tiistai 30. elokuuta 2016

Kassavirta vai kasvuosuus?

Kysymys siitä, onko suuri kassavirta vai verotehokkaampi indeksisijoittaminen parempi kokonaistuoton kannalta, tuntuu olevan ikuinen riidanaihe. Pohatta pohti asiaa perusteellisesti tullen epävarmaan johtopäätökseen. Mietin aikani, pystynkö antamaan keskusteluun mitään uutta näkökulmaa, mutta lopulta päätin kirjoittaa tämän pätkän. Spoilerina niille, jotka eivät jaksa koko pätkää lukea: Jos juoksevat kulut ja lähdevero pystytään eliminoimaan täysin, indeksisijoittaminen on murhaavan tehokas. Muussa tapauksessa indeksituottoon ennen veroja yltävä osakepoiminta saattaa viedä pokaalin.

Yksi peruskysymys on luonnollisesti se, kuinka korkealle kassavirtaa arvostaa. Kaikki ovat varmasti samaa mieltä, että jos kassavirtaa ei verotettaisi ennen kuin se nostetaan henkilökohtaiseen käyttöön, olisi se selkeästi kasvuosuuksia parempi, koska sen käyttötarkoituksen sijoitusmaailmassa voisi valita vapaasti. Tätä arvostusta on vaikea kvantifioida, joten ainoastaan totean, että itse pidän kassavirtaa merkittävänä siitäkin huolimatta, että se ei ole yhtä verotehokasta kuin kasvuosuudet. Yhtiömuoto auttaa tässä hieman, sillä normaalin 25,5% sijaan osingoista maksetaan 20% veroa plus sijoituksesta aiheutuvat kustannukset - kunhan ne uudelleensijoitetaan.

Pohatta käsitteli myös toista aihetta asiaan liittyen - ja teki pointin, jonka myötä uskoni indeksisijoittamiseen mureni. Asia on nimittäin niin, että rahasto saattaa joutua maksamaan osingoista lähdeveroa siihen maahan, jossa rahaston arvopaperit noteerataan mikäli rahaston kotimaa ei ole sama kuin arvopapereiden. Jos ostat vaikkapa suomalaista rahastoa, joka sijoittaa Yhdysvaltoihin, maksat 15% lähdeveroa ennen kuin automaattinen uudelleensijoitus tapahtuu. Tämä määrä on reilusti yli puolet yksityishenkilön kasvuosuudesta saatavasta edusta - yrityksen edusta kolme neljäsosaa.

Tässä vaiheessa herää kysymys, mitä tuotolle tapahtuu jos pyrkii metsästämään rahastoja, jotka on noteerattu samassa maassa kuin sen sijoituskohde. Asiasta riittäisi varmaankin juttua oman tarinansa verran, joten totean tässä vain, että ainakin joutuu näkemään reippaasti vaivaa. Lisäksi monet suositut ETF:n kuten Nordnetin maksuttoman kuukausisäästön piirissä oleva IS3N kattavat useita valtioita. Pienempien, yhteen maahan kohdistuvien rahastojen kulut on syytä olettaa korkeammiksi.

Kaikki eivät välttämättä tavoittele sijoittamisella aikaista eläkettä. Minä tavoittelen. Ja eläkkeeseen tarvitaan viime kädessä kassavirtaa. Turvallista kassavirtaa. Vaihtoehtoina on siis joko saada osinkoja tai myydä arvopapereita säännöllisin välein. Valitettavasti osakkeiden hinnoilla on taipumusta heitellä voimakkaasti, eikä oman talouden kuluja välttämättä ole mahdollista sopeuttaa näihin heittelyihin. Näin ollen vaikuttaa vääjäämättömältä, että toisinaan joutuu myymään sijoituksistaan suhteettoman paljon elämisen rahoittamiseen. Osinkovirta on toki myös alisteinen muutoksille, mutta ratkaisevasti vähäisemmässä määrin. Finanssikriisin yhteydessä S&P 500 romahti 57%. Osinkojen romahdus näkyy jälkisyklisenä, mutta siinä romahduksen määrä oli vain noin 25% (lähde). Kummalle itse altistaisit taloutesi mieluummin?

Laskeskellaanpa jälleen vähän.

Seuraavassa esimerkissä sijoittaminen alkaa nollasta eurosta ja sijoitussumma on tonnin kuussa 25 vuoden ajan. Osakemarkkinoilta saadaan 8% vuosituotto, josta puolet on osinkoa ja puolet arvonnousua. Ensimmäisessä vaihtoehdossa yksityishenkilö Matti ostaa kuluttomasti erittäin suosittua EUNL:ää, jonka hallinnointikulu on 0,2% vuodessa ja joka sisältää kasvuosuuden. Valitettavasti rahaston maa on Irlanti, joten osingoista (oletettavasti) maksetaan 15% veroa ennen uudelleensijoitusta.
Toisessa vaihtoehdossa Sijoitus Oy tekee osakepoimintaa, jolle saadaan indeksituotto. Kaupankäyntikulu on 10€ kuussa, mutta sen voi vähentää koska yrityksellä on kassavirtaa. Osingoista maksetaan 20% veroa ja ne uudelleensijoitetaan.

25 vuoden kuluttua tilanne on se, että osakkeiden arvo on 836k€. Osakkeet generoivat seuraavan vuoden aikana firman läpi tuloutettuna n.24,7k€. ETF:ien arvo on 845k€. Jos ETFiä myydään juuri sen verran, että arvonnousu seuraavan vuoden aikana on prosentuaalisesti yhtä paljon kuin osakkeiden, myynneistä saadaan rahaa ennen veroja 27k€. Paljonko tästä maksetaan veroa?Yksityishenkilö saa käyttää tässä yhteydessä erittäin hyödyllistä hankintameno-olettamaa, joten lasken nettotuoton sillä. Hankintameno-olettaman mukaan myyntivoiton osuus olisi 60% myyntihinnasta eli veroa tulisi maksettavaksi 60%*30%=18%. Nettona rahaa tulisi näin 22,1k€ vuodessa. Tässä luvussa ei ole huomioitu kaupankäyntikuluja.

Osinko-osakepoiminnan kassavirta päihitti tässä esimerkissä indeksisijoittamisen yli yhdellätoista prosentilla. Vaikka osakepoimija maksaa kertaluontoisen prosentin kaupankäyntikulun, viisi prosenttiyksikköä enemmän osinkoveroa sekä kotiuttamisvaiheessa vielä 7,5% osinkoveroa, käteen jää silti merkittävästi isompi summa kuin ETF-säästäjälle. Miten näin voi olla?

Selitys on kaksiosainen: Ensinnäkin lähdeverot rokottavat kokonaistuottoa 4%*15% = 0,6%. Kun päälle lyödään 0,2%:n vuotuinen hallinnointipalkkio niin vuosituotosta sulaa kymmenys. Tämä on sama määrä kuin minkä yritys maksaa osingoista (4%*20%=0,8%). Tällä tuottokaula kurotaan jo miltei kokonaan umpeen. ETF:n tuotto jämähtää lopullisesti taakse siinä vaiheessa kun joudutaan maksamaan valtaisa 18%:n vero myydyistä osuuksista. Osakkeitahan ei koskaan myydä. Kokonaisarvioni on, että lähdevero on katastrofaalinen sillä se koituu täysimääräisenä ylimääräiseksi tappioksi.

Tein toisen testitapauksen erilaisilla oletuksilla. Mikäli ETF/ETFt valittaisiin siten, että lähdeveroa maksettaisiin salkkutasolla vain 10% ja hallinnointipalkkio olisi yhteensä 0,1%, tilanne kääntyisi jo täpärästi ETF:n eduksi. Tällaista tilannetta vain on ilmeisesti mahdotonta saavuttaa Nordnetin maksuttomalla ETF-kuukausisäästämisellä rahastojen kotimaista johtuen.

Superrahastoilla tilanne on parempi, sillä hallinnointipalkkio on 0% ja lähdeveroista ei koidu sijoittajalle mitään tappiota. Tehdäänpä nyt vielä kolmas esimerkki Superrahastoilla. Ulkomaan rahastojen 0,25% valuutanvaihtokulu on huomioitu. Superrahaston verotehokkuus on häikäisevää: sijoittaja pystyy nostamaan vuosittain 31,5k€ siten, että rahasto-osuuksien ja suorien osakesijoitusten arvonnousu pysyy  prosenttimääräisesti samoissa. Sijoitusten arvo on tässä vaiheessa jo 15% osakkeita korkeammalla, joten kaula kasvaa tästä ikuisuuteen. Miten tämä on mahdollista?

Jotta ETF:n arvonkehitys jatkaisi vuosittain samaa 4% kasvua kuin osakkeiden, kulujen osuus täytyy vähentää täysimääräisesti lunastettavasta osuudesta. Kuten aiemmin laskimme, kulut olivat 0,8% eli lunastettavaa jää vain 3,2%. Superrahastolla juoksevia kuluja ei ole lainkaan, joten jo ennestään suuremmasta summasta on varaa ottaa kokonaiset 4%. Valuutanvaihtokuluillakin vähennettynä määrä on ratkaisevasti suurempi kuin ETF:n tuotot.

Miten sitten kannattaisi omistaa? Seuraava ei ole suositus - ainoastaan oma tämänhetkinen käsitykseni optimistrategiasta.

- Kotimarkkinoiden seuraaminen on helpointa. Siellä jos missä kannattaa harjoittaa osakepoimintaa. Nyrkkisääntö on, että pienyhtiöillä on historiallisesti paremmat tuotot. Kannattaa siis keskittyä kotimaisiin pienyhtiöihin jos haluaa tehdä poimintaa.
- Pohjoismaiset Superrahastot ovat murskaavan kustannustehokkaita.
- Mikäli sijoitat tiettyyn maahan, tutustu mahdollisuuksiisi ostaa kohdemaassa toimivaa rahastoa. Lähdeveroista koituvat tappiot vastaavat jopa 0,6% vuosittaista menoerää.

Mikä on sinun strategiasi?

Kirjoitin laskelmia varteen jälleen Java-sovelluksen, joten kukin voi tarkistaa ja testata tulokseni. Sovellus on saatavilla täältä. Ohjelmoinnista kiinnostumattomat voivat tutustua ohjelmaan esimerkiksi täällä. Avaa tiedosto notepadilla ja copy-pastea sisältö selaimeen.

Disclaimer: Verosopimukset ovat aina kahden maan välisiä, eikä minulla ole mahdollisuuksia tutkia kaikkia valtiokombinaatioita, esim. Irlanti-Yhdysvallat. Lähdevero voi olla muutakin kuin 15%. Kaikki valtiot eivät välttämättä peri lähdeveroa sijoitusrahastojen osingoista. Pari esimerkkiä sekavuudesta: Norja ja Tanska perivät lähdeveroa ruotsalaisista rahastoista mutta Suomi ei. Yhdysvallat perii lähdeveroa suomalaisista rahastoista. Suomi ei peri lähdeveroa norjalaisista rahastoista.

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Kovaa kassavirtaa riskisijoituksilla

Sijoitus Oy:llä on merkintöjä Top Financen sekä Korkeatuottoinen (Lainasto) osakkeisiin. Yhtiöt lupaavat kymmenen ja kahdeksan prosentin kuukausittain tilitettävät osinkotuotot tehdyille sijoituksille. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole arvioida sijoituksien laadukkuutta tai riskiä, vaan laskea palvelujen annualisoituja tuottoja sillä olettamuksella, että saadut osingot uudelleensijoitetaan. Lisäksi vertasin tuottoa sijoitusyhtiön sekä yksityishenkilön tekemien sijoitusten välillä.

Otetaan esimerkiksi näistä kahdesta palvelusta parempituottoinen Top Finance. Kolmen kuukauden sijoituksille luvataan neljän prosentin annualisoitu tuotto, kahdeksan kuukauden sijoituksille kuuden ja vähintään vuoden mittaisille kymmenen. Verottaja syö yksityishenkilöltä tästä osinkotulosta 7,5% mutta listaamaton osakeyhtiö ei maksa toisen listaamattoman osakeyhtiön osingoista veroa. Yksityishenkilön reaalituotto on siis 9,25%.

Top Financeen tehdään sijoitukset 750 euron portaissa. Jotta korkoa korolle-efekti alkaisi näkyä, sijoituksen pitäisi siis tuottaa tuo summa nettona verrattain nopeasti. Jos raha joutuu istumaan pitkään, annualisoitu tuotto itse asiassa laskee alle nimellistuoton koska osa pääomasta seisoo tyhjän panttina.

Tein laskemiseen Java-sovelluksen joka huomioi kaiken edellämainitun ja laskee tuoton. Ohjelma olettaa, että pankkiliikenne ja käsittely on välitöntä, joten laskettu tuotto saattaa olla marginaalisesti yläkanttiin. Linkki ohjelmakoodiin lyötyy artikkelin lopusta.

Oletetaan, että alkusijoituksen koko on 10500 eli neljätoista osaketta. Ensimmäisessä esimerkissä sijoitusaika on kymmenen vuotta.

Yksityishenkilön sijoitus paisuu kymmenessä vuodessa 25500 euroon ja käteistä jää n. 300 euroa. Annualisoituna tämä on n. 9,4%. Yrityksen sijoitus puolestaan turpoaa 27000 euroon ja käteistä on n. 740 euroa. Annualisoitu tuotto on 10,2%.

Mikäli yrityksen tuotto haluttaisiin kotiuttaa, maksettavaa veroa tulisi vajaat 1300 euroa eli yhtiömuodon nettohyöty on tässä tapauksessa n. 800 euroa. Tämä sillä olettamuksella, että tuo 27000 euroa edustaa korkeintaan kahdeksaa prosenttia yrityksen matemaattisesta arvosta. Taloudellisen riippumattomuuden kannalta tärkeämpää on kuitenkin kassavirta. Yksityinen saa sijoituksestaan nettona n. 190 euron tuoton kuukausittain. Yrityksen läpi nettotuotto on n. 206 euroa. Yhtiömuoto parantaa kassavirtaa noin kahdeksan prosenttia.

Efektiä voi alleviivata muuttamalla tilannetta parilla tavalla. Otetaanpa sijoitushorisontiksi kaksikymmentä vuotta ja sanotaan, että kumpikin tekee vielä satasen kuussa lisäsijoituksia.

Yksityisellä on kahdenkymmenen vuoden jälkeen sijoitettuna 132750 euroa, josta hän saa nettona 1011 euron kuukausitulon. Yrityksellä puolestaan on sijoitettuna 150000, josta syntyy yhtiön läpi tuloutettuna 1157 euroa kuussa. Ero on yli neljätoista prosenttia ja euromääräisestikin merkittävä.

Halusin tyydyttää omaa uteliaisuuttani ja verrata tuottoa tilanteeseen, jossa 750 euron porrasta ei olisi vaan sijoituksen koko voisi olla mielivaltainen. Ensimmäisessä esimerkissä annualisoitu tuotto kipusi yksityisellä 9,6 prosenttiin ja yrityksellä 10,4 prosenttiin. Eroa ei onneksi ole kuin 0,2 prosenttia, joten pystyn vastedeskin nukkumaan yöni rauhassa.

Vertasin aiemminkin yhtiön tuottoa yksityisen tuottoon ja silloinkin vastaus taisi olla, ettei tämä mikään varsinainen hopealuoti ole, mutta selkeä etu on kuitenkin löydettävissä.

Voisi ajatella, että yhtiömuoto aikaistaa eläkettä mahdollisesti noin vuodella. Miksikö? Jos pörssin keskituotoksi oletetaan vaikkapa 7% vuodessa niin lienee kohtuullista olettaa, että osinko kasvaa samaa tahtia. Ja kuten tässä ja aiemmassa esimerkissä todettiin, kassavirtaan saa osakeyhtiöllä suunnilleen samaa luokkaa olevan lisähyödyn.

Java-sovelluskoodi löytyy täältä. Ne jotka eivät omaa koodaustaustaa voivat avata tiedoston notepadilla ja copy-pastettaa tiedoston sisällön vaikkapa tähän online-ideen

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Kirjanpito on kallista puuhaa

Kirjanpitolain ensimmäisen luvun ensimmäinen pykälä:

Oikeushenkilön kirjanpitovelvollisuus

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, kirjanpitovelvollisia ovat:

1) avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö ja muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö; sekä

(homma jatkuu kohdassa kaksi mutta päätän tämän tähän.)

Pahus.

Kävin toissa viikon torstaina leikkauttamassa hiukseni. Puhuimme parturini kanssa yrityksen pyörittämisestä. Molemmilla on yritys - minulla osakeyhtiö ja hänellä toiminimi. Keskustelun teemaksi valikoitui kirjanpito. Hän sanoi, että kirjanpito maksaa hänelle yli sata euroa kuukaudessa.


- Saa yrityksen tuloksen eli tiedon siitä tuottaako yritys voittoa vai tappiota.
- Saa tietoa veroilmoitusta ja verojen määräämistä varten (esim. alv).
- Yrityksen ja yrittäjän rahojen sekä varallisuuden erillään pitäminen.
- Saa tietoa yritykselle toiminnan suunnittelua ja seurantaa varten.

Vau. Minun pitäisi käydä kerran viikossa hiustenleikkuulla jotta pystyisin kattamaan ne kulut jotka parturilleni tulee kirjanpidosta. Tuosta listasta käy ilmi sama kuin mitä hänkin sanoi: Kirjanpidosta ei ole hänelle mitään hyötyä.

En aio tässä yhteydessä ruveta remontoimaan kirjanpitolainsäädäntöä, sillä en oikeasti tiedä asiasta hirveästi. Pointtini on se, että mikäli suinkaan mahdollista, tehkää oman yrityksenne kirjanpito itse. Siis sikäli kun olette tarpeeksi sekaisin sellaisen perustaaksenne. Yhden tai nollan työntekijän yrityksen kirjanpidon pitäisi olla tarpeeksi yksinkertaista että kuka tahansa pystyy tekemään sen itse kun vain viitsii opiskella. Jos käyttää kirjanpitoon vaikkapa kaksi tuntia kuukaudessa, omaa taidon joka tuottaa vaihtoehtoiskustannuksella laskien 50€ tunnissa. Sanoisin että tällainen taito on hankkimisen arvoinen. Esim. parturilla on työpäivien aikana takuulla sen verran odottelua, että kirjanpidon voi itse asiassa tehdä muun työn lomassa.

Itse olen siitä onnellisessa asemassa että lähipiirissäni on eräs erittäin pätevä kirjanpitäjä joka hoitaa asian kanssani. Pian osaan jo tehdä sen itse. Kaikesta rahaliikenteestä otetaan jonkinnäköinen tosite talteen ja se kirjataan ylös. Tilinpäätöksessä tehdään kenties jotain vippaskonsteja joita en vielä tunne.

Tilintarkastus ei sentään ole sijoitusyhtöille tyypillisesti pakollista. Omassa tapauksessani tilintarkastus alkaisi siinä vaiheessa kun vuosittainen liikevaihto ylittää 200k€. Siinä vaiheessa ei rehellisesti sanoen tarvitse enää kiinnostaa pätkääkään joten en vaivaa asialla päätäni.

torstai 11. elokuuta 2016

Kauppoja: DNB, Betsson, Yara

Tein tällä viikolla kolme kauppaa: Myin Betssonit ja ostin Yaraa sekä DNB:tä.

Sain siivun norjalaista DNB-pankkia hintaan 96,3 NOK.

Mielenkiintoni heräsi aluksi, kun Osakeanalyysiä-blogi käsitteli seitsemäätoista eurooppalaista pankkia regressioanalyysissään. Tässä pankkien P/B-lukuja verrattiin niiden oman pääoman tuottoon (ROE) ja tultiin siihen tulokseen, että tämän mittarin mukaan osakkeessa olisi voinut olla nousuvaraa jopa 44%.

Sharevillessä tilanne on hieman ristiriitainen, sillä vaikka Relaxissa DNB on TOP3 netto-ostetuin, hiljattain tehdyistä kaupoista 71% on ollut myyntejä. Tulkitsen tämän silti ostosignaaliksi. DNB:tä ostivat hiljattain myös seuraamistani sijoittajista Nordnetin Anders ja "pikku-Nalle". Itse jouduin pulittamaan pari-kolme prosenttia enemmän, mutta pystyn ehkä elämään asian kanssa.

Osinkoa yhtiö jakoi viime vuonna 4,50 NOK eli ostohinnallani n. 4,7%. Osinko on ollut kasvava ja käytäntö on jakaa tuloksesta puolet. Huomioiden H1:n EPS, ainakin nykyiseen tasoon varmaankin päästään.

Huomaan että pankit alkavat olla salkussani jo aika kovalla painolla, suorien omistusten osalta n. 18,1%. Sampoakin 7,9%. Ehkäpä en laita pankkeihin toistaiseksi enempää.


Myin aiemmin ostamani Betssonin laput. Betsson kyykkäsi juhannuksen tienoilla rajusti, kun Q2:sta tuli tulosvaroitus ja Brexit toteutui. Betsson oli tuolloin suosittu ostos ja myyntihetkellä suosittu myynti (TOP5) Shareville Relaxissa. Tajusin tarttua ostokseen suurelta osin kiitos pikku-Nallen kirjoituksen mahdollisesta kurssimanipulaatiosta.

Kurssi toipui 66,95 SEKin ostohinnastani 43 päivässä 81,45:een joten kuittaan valuuttatappio huomioiden ja palkkioiden jälkeen hieman alle 20% tuoton. Tämä oli Sijoitus-Oy:n ensimmäinen myynti.


Ostin Betsson-myynnin yhteydessä lannoitevalmistaja Yaraa 284,3 NOKin kappalehintaan. Olin miettinyt Yaran hankkimista jo aiemmin keväällä mutta se lipesi tutkaltani ja heräsin vasta nyt kun viimeisimmiltä n. 257 NOKin pohjilta on jo hieman noustu. Talousmentor kirjoitti puljusta mielenkiintoista luettavaa. Yara on myös Relaxissa TOP10 ostetuin.

Viime vuoden 15 NOKin osinko on ostokurssillani n. 5,2% ja se on ollut nousujohteinen. Viime vuoden osinko oli toistaiseksi suurin. Osinko on noussut vuodesta 2004 yhdeksästi, laskenut kerran ja pysynyt samana kerran.

Sijotus-Oy:n käteisvaroista on nyt käytännössä kaikki sijoitettu. Rahoitin yhtiötäni pari viikkoa sitten mutta ne rahat on jo Nordnetin ulkopuolella kiinni - tästä lisää myöhemmin. Palkkapäivä koittaa taas ensi viikolla ja tarkoitus on laittaa lisääkin rahaa kiinni. Mikäli houkuttelevia ostopaikkoja aukeaa syksyllä, ne tehdään Superluotolla.

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Taloudellinen riippumattomuus - mitä sillä voi tehdä?

Nuorempana haaveilin, että olisin joskus kenties riittävän rikas ostamaan mitä huvittaa milloin huvittaa. Pidin haaveitani järjellisinä - ne eivät sisältäneet yksityiskoneita eikä veneitä. Sittemmin ajatusmallini on siirtynyt siihen suuntaan, että pitkän tähtäimen vauraus perustuu meille ansiotuloista omaisuutemme kerääville yleensä siihen että kulupuoli pysyy kurissa. Nykyään haaveilen materian sijaan pikemminkin siitä vapaudesta jonka taloudellinen riippumattomuus minulle antaisi.

Voisihan taloudellista riippumattomuutta ajatella myös kulutuksen kautta. Ajatellaanpa että passiiviset tulot kattaisivat puolet kustannuksistasi. Sehän tarkoittaisi että kaikki mitä ostat on viidenkymmenen prosentin alennuksessa! Ikuinen konkurssimyynti kaupassa kuin kaupassa! Shopping spree!

Vakavasti puhuen - taloudellinen riippumattomuus sisältää mielenkiintoisia implikaatioita ja henkilökohtaisen kokemukseni pohjalta epäilen, että suurin osa ihmisistä ei ehkä tule ajatelleeksi sen koko potentiaalia. Pohatta kirjoitti aiheesta vastikään sangen pitkän tekstin ja on muutenkin ollut reippaasti mediassa esillä toitottamassa taloudellisen riippumattomuuden, "eläkkeen", ilosanomaa. Hän on valottanut asiasta joitain puolia - minä ajattelin valottaa erästä.

Otetaanpa esimerkki.

Sanotaan että sinulla on miljoona euroa pääomaa ja saat siitä vuodessa luotettavasti nettotuloja vaikkapa 30k€. Onneksi olkoon, olet taloudellisesti riippumaton. Eräänä päivänä tajuat että työsi on kuraa eikä huvita enää. Otat loparit. No problem, sinulla on varaa olla eläkkeellä. Viikon, kuukauden tai vuoden päästä tekee mieli taas tehdä jotain joten selailet työpaikkailmoituksia. Näet ilmoituksen työtehtävästä josta olet aina unelmoinut. Haet työtehtävään koska miksipä et. Pääset kuin ihmeen kaupalla työhaastatteluun.

Tässä kohtaa alkaa mielenkiintoinen osuus. Väittäisin että taloudellisesti riippumattomalla on tässä vaiheessa murskaavan hyvä neuvotteluasema. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi että voisit sanoa haastattelijalle suoraan, että olet taloudellisesti riippumaton? Mitäpä jos sanoisit että työstä saatava palkka ei voisi sinua vähempää kiinnostaa vaan hait tehtävään siitä syystä että se on jotain mitä haluat tehdä tekemisen ilostakin? Voisit käytännössä ohittaa itseäsi pätevämpiä sillä että pystyt vedenpitävästi todistamaan että olet maksimaalisen motivoitunut kyseiseen tehtävään. Pystyisit myös kilpailemaan palkalla. Palkkakilpailu on asia jota tietääkseni yleensä katsotaan pahalla - globalisaatio ja niin edespäin. Onko liioiteltua sanoa että se on itse asiassa yksittäisen hakijan käyttämänä melko ennenkuulumatonta?

Tilanne itse asiassa kääntyisi täysin nurin niskoin ja yrityksille tulisi kannuste kilpailla sinusta. Koska työnantaja on vastaisuudessa takuulla riippuvaisempi sinusta kuin sinä työnantajasta, sinulla olisi paljon merkittävämmät mahdollisuudet keskittyä työhaastattelussa ottamaan selvää asioista kuten työympäristön viihtyvyydestä ja työilmapiiristä. Riittävän pienessä yrityksessä tai osastossa yksittäisen työntekijän pienempi palkka saattaisi jopa näkyä viivan alla ja kenties virkistysrahastoon, tms. valuisi enemmän varoja.

Taloudellisesti riippumaton pystyy siis valjastamaan käyttöönsä aivan naurettavan hyviä kilpailuetuja.

Jos joskus käy niin hyvin että saavutan taloudellisen riippumattomuuden ja niin huonosti etten enää viihdy työssäni, aion testata tätä. Jaan tarinan kanssanne - palatkaa 10 vuoden päästä katsomaan miten kävi. Siihen asti nautin ikuisesta vähintään kahdenkymmenen prosentin alennuksestani.

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Sivutulojen vaikutus taloudelliseen riippumattomuuteen

Kuten ensimmäisessä kirjoituksessani lyhyesti mainitsin, annan päätoimisen työni ohella matematiikan ja fysiikan yksityisopetusta. Laskeskelin hiljattain miten nämä tulot vaikuttavat siihen päivään, jolloin voisin aloittaa omakustanteisen eläkkeen.

Sijoitus Oy ei onneksi ole ALV-velvollinen, sillä laskutan alle 10k€ vuodessa. Yhteisöveron 20% ja listaamattoman yhtiön osinkoveron 7,5% (yht. 26%) jälkeen vaikutus nettotuloihin vuositasolla on arvioni mukaan n. 7%. Alkusilmäyksellä vaikuttaisi, että rahasumma on melko mitätön. Hyvänä puolena mainittakoon se, että rahat siirtyvät suoraan Sijoitus Oy:n tilille ja koska en vielä moneen vuoteen aio nostaa osinkoja, ne eivät vaivihkaa pääse kasvattamaan menojani.

Olen onnistunut tehokkaasti painamaan elinkustannuksiani alas minkä vuoksi säästöprosenttini on korkea. Minulle viidenkympin eläketavoitteeseen tarvittaisiin noin reilun neljänkymmenen prosentin säästöaste, mutta ansiotuloista laskettuna todellinen säästöasteeni on tällä hetkellä kuudenkymmenenviiden nurkilla. Tämä tarkoittaisi että eläkevuoteni olisi nykyiset säästöt ja sijoitukset poislukien n. 2026.

Miten seitsemän prosentin nettotulojen lisäys vaikuttaa eläkepäivään? Ilman lisätuloja jokaisesta satasesta säästöön jää 65 euroa. Seitsemän euron lisätuloilla talteen jää 72 euroa, mutta tulojen määrä onkin nyt 107 euroa. Säästöprosentti on nyt 67. Edellisen linkin taulukosta tarkastaen voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että eläkeikä tulee lisätuloilla vastaan vain noin vuotta aiemmin. Vaikutus on kuitenkin sitä voimakkaampi mitä pienempi säästöprosentti on: mikäli säästöprosentti olisi vaikkapa kymmenen, kyseinen lisäys nettosäästöihin nostaisi säästöprosentin lähes kuuteentoista lähentäen eläkeikää noin yhdeksällä vuodella.

Asiaa voidaan tarkastella kuitenkin myös toiselta kantilta: Mitäpä jos en oletakaan, että lopettaisin opetuksen eläköityäni? Maalaisjärjellä ajatellenhan tilanne on selkeä - jos eläkkeelläkin tienaat hiukan enemmän, tulet vähemmällä eläkerahalla toimeen. Matemaattisesti tilanne on hieman monimutkaisempi. Jokaisesta satasesta jää säästövaiheessa joka tapauksessa säästöön samat 72 euroa. Lisätulo laskettaisiinkin itse asiassa vähentyneinä menoina. Mikä vaikutus tällä siis on?

Säästömatematiikka, lyhyt oppimäärä:

Säästöaste voidaan laskea yhtälöstä (x-y)/x missä x on nettotulot ja y menot. Ensimmäisessä tapauksessa nähtiin, että kun x:ään kosketaan, myös nimittäjä kasvaa jolloin tulopuolen muutosten vaikutukset yhtälön arvoon ovat maltillisempia. Tämä nähtiin aiemmassa laskussa kun 72 euron säästöt piti jakaa kasvaneilla 107 euron tuloilla. Jos sen sijaan y:hyn kajotaan, yhtälön arvon pitäisi laskea voimakkaammin.

Aiemmin kirjoittamani perusteella tiedämme, että minulle (x-y)/x = 0,65. Yhtälöstä on ratkaistavissa, että y = 0,35x joka on siis säästöasteen vastakohta eli "kulutusaste". Jos nettoansion kasvu lasketaankin pois kulutusasteesta, uusi kulutusaste on (0,35-0,07)x eli 0,28x. Yhtälö muuttuu seuraavanlaiseksi:

(x-0,28x)/x = 0,72x/x = 0,72. Säästöaste turpoaakin parin prosentin sijaan seitsemän prosenttia, mikä tarkoittaa omalla kohdallani että eläkeikä on aiemman vuoden sijaan noin kaksi ja puoli vuotta aikaisempi. Vaikutus on suhteellisesti sitä voimakkaampi mitä suurempi säästöprosentti on valmiiksi, mutta alhaisemmalla säästöprosentillakin eroa saadaan. Esimerkiksi kymmenen prosentin säästöasteella vaikutus olisi aiemman yhdeksän vuoden sijaan noin yksitoista vuotta.

Shameless plug: Jos sinulla tai tutulla on tarvetta peruskoulun tai lukion matematiikan tai fysiikan yksityisopetukseen, laittakaa ihmeessä viestiä sähköpostiosoitteeseeni.