti tuloksen, joka oli markkinoille pettymys. Kurssi kyykkäsi sen mukana reippaanlaisesti. Tuloskasvua pitäisi silti tulla lähivuosina, joten tämä menee pitoon. Alle kahdellakympillä voin harkita lisääväni.

Toinen pettymys tuli Novo Nordiskilta. Tulos oli karvan alle konsensuksen ja ohjeistus povaa vain vähäistä tuloskasvua ensi vuodelle. P/E:llä 16 osake on mielestäni kuitenkin hinnoteltu suunnilleen oikein, joten ei aiheuta toimia.

Sitten muutama rapid-fire kommentti:

- Cityconilta hyvä tulos, osinko jatkossa 0,13€ 0,15€:n sijaan. Kurssi tippui, suositushinta laski, riskit ehkä madaltuneet. Kahdella eurolla voi lisätä.

- Verkkikseltä ok tulos, ok näkymät. Siirtyminen kvartaaliosinkoihin hieno uutinen. Katsellaan.

- Henkkamaukalta ok tulos, odotettu osinko. Katsellaan. Megatrendi puoltaa.

- Hoivatiloilta hyvä tulos, kurssi kuitenkin laski. Osakeanti tulossa, mutta maksaa osinkoa. Pidemmän aikavälin keissi, katsellaan. 

Tein pari myyntiä vuodenvaihteen jälkeen. Lähtökohta oli, että halusin nostaa käteispainoa (ei muuten onnistunut). Laitoin Stora Enson pihalle, koska pidin sitä jo ylihintaisena. Relaxissakin oli top-myydyimmissä. Lisäksi kyseinen firma on osa indeksiä, jonka haluan voittaa ja näin ollen josta haluan irtautua. "Onni" oli mukana, sillä tulos oli huono ja kurssi on sittemmin tippunut. Kuittasin melko tarkkaan 50%:n bruttotuoton. Myin myös Yarat pois, koska tuntui kalliilta. Senkin suhteen kävi "tuuri", sillä osake on osin huonosta tuloksesta johtuen tullut sittemmin n. 10% alas. Tuotto oli n. 25% plus jokunen pinna valuuttakurssista.

Mites muiden Q4?

81-prosenttiset edellytykset 2,3 prosentin ylituottoon

Jo pidemmän aikaa joka suunnasta on tullut paasausta perinteisten rahastojen kalleudesta ja siitä, kuinka ne jatkuvasti häviävät indeksilleen keskimäärin noin hoitopalkkion verran. Tämän ongelman ratkaisuksi on Suomeenkin rantautunut kustannusehokkaista indeksirahastoja ETF-muodossa sekä esimerkiksi Nordnetin Superrahastot.

Mutta miksi keskimääräinen tappio indeksille on juuri hoitopalkkion verran? Miksei vaikka hoitopalkkio plus prosentti tai vaikkapa prosentin ylituotto? Tällekin on itse asiassa selitys ja vieläpä mittari - Active Share-prosentti. Active Share on Antti Petäjistön ja Martijn Cremersin kehittämä mittari osakesalkun aktiivisuudelle. Active Share-prosentti (vastedes "aktiivisuus") lasketaan summaamalla salkun jokaisen omistuksen painon erotus saman omistuksen painoon indeksissä. Okei, äskeinen virke oli ehkä sekava, mutta Investopediassa asia on selitetty kenties paremmin. Downshiftaaminen-blogi käsitteli myös Active Sharea pari viikkoa sitten.

Petäjistö ja Cremers tulivat tutkimuksessaan siihen tulokseen, että ne aktiivisesti hoidetut salkut, joiden aktiivisuus oli vähintään 80%, kykenivät n. 2-2,7%:n ylituottoon ennen palkkioita. Nykyään katsotaan, että sellaiset salkut ovat aidosti aktiivisia, joiden aktiivisuus on yli 60%. Syytä tälle rajalle en tiedä, mutta otaksun sen liittyvän siihen, että tilastojen valossa alle 60%:n aktiivisuus on kuolinisku ylituotolle. Luvun tulkitsemisessa pitää pitää mielessä, että se indikoi ylituoton edellytyksiä, ei mahdollisuuksia. Yksi hyvä tapa saavuttaa sadan prosentin aktiivisuus olisi omistaa koko rahalla vaikkapa Talvivaaraa, mutta ylituottoon tämä strategia ei ole viime vuosina yltänyt.

Inspiraation tälle kirjoitukselle sain Kauppalehden hiljattaisesta jutusta. Kauppalehti oli taulukoinut kolmekymmentä suomeen sijoittavaa "aktiivista" rahastoa, joista vain n. kolmasostalla aktiivisuus ylitti 60%. Toisin sanoen, jos valitset sen rahaston jota oman pankkisi rahastonhoitaja sinulle tarjoaa (=umpimähkään), saat alituottoa lähes varmasti. Muistan lukeneeni uutisen, jossa pankkien rahastonhoitajat pitivät aktiivisuutta kohtuuttomana mittarina Helsingin pörssiin sijoittaville rahastoille, sillä yritysvalikoima on hyvin rajoittunut ja ison rahaston on käytännössä mahdotonta ottaa näkemystä. Onneksi olkoon, tarjoatte siis aktiivista salkunhoitoa jonka tiedätte olevan tällä markkinalla mahdotonta.

Sitten asiaan. Halusin verrata omaa salkkuani Helsingin pörssi-indeksiin. Käytännössä koin hankalaksi löytää OMXHPI:n suhteellisia painoja, joten päädyin vertaamaan salkkuani OMXH25:een. Yksi vaihtoehto olisi ollut verrata salkkuani OMX Helsinki Small Cap-indeksiin. Toteutin vertailun suhteessa Seligsonin OMX Helsinki-etf:n joulukuun lopun sisältöön. Käytin vertailussa koko salkkuni sisältöä eli ulkomaiset omistukset ovat sisällytettynä. Lopputuloksena excel-taulukko kertoi, että aktiivisuuteni on 81%. Ei paha. Katsotaanpa tuloksia vielä vähän tarkemmin.

Vertailuindeksilläni ja salkullani on neljä yhteistä omistusta: Amer Sports, Nokia, Nordea sekä Sampo. Seuraavissa kappaleissa ilmoitan painot muodossa "paino salkussa vs paino indeksissä".

Amerin kohdalla paino on 4,08% vs 2,54%. Näen, että Amerilla on jatkossa erittäin hyvä todennäköisyys voittaa markkinan keskituotto, joten olen ylipainoon tyytyväinen. Näkisin jopa, että tämän metriikan perusteella voisi olla asianmukaista nostaa painoa vielä prosentin tai kaksi lisänäkemyksen saamiseksi. Pannaan harkintaan.

Nokian paino on 6,95% vs 10,52%. Tämä on paha juttu. Toisaalta olen vakuuttunut, että Nokia ylituottaa parin, kolmen vuoden tähtäimellä mutta toisaalta hanuri ei ehkä kestä lisäostoja. Nokiaa olen ostanut euromääräisesti eniten salkkuni sisällöstä, mutta se on silti kaukainen kakkonen suurimmalle omistukselleni, Martelalle. Olin henkisesti valmistautunut ostamaan Nokiaa lisää, mikäli hinta kyykkää takaisin neljän euron tietämille. Vieläkö sinne ollaan palaamassa? Olen itse asiassa pyöritellyt mielessäni ajatusta jopa siitä, että jos neljään euroon päästään, ostaisin Nokian minifutuuria siten, että vipu olisi luokkaa 3-4. Jätetään muhimaan.

Nordean paino on 5,13% vs 4,15%. Tähän olen itse asiassa tyytyväinen. Sain Nordeaa kesällä hyvään keskihintaan 7,78€. Pidän todennäköisenä että pitkällä aikavälillä Nordea lyö keskituoton, mutta ei kuitenkaan niin paljoa että suurempi ylipaino olisi perusteltua.

Sammon paino on 4,9% vs 9,57%. Tästä minulla on ristiriitainen olo. Sampo on salkussani selkeästi plussalla ja strategialleni tärkeä osingontekokyky (osin Nordeankin vuoksi) lienee pitkällä aikavälillä ylivertainen. Toisaalta jos haluaisin nostaa Sammon ylipainoon eli yli tuplata, siihen menisi merkittävä siivu tälle vuodelle budjetoiduista pelimerkeistä. Ehkäpä tälle astialle voi palata, jos kauan povattu Helsingin pörssin korjausliike eli luokkaa 30% lasku toteutuu lähivuosina. Saihan tätäkin hetken aikaa selvästi alle kympillä finanssikriisin jälkeen.

Viimeisenä voisi lyhyesti vielä pohtia, onko indeksissä jotain yritystä josta haluaisin avata position. Ensimmäisenä tulee mieleen Kone. Markkinat ilmeisesti pettyivät hieman Koneen tulokseen, sillä kurssi putosi tulosjulkistuksen jälkeen kymmenyksen. Olen istuttanut päähäni ajatuksen siitä, että saattaisin ryhtyä tämän "aina kalliin" laatuyhtiön omistajaksi 38 euron hinnalla. Katsotaan, josko kahden päivän rytinä muuttuisi lyhyen tähtäimen trendiksi. Muista OMXH25-yhtiöistä en tällä hetkellä innostu - aktiivisuuden laskuun en aio turhan helpolla lähteä.

Onko sinulla edellytykset voittaa indeksi?