lauantai 26. elokuuta 2017

Yksityishenkilön vertaislainatuotto parani vaivihkaa

Vertaislainaaminen on ilmiö joka nosti päätään minulle vajaat pari vuotta sitten. Sijoitus Oy ei tuolloin ollut vielä olemassa, joten perustin tuolloin Fellow Financeen tilin yksityishenkilönä ja ryhdyin pankkiiriksi. Yli kymmenen prosentin korot olivat matalan inflaation taloustilanteessa erittäin houkuttelevia. Kirjoitin yksityishenkilön ja yrityksen välistä vertaislainatuottoeroa käsittelevän kirjotuksen viime vuonma.

Hyvin nopeasti sain kuitenkin tietää, että luottotappiot ovat erittäin myrkyllisiä vertaislainaamisen tuotoille. Tämä johtuu siitä, että yksityishenkilö ei voi pienen pientä yksityiskohtaa lukuunottamatta vähentää luottotappioita tuotoistaan. Tämän vuoksi strategiakseni muodostui nopeasti se että myöntäisin lainoja vain parhaan tai toiseksi parhaan luottoluokan saaneille hakijoille. Tilastojen valossa näillä kahdella on alle 2%:n luottotappiot. Tein myös arvauksen, että suuri osa sijoittajista ei tiennyt vähennyskelvottomuutta jolloin koroissa saattaisi olla hinnoitteluvirhettä edukseni. 

Yksityishenkilön myöntämien vertaislainojen vähennyskelvottomuuteen on sittemmin tullut muutos. Keskusverolautakunta teki joulukuussa ennakkopäätöksen KVL:059/2016, jonka mukaan vertaislainojen luottotappiot voisi sittenkin vähentää. Vertaislainat tulkitaan siis jatkossa tuloverolain 50 § mukaisiksi arvopapereiksi. Päätöstä perustellaan ainakin seuraavilla seikoilla:

- Sijoitukset tapahtuvat avoimella markkinapaikalla kysyntään ja tarjontaan perustuen
- Sijoittajat ja velalliset eivät tunnista toisiaan
- Velkakirjat ovat luovutuskelpoisia

Paljonko tämä muutos vaikuttaa tuottoon? Riskisimmille lainoille luottotappiot ovat em. tilastojen mukaan kenties n. 6%. Jos olettaa että lainan keskipituus on vaikkapa 3v, vuosittaiset luottotappiot olisivat luokkaa 2%. 30% pääomaverokannalla vähennysten tuoma vuosittainen lisätuotto olisi siis n. 0,6%. Ero on siis merkittävä. Yritin veikata lainan keskipituutta yläkanttiin joten todellisuus saattaa olla ruusuisempikin.

Käsi ylös kenellä vertaislainoja eikä tiennyt tästä vielä!

tiistai 15. elokuuta 2017

Q2 huono, H1 hyvä

Kenellekään Helsingin pörssiä kvartaalitasolla seuraavalle ei liene uutinen, että Q2 oli odotuksiin nähden karvas pettymys, vaikka tulokset itsessään olivat kaiketi ihan ok. Tämä heijastui luonnollisesti myös Sijoitus Oy:n salkkuun, joka on heinäkuun puolenvälin jälkeen tippunut muutaman prosentin. OMXHPI tippui samassa ajassa rahtusen enemmän, joten ylituotoille sentään päästiin.

H1 oli kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä. Nordnet-salkun YTD-tuotto ennen kuluvaa päivää oli 7,99%, kun OMXHPI tuotti 9,33%. Indeksille siis jäätiin prosentti-puolitoista, mutta luulenpa, että se ero otetaan loppuvuodesta vielä kiinni. Joka tapauksessa alhaisen inflaation aikana tuokin tuotto on sangen hyvä. Sijoitus Oy:n tuotosta noin kolme prosenttiyksikköä on osinkoja, joista pitää vielä maksaa verot.

Tuloskausi sai hyvän alun, kun Nokia löi väkevät luvut pöytään. Markkina supistuu, mutta Noksu tuntuu tekevän tulosta kilpailijoitaan paremmin. Surin viimeisimpien kommenttien mukaan markkinoita ollaan kenties jopa viemässä kilpailijoilta. Hyvältä näyttää.

Martela puolestaan antoi ennen kauden alkua tulosvaroituksen. Katsoin, että kyse on tilapäisestä ongelmasta ja ennen Q2-tulosta tankkasin 11 euron kohdalla hieman lisää aiemmasta päätöksestäni poiketen. Laskin, että ensi kevään osinkoennusteella (55 senttiä) saan ostohetkellä 5% osingon, jonka uskon kasvavan muutaman vuoden sisään aina euron hujakoille. Tämä ratkaisu osoittautui ainakin lyhyellä tähtäimellä virheeksi, sillä tulos oli odotettua huonompi. En ole silti täysin menettänyt toivoani, sillä näyttäisi siltä että huono tulos johtuu osin laskutusongelmista, joista yhtiö viesti Q2-tiedotteessaan. Laskutettavaa yhtiöllä on tällä hetkellä reippaasti enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna, joten loppuvuodesta tuloksen pitäisi kohentua. Holdaillaan.

CapManilta tuli Q2:lta erittäin kova tulos. Ensi vuoden osinkoennuste nousi yhteentoista senttiin, ja osinkoprosentti päivän kurssille on 6,2%. Osingon odotetaan kasvavan lähivuosina sentin vuodessa eli 8-9% vuosittain. Tämä lupaa kokonaisutuoton kannalta erittäin hyvää. CapMan on myös euromääräisesti salkkuni voitollisin osake, vaikka Nokian ja erityisesti Martelan positiot ovat merkittävästi suuremmat.

Verkkokauppa.com raportoi Q2:lla niinikään erittäin vahvan tuloksen. Liikevaihto kasvoi miltei neljänneksen edeltävään vuoteen nähden tuloksen tuplaantuessa. Inderesin tavoitehintaan on kirjoitushetkellä matkaa miltei 13%, joten ostohinnoissa ollaan kenties edelleen. P/E tosin on n. 30, enkä siihen hintaan montaa yhtiötä suostu ostamaan.

Sekä Nordea että Amer Sports tuottivat hienoisen pettymyksen, mutta näen molempien pidemmän välin tarinan positiivisena joten jatkan holdailua. Fingerprint Cardsilta tuli melko huonot luvut, mutta näkymät olivat hyvät. Osakekurssi onkin viime aikoina ollut nousuun päin. Toivon, että yhtiö on lähivuosina osingonmaksukykyinen. Terveydenhuoltopuolelta sekä Novo Nordisk että Revenio raportoivat hyvät tulokset, ja jatkan molempien holdailua. Novo Nordiskin lisäys ahdistaa Tanskan osinkoverotuksen vuoksi, Revenion puolestaan korkeiden arvostuskertoimien takia. Nokian Renkaat raportoi erittäin hyvän tuloksen ja yrityksellä on hyvät näkymät. Nousupiikki jäi kuitenkin lyhyeksi ja lappu taitaa edelleen olla ostohinnoissa.

Lisäsin salkkuun uutena tulokkaana Huhtamäen. Huhtamäki kärsi tilapäisistä(?) ongelmista Intian verolainsäädännön vuoksi, ja kurssi reagoi voimakkaasti. Uskoin tässä Inderesin näkemykseen siitä, että paniikkiin ei ole syytä ja tein investoinnin kymmenen prosentin vuosittaiseen osingonkasvuun.

Ensi viikolla Q2-tulokset raportoi vielä posarin antanut Taaleri sekä Suomen Hoivatilat. Molemmilta odotan hyviä lukuja. Käteisposition kasvattaminen tai ainakin ylläpitäminen on edelleenkin agendalla viimeisistä ostoista huolimatta. Nykyisellään käteistä on kokonaisvarallisuudesta n. 10%.