Sain aikaiseksi tehdä arvion ensi vuoden tulevista osingoista. Yrityksen sijoituksista vain n. 5% on rahastoissa joissa on kasvuosuus joten taloudellisen riippumattomuuden arviointi sijoitusten tuottaman kassavirran mukaan on perusteltua.
Luin hiljattain uutisen, jossa puhuttiin jälleen kerran sukupuolten välisistä palkkaeroista. Aikomuksenani ei todellakaan ole ottaa asiaan tässä blogissa mitään kantaa, mutta uutisessa mainittiin termi "naisten palkkapäivä" eli 31. lokakuuta, josta eteenpäin naiselle ei maksettaisi lainkaan palkkaa mikäli alhaisempi palkka ei olisi jakautunut tasan pitkin vuotta. Tästä inspiroiduin laskemaan vastaavan päivän josta lähtien passiiviset tuloni riittäisivät kattamaan loppuvuoden menoni.
Olen muistaakseni nähnyt jossain vastaavia laskelmia, mutta en onnistunut löytämään kyseisiä kirjoituksia enkä tiedä mitä nimeä tästä käytetään, joten kutsun asiaa termillä "pääomaloma".
Sijoitus Oy:llä on pörssissä 26 potentiaalisesti kassavirtaa tuottavaa sijoitusta, joskin osa kuten Sotkamo Silver ei tällä hetkellä jaa osinkoa. Yli puolet sijoituksistani on Inderesin seuraamia yrityksiä ja käytin näille Inderesin osinkoennustetta. ETF:ien osinkoennusteiksi käytin viimeistä kalenterivuotta, jolle koko osinko oli jo maksettu. Joillekin tämä oli 2015, toisille 2016. Ulkomaisten yritysten osingoiksi kaivoin konsensusennusteita. Sikäli kun osingot maksetaan ulkomaisissa valuutoissa, käytin kuluvan päivän kursseja muunnoksissa.
Kaiken tämän jälkeen vähensin bruttomääräisistä pörssin osingoista 26% (20% yhteisöveroa, sitten 7,5% pääomaveroa) ja lisäsin tähän pörssin ulkopuoliset osingot joista vähensin 7,5%. Kun jaoin netto-osingot arvioidulla vuosittaisella kulutuksellani, lopputulos oli sangen tyydyttävä - 24,18%. Tämä merkitsee sitä, että ensi vuonna voisin ratsastaa lokakuun neljännestä päivästä alkaen loppuvuoden tuotoillani.
Mikäli haluaisin kantaa enemmän riskiä, voisin hyvin vetää superluoton tappiin. Tämä onkin aihe, josta kirjoittelin aiemmin. Salkkuni lainoitusarvo on tällä hetkellä n. 57%. Sanoisin, että minulle jäisi kohtalainen turvamarginaali jos ostaisin salkkuni nykyisestä lainoitusarvosta 40%:lla jotain isoa kassavirtaa tuottavaa kohdetta. Tällöin kultatason joustovaraa olisi sen verran kuin kyseisestä kohteesta tulisi lisälainoitusarvoa.
Otetaan esimerkiksi Citycon. Unohdetaan hetkeksi se tosiasia, etten voisi oikeasti ostaa tätä koko rahalla sillä sen paino salkussa nousisi liian suureksi kultatason Superluottoon. Cityconin lainoitusaste on 70%. Jos ostaisin sitä koko em. summalla, salkkutasolla laskuvaraa jäisi kultatason puitteissa 13%. Perustelu menee näin:
57%*47% = 22,8%. Vivutetun salkun koko on siis 122,8% alkuperäisestä. Uudesta 22,8% osuudesta saa 22,8%*70% = 16,0% lainoitusastetta mutta tämä on suhteessa salkkuun ennen vivutusta. Vivutetulle salkulle laskuvara on siis 16%/122,8% = 13,0%. Marginaalin riittävyydestä voi toki olla montaa mieltä.
Tuottopuolella asia onkin mielenkiintoinen, sillä 1% korkokulun jälkeen nykykurssilla (2,11€) osinkoa saa ennen veroja 6,1%. Toimitusjohtajan käteen jäisi nettona 4,5%. Laskin kertoo, että vuosittain tästä jäisi käteen noin 27 päivän kulujen verran rahaa, joten loman voisi aloittaa jo syyskuun seitsemäs. Ei paha.
Mihin kohtaan kalenteria pääomalomasi alkupäivä tipahtaa?
