Sanotaan, että rahaa ei kannata makuuttaa vaan sille kannattaisi hakea tuottoa. Tänä keväänä ja kesänä arvopaperimarkkinoilla on ollut mukavasti säpinää, mutta toisinaan tulee sellainen olo, että omaisuus vain elää hiljaiseloaan osavuosikatsauksia odotellessa.
Eräänä tällaisena hetkenä mieleeni juolahti kysymys siitä, voisinko hyödyntää näitä "makaavia" arvopapereitani jotenkin. Tätä kutsutaan tuttavallisemmin vivuttamiseksi. Ensimmäinen ajatus on tuttu monestakin lukemastani blogista: Nordnetin Superluotto.
Superluoton idea on se, että mikäli omistaa hyvin hajautetun salkun, Nordnet tarjoaa luottoa vajaan prosentin todellisella vuosikorolla. Koron voi verovähentää, joten sijoitus, joka tuottaa yli prosentin vuodessa, tekee väkisinkin voittoa. Superluotolla saa siis "äärettömän" oman pääoman tuoton - tai tappion.
Luotolle on kuitenkin katto. Nordnet on määrittänyt suurelle osalle arvopapereista lainoitusasteen, joka kertoo, kuinka monta prosenttia sijoituksen arvosta Nordnet on valmis lainoittamaan. Esimerkkinä otettakoon vaikkapa Sampo, jolle Nordnet on määrittänyt lainoitusasteeksi erittäin korkean, 85 prosentin lainoitusasteen. Tämä tarkoittaa, että tuhannen euron Sampo-omistusta kohti Nordnet on valmis myöntämään 850€ luottoa.
Jottei homma menisi liian helpoksi, prosentin korolle eli "kultatasolle" on vielä lisäehtona se, että lainoitusasteesta on käytössä kerralla korkeintaan 40%. Jos 10000 euron salkun arvopapereiden lainoitusaste olisi vaikkapa 60%, Superluottoa saisi maksimissaan 40% * 60% = 24% salkun arvosta eli 2400€. Jos salkun vuosituotoksi oletetaan vaikkapa 7%, Superluotolla saatu tuotto nousisi 700 eurosta korkokulujen jälkeen 844 euroon. Tämä tarkoittaisi n. 1,4 prosenttiyksikön lisätuottoa.
Tosiasiassa kultatasolla voisi olla vielä enemmänkin luottoa sillä em. 2400 euron sijoituksella on todennäköisesti vielä oma lainoitusasteensa, joka nostaa salkun lainoitusarvoa entisestään. Kannattaa kuitenkin muistaa että mikäli ollaan kultatason ylärajoilla, pieni heilahdus tiputtaa luoton helposti "hopeatasolle" eli 2,5%:iin eli enemmän kuin tuplaa kulut. Puskurin käyttö on siis järkevää. Superluoton tarkat ehdot löytyvät täältä.
Ilmaisia lounaitahan ei tunnetusti ole, joten käydäänpä läpi myös riskit.
Kun otat Superluoton käyttöösi, joudut tekemään panttaussopimuksen, jonka puitteissa Nordnetilla on oikeus myydä omaisuuttasi mikäli luoton määrä nousee yli salkun lainoitusarvon. Tämä on pankin riskienhallinnan kannalta erittäin ymmärrettävää. Kultatason käyttäjälle tämän merkitys ei äkkiseltään vaikuttaisi oleva äärimmäisen suuri. Ylemmässä esimerkissä salkun arvon pitäisi romahtaa 12400 eurosta 4000:ään euroon eli n. 68%. Tämä sillä oletuksella, että myös 2400 euron luototetulla sijoituksella on 60%:n lainoitusaste. Finanssikriisin jälkeen esim. S&P 500- indeksi romahti huipuilta pohjalle noin 57 prosenttia. Romahduksen kesto oli n. 16 kuukautta, jona aikana velkaa olisi ehtinyt lyhentää huomattavasti vaikkapa palkkatuloista.
Muita lainoitusasteeseen liittyviä riskejä on ainakin koron määrä sekä arvopaperikohtaisen lainoitusasteen vaihtuminen. Mitä jos Nordnet päättää jonkin kriisin yhteydessä, että Sampo ei ansaitsekaan enää kuin vaikkapa 40%:n lainoitusasteen. Lisäksi indeksi saattaa olla romahtanut vaikkapa 20%. Yhtäkkiä et ole enää kulta- etkä hopeatasolla ja superluoton korkotaso päätetään nostaa vaikkapa 8%:iin. Tämä kaikki on tietenkin spekulointia ja uhkakuvien maalailua, mutta tietääkseni tällaista skenaariota ei ole testattu joten yltiöoptimismi ei ole perusteltua.
Superluotolla on myös vaihtoehtoiskustannus. Mikäli luoton maksimoi vaikkapa jollakin defensiivisellä arvopaperilla, hyvät yllättäen aukeavat ostopaikat pitää joko ohittaa tai niitä varten pitää myydä jotain. Tämä aiheuttaa tarpeettomia kuluja osto- ja myyntipalkkioina ja mahdollisesti myös huonosti ajoitettuja myyntejä.
Mikä sitten sopisi hyväksi Superluottosijoitukseksi? Kurssikäyrän nousu ei liene yhtä tärkeää kuin alhainen volatiliteetti. Kassavirta on hyvä idea erityisesti mikäli salkussa on vähän osinkopapereita sillä korot on hyvä saada vähennettyä. Lisäksi kassavirta auttaa miinusmerkkisen saldon kanssa. Korkea lainoitusaste olisi vielä hyvä bonus, sillä se antaisi turvaa kurssilaskua vastaan. Onko tällaisia instrumentteja olemassa? Mielestäni on, ja eksoottisena esimerkkinä esittelen seuraavan: iShares U.S. Preferred Stock ETF.
Kyseinen ETF sisältää siis etuoikeutettuja osakkeita. En lähde niiden toimintaa tässä sen enempää avaamaan, sillä Osinkosijoittaja on kirjoittanut niistä hyvän artikkelin. PFF (em. ETF:n lyhenne) tuottaa nykykurssilla kuukausittain tilitettävää 5,68%:n vuosittaista osinkoa. Sen kurssi on ollut kohtuullisen vakaa pysytellen n. 36-40 dollarin tuntumassa finanssikriisin jälkimainingeista lähtien. 80%:n lainoitusastekin on positiivinen asia. 0,47%:n kulu on ehkä inan yläkanttiin.
Jos mielessäsi on joku muu defensiivinen "varma nakki", olen kiinnostunut näkemään tuotteen perusteluineen kommenteissa! Sijoitus Oy:n Superluottohakemus on nimittäin jo vetämässä ja palan suorastaan halusta velkaannuttaa yritykseni.
Tämä ei ole maksettu mainos. Yllä oleva ei ole ostosuositus. En omista PFF:ää. Miksikö? Koska minulla on toinenkin suunnitelma äärettömän oman pääoman tuoton tekemiseen. Kerron siitä lisää ensi kerralla.
Tämän blogin tarkoitus on seurata sijoitusyhtiöni toimintaa sekä kirjata muistiin ajatuksiani sijoittamisesta.
keskiviikko 29. kesäkuuta 2016
torstai 23. kesäkuuta 2016
Osto: Nordea
Sijoitus Oy avasi juuri 250 osakkeen position Nordeassa hintaan 7,99€ per osake.
Nordeaa on pidetty jo pitkään hintansa puolesta ostokelpoisena. Hinta kävi viime torstaina 7,85 eurossa, mutta en ollut asemissa ostonapin äärellä.
Tämän päivän tähänastinen n. 5% kyykkäys johtui ilmeisesti Svenska Dagbladetin julkaisemasta jutusta, joka väitti Nordean aliarvioineen yrityslainojensa riskejä ja tarvitsevan kenties merkittävästi lisää pääomaa. Väittämät on tyrmännyt Nordean toimitusjohtaja sekä Ruotsin finanssivalvonta. Sharevillen keskustelussa on lisäksi lainattu OP:n analyysiä, joka toistaa ostosuosituksen ja tiivistyy seuraavaan: "Osingot eivät näkemyksemme mukaan ole vaarassa tämän huhun johdosta, emmekä näe perusteita osakkeen kurssilaskulle."
Brexit olisi kenties vaikuttanut pankkialaan tai ainakin sen osakekursseihin, mutta tämänhetkisten tulosten perusteella Bremainilla on hienoinen yliote ja uskon itse tähän lopputulokseen.
Keskeisin syyni oston ajoittamiseksi juuri tälle päivälle löytyy kuitenkin luottolähteeni Sharevillen ostokäyttäytymisestä: Ostoni hetkellä suomalaisten tekemistä edellisestä 120 kaupasta (jotka kaikki ovat tältä pörssipäivältä) vain kuusi oli myyntejä.
En suosittele ketään kopioimaan ostoani.
Edit: Niinhän siinä lopulta kuitenkin taisi käydä, että Brexit tuli. Jännityksellä jään odottamaan, mikä maanantain - ja itse asiassa koko kesän kurssireaktio on.
Nordeaa on pidetty jo pitkään hintansa puolesta ostokelpoisena. Hinta kävi viime torstaina 7,85 eurossa, mutta en ollut asemissa ostonapin äärellä.
Tämän päivän tähänastinen n. 5% kyykkäys johtui ilmeisesti Svenska Dagbladetin julkaisemasta jutusta, joka väitti Nordean aliarvioineen yrityslainojensa riskejä ja tarvitsevan kenties merkittävästi lisää pääomaa. Väittämät on tyrmännyt Nordean toimitusjohtaja sekä Ruotsin finanssivalvonta. Sharevillen keskustelussa on lisäksi lainattu OP:n analyysiä, joka toistaa ostosuosituksen ja tiivistyy seuraavaan: "Osingot eivät näkemyksemme mukaan ole vaarassa tämän huhun johdosta, emmekä näe perusteita osakkeen kurssilaskulle."
Brexit olisi kenties vaikuttanut pankkialaan tai ainakin sen osakekursseihin, mutta tämänhetkisten tulosten perusteella Bremainilla on hienoinen yliote ja uskon itse tähän lopputulokseen.
Keskeisin syyni oston ajoittamiseksi juuri tälle päivälle löytyy kuitenkin luottolähteeni Sharevillen ostokäyttäytymisestä: Ostoni hetkellä suomalaisten tekemistä edellisestä 120 kaupasta (jotka kaikki ovat tältä pörssipäivältä) vain kuusi oli myyntejä.
En suosittele ketään kopioimaan ostoani.
Edit: Niinhän siinä lopulta kuitenkin taisi käydä, että Brexit tuli. Jännityksellä jään odottamaan, mikä maanantain - ja itse asiassa koko kesän kurssireaktio on.
tiistai 21. kesäkuuta 2016
Sijoitus Oy:n ensimmäiset osingot. Saako yhtiömuodosta merkittävää veroetua?
Yhtiön perustaminen venähti minusta riippumattomista syistä siten, että Sijoitus Oy jäi miltei kokonaan paitsi tämän kevään ennätysosingoista. Pelastajakseni koitui kuitenkin Nokia. 400 osakkeen positioni ansiosta Sijoitus Oy:n tilille kilahtaa heinäkuussa (ennen veroja) 104 euroa.
Yksityishenkilön ja yrityksen verokohtelut poikkeavat keskenään seuraavasti:
- Yksityishenkilö maksaa (vuonna 2016) osingoista veroa 25,5% tai 28,9% riippuen siitä, ylittääkö osingon määrä verovuonna 30000 euroa.
- Osakeyhtiö maksaa osingoista 20% yhteisöveroa. Mikäli voittoja haluaa kotiuttaa osinkoina yhtiöstä omistajalle, niistä joutuu tyypillisesti (kts. yllä oleva linkki) maksamaan 7,5% veron.
Tässä vaiheessa joutuu pettyneenä toteamaan, että firman kautta osinkojen nosto ei ole oikotie onneen, sillä alle 30000€ vuodessa osinkoja nostava saa itse asiassa puolen prosentin veroedun osakeyhtiöön nähden. Miten siis perustella osakeyhtiötä?
- Taloudellista riippumattomuutta tavoitteleva halunnee vuodessa käteen enemmän kuin 22350 euroa myymättä osakkeitaan. Tästä on toki varaa taittaa peistä sillä esim. omistusasunnossa tai pk-seudun ulkopuolella asuva tulisi hyvinkin toimeen kyseisellä summalla.
- Osakeyhtiöllä osa veronkannosta siirtyy myöhempään, joten osingonnostoa viivyttämällä erotuksen saa tuottamaan korkoa korolle mikäli rahat uudelleensijoitetaan.
Murskataanpa vähän numeroita. Otetaan Matti Meikäläinen ja Sijoitus Oy. Molemmilla on Laatuyhtiö Oyj:stä 400 osakkeen positio. Yhden osakkeen hinta on tänä päivänä 5,00€. Laatuyhtiö maksaa tänä vuonna viiden prosentin osingon eli 0,25€ per osake.
Matti ja Sijoitus Oy saavat ennen veroa kukin 100 euroa. Matille jää verojen jälkeen käteen 74,5€, Sijoitus Oy:lle 80€. Tässä tapauksessa Sijoitus Oy:n hyöty on noin yhden osakkeen verran. Molemmat uskovat Laatuyhtiöön siinä määrin, että päättävät uudelleensijoittaa omaisuutensa.
Otamme seuraavat oletukset:
- Laatuyhtiön osakkeen hinta sekä osingon määrä nousevat 7% vuodessa.
- Kaupankäynnistä aiheutuu 5€ vuotuinen kustannus.
- Molemmat ostavat uudet osakkeen dipistä, jonka suuruus on irtoavan osingon määrä.
- Verotus ei muutu.
- Sikäli kun osingoista jää rahaa yli, ne sijoitetaan seuraavana vuonna.
10 vuoden päästä tilanne on seuraava:
Matilla on 578 osaketta joiden arvo on yhteensä 5685€. Hän saa vuosittain n. 212€ osinkoja verojen jälkeen.
Sijoitus Oy:llä on 595 osaketta joiden arvo on yhteensä 5852€. Oy saa vuosittain n. 234€ osinkoja verojen jälkeen.
Ero ei tässä tapauksessa ole merkittävä. Huomionarvoinen seikka on kenties se, että osingon tuottama rahavirta on yritykselle n. 10% suurempi, mutta pienillä summilla pelataan edelleen.
Mitäpä jos Toimitusjohtaja sekä Matti olisivatkin panostaneet sijoitustoimintaansa oikein kunnolla?
Muutamme lähtökohtiamme sekä oletuksiamme seuraavilta osin:
- Matti sekä Sijoitus Oy omistavatkin viittä eri yhtiötä. Positio on 2000 osaketta per yhtiö, hinnaltaan siis yhteensä 50000€.
- Kaupankäyntikulut ovat myös viisinkertaiset, 25€ vuodessa.
- Matti säästää ja sijoittaa joka vuosi 12000€ palkastaan näihin laatuyhtiöihin osingonmaksun yhteydessä. Toimitusjohtaja rahoittaa Sijoitus Oy:tä samalla summalla.
- Aikajänne on 15 vuotta.
15 vuoden päästä tilanne on seuraava:
Matin osakkeiden arvo on n. 717k€. Hän saa vuosittain n. 26,5k€ osinkoa. Hän joutui viimeisenä vuonna maksamaan korkeampaa veroa.
Sijoitus Oy:n osakkeiden arvo on n. 739k€. Oy saa vuosittain n. 29,5k€ osinkoa. Mikäli Toimitusjohtaja haluaa nostaa tämän summan osinkoina, hänelle jää käteen n. 27,3k€.
Onko tämä ero merkittävä? Haluaisin kuulla mielipiteitänne. Tiedän, että osa laskutoimitusten olettamuksista, kuten kaupankäyntikustannukset, saattoivat olla hassuja tai epäoleellisia mutta pidän skenaarioita kokonaisuudessaan realistisina. Laskutoimituksia varten tein Java-kielisen sovelluksen, jota kukin voi halutessaan testailla.
Syitä osakeyhtiön perustamiselle on monia ja pörssiyhtiöiden osinkoetu on niistä omasta mielestäni ehkä vähiten merkittävä. Näitä syitä saatan avata myöhemmissä kirjoituksissani.
Yksityishenkilön ja yrityksen verokohtelut poikkeavat keskenään seuraavasti:
- Yksityishenkilö maksaa (vuonna 2016) osingoista veroa 25,5% tai 28,9% riippuen siitä, ylittääkö osingon määrä verovuonna 30000 euroa.
- Osakeyhtiö maksaa osingoista 20% yhteisöveroa. Mikäli voittoja haluaa kotiuttaa osinkoina yhtiöstä omistajalle, niistä joutuu tyypillisesti (kts. yllä oleva linkki) maksamaan 7,5% veron.
Tässä vaiheessa joutuu pettyneenä toteamaan, että firman kautta osinkojen nosto ei ole oikotie onneen, sillä alle 30000€ vuodessa osinkoja nostava saa itse asiassa puolen prosentin veroedun osakeyhtiöön nähden. Miten siis perustella osakeyhtiötä?
- Taloudellista riippumattomuutta tavoitteleva halunnee vuodessa käteen enemmän kuin 22350 euroa myymättä osakkeitaan. Tästä on toki varaa taittaa peistä sillä esim. omistusasunnossa tai pk-seudun ulkopuolella asuva tulisi hyvinkin toimeen kyseisellä summalla.
- Osakeyhtiöllä osa veronkannosta siirtyy myöhempään, joten osingonnostoa viivyttämällä erotuksen saa tuottamaan korkoa korolle mikäli rahat uudelleensijoitetaan.
Murskataanpa vähän numeroita. Otetaan Matti Meikäläinen ja Sijoitus Oy. Molemmilla on Laatuyhtiö Oyj:stä 400 osakkeen positio. Yhden osakkeen hinta on tänä päivänä 5,00€. Laatuyhtiö maksaa tänä vuonna viiden prosentin osingon eli 0,25€ per osake.
Matti ja Sijoitus Oy saavat ennen veroa kukin 100 euroa. Matille jää verojen jälkeen käteen 74,5€, Sijoitus Oy:lle 80€. Tässä tapauksessa Sijoitus Oy:n hyöty on noin yhden osakkeen verran. Molemmat uskovat Laatuyhtiöön siinä määrin, että päättävät uudelleensijoittaa omaisuutensa.
Otamme seuraavat oletukset:
- Laatuyhtiön osakkeen hinta sekä osingon määrä nousevat 7% vuodessa.
- Kaupankäynnistä aiheutuu 5€ vuotuinen kustannus.
- Molemmat ostavat uudet osakkeen dipistä, jonka suuruus on irtoavan osingon määrä.
- Verotus ei muutu.
- Sikäli kun osingoista jää rahaa yli, ne sijoitetaan seuraavana vuonna.
10 vuoden päästä tilanne on seuraava:
Matilla on 578 osaketta joiden arvo on yhteensä 5685€. Hän saa vuosittain n. 212€ osinkoja verojen jälkeen.
Sijoitus Oy:llä on 595 osaketta joiden arvo on yhteensä 5852€. Oy saa vuosittain n. 234€ osinkoja verojen jälkeen.
Ero ei tässä tapauksessa ole merkittävä. Huomionarvoinen seikka on kenties se, että osingon tuottama rahavirta on yritykselle n. 10% suurempi, mutta pienillä summilla pelataan edelleen.
Mitäpä jos Toimitusjohtaja sekä Matti olisivatkin panostaneet sijoitustoimintaansa oikein kunnolla?
Muutamme lähtökohtiamme sekä oletuksiamme seuraavilta osin:
- Matti sekä Sijoitus Oy omistavatkin viittä eri yhtiötä. Positio on 2000 osaketta per yhtiö, hinnaltaan siis yhteensä 50000€.
- Kaupankäyntikulut ovat myös viisinkertaiset, 25€ vuodessa.
- Matti säästää ja sijoittaa joka vuosi 12000€ palkastaan näihin laatuyhtiöihin osingonmaksun yhteydessä. Toimitusjohtaja rahoittaa Sijoitus Oy:tä samalla summalla.
- Aikajänne on 15 vuotta.
15 vuoden päästä tilanne on seuraava:
Matin osakkeiden arvo on n. 717k€. Hän saa vuosittain n. 26,5k€ osinkoa. Hän joutui viimeisenä vuonna maksamaan korkeampaa veroa.
Sijoitus Oy:n osakkeiden arvo on n. 739k€. Oy saa vuosittain n. 29,5k€ osinkoa. Mikäli Toimitusjohtaja haluaa nostaa tämän summan osinkoina, hänelle jää käteen n. 27,3k€.
Onko tämä ero merkittävä? Haluaisin kuulla mielipiteitänne. Tiedän, että osa laskutoimitusten olettamuksista, kuten kaupankäyntikustannukset, saattoivat olla hassuja tai epäoleellisia mutta pidän skenaarioita kokonaisuudessaan realistisina. Laskutoimituksia varten tein Java-kielisen sovelluksen, jota kukin voi halutessaan testailla.
Syitä osakeyhtiön perustamiselle on monia ja pörssiyhtiöiden osinkoetu on niistä omasta mielestäni ehkä vähiten merkittävä. Näitä syitä saatan avata myöhemmissä kirjoituksissani.
torstai 16. kesäkuuta 2016
Sijoitusstrategiastani (Osa 2, Shareville)
Edellisessä kirjoituksessani puhuin sijoitusstrategiastani. Tekstistä oli tulossa kuitenkin turhan pitkä, joten päätin pätkiä sen pariin osaan. Tämänkertaisessa tekstissä jaankin näkemykseni "sijoittamisen somesta".
Toinen sijoituksessa hyödyntämäni lähde on siis Shareville.
Sharevillen käyttäjäkunnassa on monenlaisia tyyppejä monella eri taustalla, tietämyksellä ja osaamisella. On ilmeisen selvää, että osa porukasta on mielipiteineen aivan hukassa. Uskon silti, että Sharevilleä hyödyntämällä voi tehdä todennäköisesti onnistuneempia sijoituspäätöksiä kuin hyödyntämättä olemalla. Syy tähän on sama kuin siihen, että "Kysy katsomolta" on Haluatko Miljonääriksi-ohjelman paras oljenkorsi. Kun otetaan reipas otanta, kohina ikään kuin kumoaa itsensä ja parhaan vaihtoehdon pitäisi olla helpommin löydettävissä.
En aio väittää, että Sharevillen hyötyä olisi vedenpitävästi todistettu, mutta ainakin jotain tietoa aiheesta on. Rahapodissa mainittiin, että pohjoismaisista Nordnetin käyttäjistä Sharevillessä mukana olleet saivat viime vuonna keskimäärin 4,4 prosenttiyksikköä paremman tuoton kuin muut käyttäjät. Voimme nähdäkseni perustellusti todeta, että mikäli Rahapodin väittämä on tosi, Sharevillen oikeanlaisen soveltamisen pitäisi parantaa sijoituspäätösten laatua. Pakostihan siitä jotain hyötyä on oltava, että pääsee seuraamaan ylituottoa tekevien ihmisten ostoksia, eikö?
Mikä voisi olla tämä "oikea tapa" soveltaa Sharevilleä? Yllä olevista linkeistä löytyy asiasta paljon tarinaa ja sieltä on helppo poimia ainakin seuraava ajatus: Seuraa kahden tähden salkkuja ja kopioi niiden tekemiä kauppoja. Nämä yltävät tuotoissaan Sharevillen parhaaseen 50%:iin. Kolmen tähden salkkujen (tuottavin kymmenys) seuraamisen ongelma on siinä, että niissä kannetaan monesti äärimmäisen suurta riskiä pienen hajautuksen ja/tai suuren velkavivun myötä. Se, että onnistuu kolikonheitossa yhdellä tai kahdella riskiosakkeella ei tee kenestäkään sijoitusgurua.
Sharevillessä on myös osakkeet-osio, jossa voi tarkastella maakohtaisesti viimeisen kuukauden netto-ostetuimpia ja nettomyydyimpiä osakkeita. Käytän itse osakkeet-osiota merkittävästi omissa ostopäätöksissäni ja olen hiljattain ostanut kolmea Suomen listan lapuista: Sampo, Martela ja Nokia. Mikäli uskoo Rahapodin 4,4 prosenttiyksikön väittämään ja olettaa, että ylituotto on missään määrin tasaisesti jakautunut, on helppo tulla siihen johtopäätökseen että kun raha polttelee taskun pohjalla niin scouttaaminen kannattaa aloittaa näiltä listoilta. Monesti menen suoraan kiinnostavan osakkeen kaupat-osioon, josta voi helposti selvittää, onko osake ollut Sharevillen käyttäjillä osto- vai myyntilaidalla viime aikoina.
Lopuksi mainittakoon vielä muutamia yksittäisiä salkkuja. Sharevillessä on Nordnetin oikealla rahalla kauppaakäyviä eksperttisalkkuja Ruotsista (Roger Jansson), Norjasta (AndersNordnet) sekä Tanskasta (Thorleif Jackson). Suomen eksperttisalkkua ei enää ole, mutta Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharjulla (JukkaNordnet) on siellä salkkunsa. Lisäksi Nordnet ylläpitää vielä erittäin mielenkiintoista Analytikernes_favoritter-salkkua, joka seuraa Oslon pörssin suositelluimpia osakkeita. Inderesillä on myös Sharevillessä pitkällä tähtäimellä erittäin hyvin tuottanut mallisalkkunsa, josta olen kopioinut kauppoja.
Tässä oli kolmen kohdan lista tavoista, joilla hyödynnän Sharevilleä sijoituksissani. Olen kiinnostunut kuulemaan millaisia näkemyksiä muilla on Sharevillen hyödyistä. Oma veikkaukseni on, että olen itse muita sijoittajia herkempi kopioimaan muiden kauppoja. Tai ainakin luulen, että muut ovat tutustuneet enemmän itse yhtiöön ennen ostopäätöstä.
Päätän kahden postauksen osakestrategiani esittelyn seuraavaan: Oksaharju mainitsi tämänpäiväisessä kirjoituksessaan, että "Menestyvälle sijoittajalle keskeisin laadullinen osakevalintakriteeri on yritysjohto". Mutta eikö tätä voisi viedä vielä pidemmälle? Oma, tarkoituksella raflaava, juuri äsken keksitty ja kaikin tavoin tieteellisesti testaamaton teesini on seuraava:
Piensijoittajan keskeisin menestystekijä on sellaisten osakepoimijoiden löytäminen jotka ovat erinomaisia yritysjohdon arvioijia.
Ps. Don't try this at home.
Toinen sijoituksessa hyödyntämäni lähde on siis Shareville.
Sharevillen käyttäjäkunnassa on monenlaisia tyyppejä monella eri taustalla, tietämyksellä ja osaamisella. On ilmeisen selvää, että osa porukasta on mielipiteineen aivan hukassa. Uskon silti, että Sharevilleä hyödyntämällä voi tehdä todennäköisesti onnistuneempia sijoituspäätöksiä kuin hyödyntämättä olemalla. Syy tähän on sama kuin siihen, että "Kysy katsomolta" on Haluatko Miljonääriksi-ohjelman paras oljenkorsi. Kun otetaan reipas otanta, kohina ikään kuin kumoaa itsensä ja parhaan vaihtoehdon pitäisi olla helpommin löydettävissä.
En aio väittää, että Sharevillen hyötyä olisi vedenpitävästi todistettu, mutta ainakin jotain tietoa aiheesta on. Rahapodissa mainittiin, että pohjoismaisista Nordnetin käyttäjistä Sharevillessä mukana olleet saivat viime vuonna keskimäärin 4,4 prosenttiyksikköä paremman tuoton kuin muut käyttäjät. Voimme nähdäkseni perustellusti todeta, että mikäli Rahapodin väittämä on tosi, Sharevillen oikeanlaisen soveltamisen pitäisi parantaa sijoituspäätösten laatua. Pakostihan siitä jotain hyötyä on oltava, että pääsee seuraamaan ylituottoa tekevien ihmisten ostoksia, eikö?
Mikä voisi olla tämä "oikea tapa" soveltaa Sharevilleä? Yllä olevista linkeistä löytyy asiasta paljon tarinaa ja sieltä on helppo poimia ainakin seuraava ajatus: Seuraa kahden tähden salkkuja ja kopioi niiden tekemiä kauppoja. Nämä yltävät tuotoissaan Sharevillen parhaaseen 50%:iin. Kolmen tähden salkkujen (tuottavin kymmenys) seuraamisen ongelma on siinä, että niissä kannetaan monesti äärimmäisen suurta riskiä pienen hajautuksen ja/tai suuren velkavivun myötä. Se, että onnistuu kolikonheitossa yhdellä tai kahdella riskiosakkeella ei tee kenestäkään sijoitusgurua.
Sharevillessä on myös osakkeet-osio, jossa voi tarkastella maakohtaisesti viimeisen kuukauden netto-ostetuimpia ja nettomyydyimpiä osakkeita. Käytän itse osakkeet-osiota merkittävästi omissa ostopäätöksissäni ja olen hiljattain ostanut kolmea Suomen listan lapuista: Sampo, Martela ja Nokia. Mikäli uskoo Rahapodin 4,4 prosenttiyksikön väittämään ja olettaa, että ylituotto on missään määrin tasaisesti jakautunut, on helppo tulla siihen johtopäätökseen että kun raha polttelee taskun pohjalla niin scouttaaminen kannattaa aloittaa näiltä listoilta. Monesti menen suoraan kiinnostavan osakkeen kaupat-osioon, josta voi helposti selvittää, onko osake ollut Sharevillen käyttäjillä osto- vai myyntilaidalla viime aikoina.
Lopuksi mainittakoon vielä muutamia yksittäisiä salkkuja. Sharevillessä on Nordnetin oikealla rahalla kauppaakäyviä eksperttisalkkuja Ruotsista (Roger Jansson), Norjasta (AndersNordnet) sekä Tanskasta (Thorleif Jackson). Suomen eksperttisalkkua ei enää ole, mutta Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharjulla (JukkaNordnet) on siellä salkkunsa. Lisäksi Nordnet ylläpitää vielä erittäin mielenkiintoista Analytikernes_favoritter-salkkua, joka seuraa Oslon pörssin suositelluimpia osakkeita. Inderesillä on myös Sharevillessä pitkällä tähtäimellä erittäin hyvin tuottanut mallisalkkunsa, josta olen kopioinut kauppoja.
Tässä oli kolmen kohdan lista tavoista, joilla hyödynnän Sharevilleä sijoituksissani. Olen kiinnostunut kuulemaan millaisia näkemyksiä muilla on Sharevillen hyödyistä. Oma veikkaukseni on, että olen itse muita sijoittajia herkempi kopioimaan muiden kauppoja. Tai ainakin luulen, että muut ovat tutustuneet enemmän itse yhtiöön ennen ostopäätöstä.
Päätän kahden postauksen osakestrategiani esittelyn seuraavaan: Oksaharju mainitsi tämänpäiväisessä kirjoituksessaan, että "Menestyvälle sijoittajalle keskeisin laadullinen osakevalintakriteeri on yritysjohto". Mutta eikö tätä voisi viedä vielä pidemmälle? Oma, tarkoituksella raflaava, juuri äsken keksitty ja kaikin tavoin tieteellisesti testaamaton teesini on seuraava:
Piensijoittajan keskeisin menestystekijä on sellaisten osakepoimijoiden löytäminen jotka ovat erinomaisia yritysjohdon arvioijia.
Ps. Don't try this at home.
perjantai 10. kesäkuuta 2016
Sijoitusstrategiastani (Osa 1)
Mainitsin aiemmin, että haluan kasvattaa kassavirtaa indeksisijoittamisen sijaan. Tämä tahtotila johti myös firman perustamiseen - veronkantohan iskee indeksisijoittajaan vasta, kun jotain myydään mutta verovipua on tarjolla heti, kun rahaa virtaa sisäänkin päin.
Haluaisin jakaa sijoitusstrategiani tarkemmalla tasolla julkisesti, sillä se näyttäisi poikkeavan muiden kertomasta strategiasta. Mainittakoon sitä ennen, etten ole talousasioissa millään tasolla formaalisti kouluttautunut, vaan kaikki "tietämykseni" on oman mieleni sekä internetin perukoilta kaivettua.
"Kasvua kohtuuhinnalla" on yksi ahkerasti lainattu mantra. Sitä olen monien bloggaajienkin nähnyt mainitsevan. Mikä se kohtuuhinta sitten on? P/E:n ja muiden fundamenttien laskeskelu sekä liiketoiminnan laadullinen arviointi ovat epäilemättä arvokasta touhua, mutta voisinko sivuuttaa osan tästä jalkatyöstä?
Poimintastrategiani perustuu keskeisesti toisten tekemän tutkimustyön hyödyntämiseen. Paremman termin puutteessa kutsun sijoituspäätösprosessiani nyt arvoketjuksi. Jos tämän arvoketjun ensimmäinen lenkki olisi kaikki se yrityksien "raakadata" joka maailmalla on vapaasti saatavilla ja viimeinen lenkki kyllä/ei-muotoinen ostopäätös, niin hypoteesini on, että saan pitkällä tähtäimellä parhaat tulokset, mikäli asemoidun arvoketjussa mahdollisimman kapea-alaiseen rooliin ja mahdollisimman lähelle loppua. Miksi?
Raakadata on verrattain helposti saatavilla ja siitä on yksinkertaista tehdä alustavia päätelmiä ns. fundamenttien muodossa. Itse en ole erityisen kiinnostunut tekemään huomattavaa määrää laskelmia, tonkimaan tilinpäätöksiä enkä välttämättä edes juoksemaan yhtiökokouksissa, joten jätän homman niille joilla siihen on halua.
Ideaalisesti haluaisin hajauttaa useammalle toimialalle. Eikö se tarkoittaisi sitä että minulla pitäisi olla syvällisempää ymmärrystä useasta toimialasta? Ja eikö kunkin toimialan sisällä voi olla useita eri liiketoimintamalleja? Buffettilla taisi olla liiketoiminnan ymmärtämisestä painava sanansa.
Mikä oma roolini siis on? Minun tehtäväni on valita ne tahot, joita pidän luotettavina lähteinä sijoituspäätösten pohjaksi. Otan siis nöyrästi lakin käteen, myönnän että on osapuolia, jotka pystyvät tekemään itseäni parempia analyysejä ja otan tehtäväkseni etsiä ne.
Yksi käyttämäni lähde on Inderes. Pidän heidän aamukatsauksiaan laadukkaina ja seuraan heidän tekemiään suosituksia sekä mallisalkkun toimintaa. Inderesin analyytikoilla on paitsi uskottavuutta myös track recordia. Osakesäästäjien keskusliiton jäsenillä oli kesäkuun alkuun saakka mahdollisuus käyttää Inderesin maksullista palvelua maksutta. En kokenut sen tuovan riittävästi lisäarvoa joten päätin olla jatkamatta tilausta vaikka jäsenetuna hinnasta tippuu yhä puolet pois.
Inderesin analyyseillä oli merkittävä, kenties ratkaisevakin rooli ainakin seuraavissa ostopäätöksissäni (merkittävimmästä vähiten merkitsevimpään):
- Martela
- CapMan
- Restamax
- Verkkokauppa.com
- Oriola
- Stora Enso
- Sampo
Fundamenteistä sekä markkinatilanteesta laskettujen tavoitehintojen lisäksi analyysit ovat antaneet kattavaa kuvaa kunkin bisneksen lähivuosien tavoitteista ja haasteista. Varsinkin edellisen listan alkupäästä löytyy yhtiöitä, joiden toiminnasta tiesin tuskin mitään ennen kuin ostosuositusten myötä sain kiinnostusta pureutua asiaan.
Sijoituspäätösteni tukena käytän muitakin lähteitä. Kirjoitin niistä jo muutaman kappaleen, mutta sain (ilokseni?) huomata että teksti oli tiukkaa ja sitä oli paljon joten päätin viheltää pelin tässä kohtaa poikki ja jatkankin asiaa seuraavassa postauksessani.
Seuraavan kirjoitukseni aihe on Shareville. Minulla ei ole käsitystä millä mekanismilla Sharevillen muut n. 100000 käyttäjää kokevat luovansa sen käytöllä lisätuottoa (vai kokevatko ollenkaan), mutta haluan jakaa oman näkemykseni asiasta.
Ensi kertaan.
Haluaisin jakaa sijoitusstrategiani tarkemmalla tasolla julkisesti, sillä se näyttäisi poikkeavan muiden kertomasta strategiasta. Mainittakoon sitä ennen, etten ole talousasioissa millään tasolla formaalisti kouluttautunut, vaan kaikki "tietämykseni" on oman mieleni sekä internetin perukoilta kaivettua.
"Kasvua kohtuuhinnalla" on yksi ahkerasti lainattu mantra. Sitä olen monien bloggaajienkin nähnyt mainitsevan. Mikä se kohtuuhinta sitten on? P/E:n ja muiden fundamenttien laskeskelu sekä liiketoiminnan laadullinen arviointi ovat epäilemättä arvokasta touhua, mutta voisinko sivuuttaa osan tästä jalkatyöstä?
Poimintastrategiani perustuu keskeisesti toisten tekemän tutkimustyön hyödyntämiseen. Paremman termin puutteessa kutsun sijoituspäätösprosessiani nyt arvoketjuksi. Jos tämän arvoketjun ensimmäinen lenkki olisi kaikki se yrityksien "raakadata" joka maailmalla on vapaasti saatavilla ja viimeinen lenkki kyllä/ei-muotoinen ostopäätös, niin hypoteesini on, että saan pitkällä tähtäimellä parhaat tulokset, mikäli asemoidun arvoketjussa mahdollisimman kapea-alaiseen rooliin ja mahdollisimman lähelle loppua. Miksi?
Raakadata on verrattain helposti saatavilla ja siitä on yksinkertaista tehdä alustavia päätelmiä ns. fundamenttien muodossa. Itse en ole erityisen kiinnostunut tekemään huomattavaa määrää laskelmia, tonkimaan tilinpäätöksiä enkä välttämättä edes juoksemaan yhtiökokouksissa, joten jätän homman niille joilla siihen on halua.
Ideaalisesti haluaisin hajauttaa useammalle toimialalle. Eikö se tarkoittaisi sitä että minulla pitäisi olla syvällisempää ymmärrystä useasta toimialasta? Ja eikö kunkin toimialan sisällä voi olla useita eri liiketoimintamalleja? Buffettilla taisi olla liiketoiminnan ymmärtämisestä painava sanansa.
Mikä oma roolini siis on? Minun tehtäväni on valita ne tahot, joita pidän luotettavina lähteinä sijoituspäätösten pohjaksi. Otan siis nöyrästi lakin käteen, myönnän että on osapuolia, jotka pystyvät tekemään itseäni parempia analyysejä ja otan tehtäväkseni etsiä ne.
Yksi käyttämäni lähde on Inderes. Pidän heidän aamukatsauksiaan laadukkaina ja seuraan heidän tekemiään suosituksia sekä mallisalkkun toimintaa. Inderesin analyytikoilla on paitsi uskottavuutta myös track recordia. Osakesäästäjien keskusliiton jäsenillä oli kesäkuun alkuun saakka mahdollisuus käyttää Inderesin maksullista palvelua maksutta. En kokenut sen tuovan riittävästi lisäarvoa joten päätin olla jatkamatta tilausta vaikka jäsenetuna hinnasta tippuu yhä puolet pois.
Inderesin analyyseillä oli merkittävä, kenties ratkaisevakin rooli ainakin seuraavissa ostopäätöksissäni (merkittävimmästä vähiten merkitsevimpään):
- Martela
- CapMan
- Restamax
- Verkkokauppa.com
- Oriola
- Stora Enso
- Sampo
Fundamenteistä sekä markkinatilanteesta laskettujen tavoitehintojen lisäksi analyysit ovat antaneet kattavaa kuvaa kunkin bisneksen lähivuosien tavoitteista ja haasteista. Varsinkin edellisen listan alkupäästä löytyy yhtiöitä, joiden toiminnasta tiesin tuskin mitään ennen kuin ostosuositusten myötä sain kiinnostusta pureutua asiaan.
Sijoituspäätösteni tukena käytän muitakin lähteitä. Kirjoitin niistä jo muutaman kappaleen, mutta sain (ilokseni?) huomata että teksti oli tiukkaa ja sitä oli paljon joten päätin viheltää pelin tässä kohtaa poikki ja jatkankin asiaa seuraavassa postauksessani.
Seuraavan kirjoitukseni aihe on Shareville. Minulla ei ole käsitystä millä mekanismilla Sharevillen muut n. 100000 käyttäjää kokevat luovansa sen käytöllä lisätuottoa (vai kokevatko ollenkaan), mutta haluan jakaa oman näkemykseni asiasta.
Ensi kertaan.
sunnuntai 5. kesäkuuta 2016
Sijoitus Oy:n blogin taival alkaa
Moi.
Tänä keväänä perustin osakeyhtiön jonka kautta aloin hoitamaan sijoitustoimintaani. Sain jo silloin idean perustaa blogin jossa kerron sijoitustoiminnastani, mutta aloittaminen näköjään viivästyi kesäkuulle asti.
Koska minulla ei tietenkään ole vielä seuraajia, keksin kätevästi hypoteettiselle lukijalleni valmiiksi pari kysymystä joihin vastaan itse lyhyesti. Osa kysymyksistä varmasti ansaitsee oman julkaisunsa, joten ensimmäistä lukuunottamatta pidän vastaukset lyhyinä.
Miksi haluan jakaa sijoitustarinani? Nettihän on jo vääränään erinäköisiä sijoitusblogeja - mukaanlukien lauma suomenkielisiä.
Tänä keväänä perustin osakeyhtiön jonka kautta aloin hoitamaan sijoitustoimintaani. Sain jo silloin idean perustaa blogin jossa kerron sijoitustoiminnastani, mutta aloittaminen näköjään viivästyi kesäkuulle asti.
Koska minulla ei tietenkään ole vielä seuraajia, keksin kätevästi hypoteettiselle lukijalleni valmiiksi pari kysymystä joihin vastaan itse lyhyesti. Osa kysymyksistä varmasti ansaitsee oman julkaisunsa, joten ensimmäistä lukuunottamatta pidän vastaukset lyhyinä.
Miksi haluan jakaa sijoitustarinani? Nettihän on jo vääränään erinäköisiä sijoitusblogeja - mukaanlukien lauma suomenkielisiä.
- Omien ajatusten konkretisointi. Joku on joskus sanonut, että asian ymmärtää kokonaisuudessaan vasta sitten, kun sen pystyy ilmaisemaan ymmärrettävästi toiselle. Päässäni pyörii sijoittamisesta paljon asiaa ja tulin siihen päätelmään, että mikäli yritän kertoa ne jollekin toiselle, ne kenties asettuvat jotenkin yhtenäisiksi myös pääni sisällä.
- Ajatusten ja päätösten dokumentointi. Kaikki ovat varmasti tehneet huonoja päätöksiä elämässään. Joskus hämmästelen omaa tyhmyyttäni ja mietin, mitäköhän mahdoin ajatella päätöksiä tehdessäni. Tämä on yksi tapa pitää niistä kirjaa.
- Uniikit näkökulmat? Olen huomannut, että näen monetkin asiat eri valossa kuin ympärilläni olevat ihmiset. Sama havainto koskee myös sijoitusblogeja. Saan itse ahaa-elämyksiä lukiessani toisten blogeja ja luulen että pystyn antamaan (toivottavasti hyödyllisiä) sellaisia myös muille.
- Henkilökohtainen kehitys. Edellämainituista varsinkin kohdat 1 ja 2 tukevat henkilökohtaista kehitystä. Toivon myös, että joku joskus kommentoisi jotain johonkin kirjoittamaani ja sitä kautta saisin jonkinnäköistä arvokasta keskustelua synnytettyä.
Miksi perustin osakeyhtiön sijoituksilleni?
Lyhyesti voidaan todeta, että osakeyhtiön verokohtelu on edullisempaa kuin yksityishenkilön ja etenkin niin kauan kuin sijoitusvarallisuutta paisutetaan kuormasta syömättä, tuottoihin saa mukavaa verovipua. Lisäksi annan matematiikan ja fysiikan yksityistunteja varsinaisen palkkatyöni ohella ja firman kautta on mukavampi laskuttaa.
Aiheesta kirjoittelivat myös P.Ohatta sekä Osakesäästäjä.
Mikä on sijoitustoimintani tavoite?
Tavoitteeni on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Nykyisillä menoillani tämä tarkoittaisi kenties noin puolen miljoonan euron omaisuuden kartuttamista.
Mikä on sijoitusstrategiani?
Perustan strategiani positiivisen kassavirran kasvattamiseen. Sijoitan leijonanosan varallisuudestani osinkoa jakavien yhtiöiden osakkeisiin, tuotto-osuudellisiin etf:iin sekä kenties myöhemmin asuntosijoituksiin. Suorissa osakesijoituksissa keskityn pohjoismaihin.
Tulevina päivinä, viikkoina, kuukausina ja toivottavasti vuosina jaan kanssanne sijoitusyhtiöni tarinan. Tervetuloa nauttimaan matkasta kanssani.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)