Toinen satku rikki

Kesälomat on nyt vietetty ja arki koitti maanantaina. Loma oli oikein antoisa ja se sisälsi mm. 11 päivän pätkän Espanjassa. Poikkeuksellisesti en palanut vaan sain ilokseni huomata ihoni ruskettuneen reippaasti mutta hallitusti. Lomasta huolimatta tiukka talouskuri on pitänyt, ja ilokseni sain huomata, että nettovarallisuuteni on kivunnut yli 200k€:n. Edellinen (ensimmäinen) satku rikottiin loppuvuodesta 2016, joten oli mukava huomata, toinen tuli täyteen poikkeuksellisesti alle kolmessakymmenessä vuodessa.

Jos satanen kertyy nykyään kahden ja puolen vuoden välein, puoli miljoonaa pitäisi olla kasassa viimeistään 2027. Korkoa korolle pitäisi tosin vähän nopeuttaa tätä. On kuitenkin realistista ajatella, että kahdeksan vuoden työurani edustaa jo puolta siitä määrästä minkä joudun pakon edessä raatamaan.

Lomailu oli myös sangen filosofista aikaa, ja huomasin että sehän on monelle meistä jokavuotinen maistiainen taloudellista riippumattomuutta. Palkka juoksee vaikkei tee työtä. Tämän kesän menot olivat poikkeuksellisen mielekkäät, joten pienesti kirpaisi palata neljän viikon jälkeen takaisin työn touhuun. Edessä on erittäin kiireinen syksy mutta ensimmäinen viikko on ollut vielä rauhaisa. Hyvä niin.

Toinen vuosineljännes painaa rankasti päälle. Nokialta tuli ihan hyvä tulos, Nordealta ei. Ensi viikolla moni salkkuni yhtiöistä julkistaa tuloksensa, mm. Nokian Renkaat, NoHo Partners CapMan sekä Verkkokauppa.com. Vähän jännittää, koska moni yhtiö on tuupannut huonoa tulosta ulos - tänään viimeisimpänä Metsä Board, jota Sijoitus Oy:n salkustakin löytyi hetken aikaa. Ostin sitä aikanaan 450kpl hintaan 4,48€ ja myin neljä kuukautta myöhemmin hintaan 5,74€. Sittemmin kurssi kipusi ja laski - itse laitan nuo voitot tuurin piikkiin. Nyt ollaan hädin tuskin neljässä eurossa. Tämä voisi olla sellainen alelaarin ehdokas, jota olisi hauska harkita takaisin salkkuun. Katsotaan kuitenkin ensin millaista näkemystä Inderesin pojilta tulee. P/B tippuu joka tapauksessa johonkin 1.1 korville, joten eipä tämä kalliilta näytä.

Ostoja on viime kerran jälkeen kertynyt viisi kappaletta. Koska Nokian Renkaat on edelleen edullisen tuntuisia, päädyin lisäämään niitä yht. 120 kappaletta kahdella ostolla. Saan sijoituksille hetimiten noin kuuden prosentin osinkotuoton eli bruttona noin 200€/vuosi. Osake näyttää melkoisen halvalta sillä ensi vuoden P/E on noin 13 ja oman pääoman tuotto 20%:n paikkeilla.

Inderesin Pikku-Sammoksi nimeämää Taaleria tankkasin 225 kappaletta 7,40€:n osakekohtaiseen hintaan. Taalerilta tuli sittemmin negaria, mutta pitkän aikavälin arvontuottokeissi pysyi samana, joten en pistänyt lihoiksi. Tämä lienee ns. ikuisen salkun osake ellei jotain epämääräistä ja järkyttävää tapahdu.

Alensin myös Verkkiksen keskihintaa lisäämällä sitä 500kpl @ 3,595€. Kyseinen sijoitus on tukevasti tappiolla, mutta osinkoa saa näillä kursseilla jo kuusi prosenttia ja liikevaihto jatkaa kasvuaan. Amazon-mörköäkään ei ainakaan viime aikoina ole sängyn alla ollut. 

Viimeisimpänä lappasin taas Nordeaa kyytiin. Ostin 400 osaketta 5,81€ kappale. Yhtiön P/B on painunut 0,75 paikkeille, mikä on jo melkoisen alhainen - kunhan yhtiö pystyy tekemään minkäänlaista tulosta. Osingon leikkaaminen on ennusteissa, mutta henkilökohtaisesti 50 sentin osinkokaan ei kaataisi maailmaani. Katseeni on vähän pidemmällä - eihän minun tarvitse salkullani vielä seitsemään vuoteen pystyä elämään. Uskon että Nordea on hyvässä iskussa kun seuraavan kerran korkoja päästään nostelemaan - olkoonkin se hetki vielä horisontin tuolla puolen.

Onko muilla kesäloma jo lopuillaan vai vasta alkamassa?

Kannattaako Osakesäästötili?

Sharevillessä käynnistyi tällä viikolla kunnon keskustelu siitä, kannattaako Osakesäästötili versus perinteinen Arvo-osuustili. Aloitin tekemällä kommentin jonka oletin ketjun aloittajan missanneen: Hyöty tulee siitä, että verojen maksu lykkääntyy omistajan haluaman ajan verran tulevaisuuteen ja tällä välin verovelalle saa tuotettua korkoa korolle. Tästä kehkeytyi erityisesti muiden Sharevilleläisten välillä pitkä vääntö. Lopulta päätin ottaa lempityökaluni matematiikan ja takoa luvut tanaan. Seuraavassa esitän tulokset. Koska osakesäästötilissä on vielä tuntemattomia käytännön seikkoja, esitän joitakin vaihtoehtoisia lukuja selkeästi ilmaistuihin olettamuksiin perustuen. Koska en jaksa kirjoittaa pitkiä nimiä uudestaan ja uudestaan, käytän Osakesäästötilistä jatkossa lyhennettä OST ja Arvo-osuustilistä lyhennettä AOT.

OST:n ja AOT:n selkeimmät erot ovat seuraavat:
- Toisin kuin AOT:llä, OST:llä et maksa myyntivoitoista etkä osingoista pääomaveroa niin kauan kuin varat pysyvät tilin sisällä.
- OST:llä ei voi käyttää hankintameno-olettamaa
- OST:ltä nostettaessa kaikesta tuotosta maksetaan pääomaveroa, AOT:ssa osingot ovat 15-prosenttisesti verovapaita

Laskuri

Näiltä pohjilta rakensin ensimmäisen laskurini Sheetsiin. Voit kopioida laskurin itsellesi, ja pyöritellä sitä eri luvuilla. Toivon että lukijat käpistelevät laskuriani sydämensä kyllyydestä ja pyrkivät löytämään siitä virheitä jotka voin sitten korjata ja näin tehdä siitä hyödyllisemmän. Matematiikka on siitä mukavaa ettei siihen liity politiikkaa vaan kaava on joko oikein tai väärin. Haastakaa.

Lähdin siitä, että pitkän aikavälin tuotto-odotus on 8%, josta puolet on osinkoa ja puolet arvonnousua. Tein kaksi taulukkoa - yksi kahdenkymmenen ja yksi kolmenkymmenen vuoden aikajänteellä. Oletin, että OST:lle laitetaan kertarysäyksenä 50k€, jolloin tuottoetujenkin pitäisi tulla selkeämmin esiin. Sekä OST:llä että AOT:llä netto-osingot uudelleensijoitetaan. Tarkastellaan laskurin tuloksia.

Kahdenkymmenen vuoden kehityksen jälkeen OST:llä on 233k€ edestä osakkeita plus kys. vuoden osingot 9k, kun taas AOT:llä luvut ovat 194k+5,8k. Tilanne ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. AOT:llä nimittäin hankintahinta on huomattavasti suurempi kuin OST:n 50k€, sillä netto-osingoilla tehdyt ostot nostavat OST:stä poiketen osakkeiden hankintahintaa. Näin ollen realisoituvaa verovelkaa on paljon vähemmän. Jos molemmat salkut likvidoitaisiin, OST-sijoittajalle käteen jäisi 178k, AOT-sijoittajalle 169k. Nettokeskituotto oli 6,56% vuodessa versus 6,293% vuodessa.

Kolmenkymmenen vuoden kehityksellä OST vs AOT samat luvut ovat:
- Salkun markkinahinta 503k vs 383k
- Nettoarvo likvidoidessa 363k vs 323k
- Nettokeskituotto 6,837% vs 6,421%

Kokonaistuottoa nostamalla eroa saa OST:n eduksi luotua helpostikin. Jokainen voi kokeilla tätä itse, mutta itse pidän 8%:n tuottoa realistisena. Mielenkiintoisena kuriositeettina mainittakoon että mikäli kokonaistuotto painuu n. 3,7%:n tasolle, OST on 20 vuoden aikajänteellä korkeamman veroasteen vuoksi jopa AOT:ä huonompi vaihtoehto

Spekulointi

Noh - näiden analysoiminenhan on oma juttunsa, mutta en jättänyt hommaa siihen. Ensinnäkin, kuten aiemmin mainitsin, OST:iin liittyy edelleen epävarmuustekijöitä. Tämän lisäksi teen virallisen ennusteen, että poliitikolle jos toiselle tulee 20-30 vuoden aikajänteellä kaikenlaisia intohimoja ja sitä kautta tilaisuuksia pilata (tai parantaa!) kuviota. Joten eiköhän aleta spekuloimaan!

Ensimmäinen kysymykseni on, tuleeko OST:lle juoksevia kuluja, joita AOT:llä ei ole. Ensimmäisenä tulee mieleen Ruotsin ISK-tili. Heillä oli alun perin 0,4%:n vuotuinen kulu tilin koko pääomasta. Heillä oli tosin se merkittävä etu, että rahaa nostaessakaan veroja ei tarvinnut maksaa. Heidän vuosikulunsa on sittemmin noussut 0,5%:iin, mikä kuvaa poliitikkojen intressejä käydä kukkaroilla siellä mihin massit ensin hyvällä diilillä houkutellaan. Relevantimpi esimerkki lienee Nordnetin maajohtajan, Suvi Tuppuraisen kirjoitus, jossa hän väläytti kuukausimaksua ja/tai jopa prosentuaalista kulua. Välikäsiä voi siis pahimmassa tapauksessa olla kaksi uutta.

Toinen kysymys on lähdeverot ja miten niistä saa korvauksen verotuksessa. Vastaus on, ettei saa. Niiden kohdalla päätös on joko mennä AOT:lla tai valita osakkeita, joissa tuotto-odotus perustuu enimmäkseen kurssikehitykseen. Itse en ole erityisen hyvin hajauttanut kansainvälisiin osakkeisiin, mutta ne jotka hajauttavat missään määrin maailman eri pörssien markkina-arvojen suhteessa saavat pian huomata, että edes 50k€:n alkupääomaa on vaikea saada tankattua tilille.

Laskuri 2.0

Näihin kahteen perustuen tein laskurista version 2.0 toiselle välilehdelle. Juokseviin kuluihin liityen lisäsin mahdollisuuden vähintää prosenttiosuuden kokonaispääomasta per vuosi ja jälkimmäiseen pointtiin liittyen mahdollisuuden lisätä lähdeveroprosentin, joka vähennetään vain OST:n osingoista - suomalaisista osingoistahan lähdeverot kuitenkin hyvitetään. Lopuksi lisäsin vielä hankintameno-olettaman huomioinnin. En usko, että tämä on mahdollista AOT:llä enää 20-30 vuoden päästä, mutta ehkäpä se on hyvä kuitenkin laittaa.

Hankintameno-olettama

Hankintameno-olettamalla (jatkossa HO) 20 vuoden salkun tilanne ei muutu miksikään, koska 4%:n vuosittainen arvonnousu ei riitä nostamaan edes alkupääomaa niin suureksi, että HO:sta olisi hyötyä. 30 vuoden tapauksessa HO:lla ei niin ikään ole merkittävää vaikutusta 4%:n arvonnousulla. Likvidointiarvo nousee alle kaksi prosenttia - nettotuottoero tilien välillä supistuu noin 14%. Kokonaisuudessaan HO:sta voi todeta sen verran, että se jarrutaa tilien välistä tuottoeron syntymistä jonkin verran nimenomaan osakkeen kurssinousun puolella. Esimerkiksi siinä tapauksessa että kokonaistuotto olisikin 5%/4% eikä 4%/4%, 20 vuoden jänteellä nopeamman kurssinousun aiheuttamasta tuottoerosta tasaantuu noin kolmannes kun HO otetaan huomioon.

Pidemmällä aikavälillä HO:n merkitys pysyy samana tai jopa korostuu. 30 vuoden tapauksessa nettotuottoero supistuu samat 14% kun tuotto on 4%/4%. Ylläolevan 5%/4% tapauksessa kurssinousun aiheuttamasta tuottoerosta tasaantuu jopa puolet. Korostunut merkitys johtunee osittain siitä, että 20v tapauksessa vain puolet ajasta on (hyödyllisellä tavalla) HO:n piirissä kun taas 30v tapauksessa kaksi kolmasosaa.

Prosentuaalinen juokseva kulu

Lisäämällä 0,1%:n kulun koko pääomalle, 20 vuoden aikajänteellä 4%/4% tuotolla 20 vuoden jänteellä tuottoedusta pyyhkiytyy noin kolmannes, kolmenkymmenen vuoden jänteellä noin neljännes. Paljoa ei siis tarvitse juoksevia kuluja tulla, jotta hyöty katoaa. 0,1% vuodessa vastaa 20 vuoden aikajänteellä ainoastaan 50:ttä-250:ttä euroa vuodessa eli n. 4-20€/kk joten vastaava vaikutus syntyy helposti mistä tahansa ylimääräisestä kulusta.

Lähdevero

OST:llä oleva lähdevero on erittäin brutaali, sillä normaalin 25,5% sijaan sitä verotetaan heti tyypillisesti 15% ja nostettaessa vielä 30%. Kokonaisvero on siis yhteensä karvan yli 40%. On erittäin tärkeää, että OST:lle ei osteta ulkomaisia osakkeita joista maksetaan lähdeveroa. Kuvitellaan tilanne, jossa sijoittaja omistaa kymmenen eri firman osakkeita kutakin 10% salkun painosta. Yksi näistä on lähdeveron piirissä. Salkun osinkotuloihin kohdistuu näin 15%/10 = 1,5%:n ylimääräinen vero. Tämä merkitsee, että 4%/4% tapauksessa OST:n tuottohyödystä pyyhkiytyy 20 vuoden tapauksessa yksi neljäsosa ja 30 vuoden tapauksessa n. 15%.

Kaikki yhteen

Spekuloidaan tilanne, jossa sijoitetaan 50k€ kahdeksikymmeneksi vuodeksi ja saadaan 4%/4% tuotto. Hankintameno-olettama on 20v päästä edelleen voimassa, joku poliitikko onnistuu salakuljettamaan OST:lle 0,1%:n "solidaarisuusveron" ja omistaja ostaa epähuomiossa OST:lle 10%:n painolla lähdeveron alaisia osakkeita. Tässä skenaariossa salkkujen likvidointiarvo on 173k vs 169k - eroa syntyy siis neljä tuhatta euroa kahdessakymmenessä vuodessa. Hei - raha on rahaa eikö? Onhan se. Mutta kuvioon liittyy vielä muutakin mietittävää.

Riskit - kusetuksen makua?

OST:n hyvät puolet (lykätty verotus osingoista ja luovutusvoitoista) on kuultu ennenkin. Tällaisia tuotteita ovat kapitalisaatiosopimus, sijoitusvakuutus ja säästövakuutus sekä vapaaehtoinen eläkevakuutus. En osaa luetella jokaisen yksityiskohtia erikseen, joten saatoin luetella päällekkäisiä tuotteita. Joka tapauksessa näillä kaikilla on yksi yhteinen tekijä: palveluntarjoajan suuret juoksevat kulut. OST:lle on esim. Nordnetin teettämän kyselyn mukaan tulossa kovaa kysyntää, mikä tarkoittaa että palveluntarjojat koittavat todennäköisesti rahastaa sillä. 

Koska OST:n absoluuttinen verotus on kovempaa kuin AOT:n, sijoittaja sitoutuu lähtökohtaisesti pitkäjänteisyyteen. Tämä luo palveluntarjoajalle kieroutuneen insentiivin houkutella sijoittajia mukaan matalilla hinnoilla joita voi sitten myöhemmin korottaa palveluntarjoajan tietäessä ettei kuluttaja halua realisoida veroja likvidoimalla OST:ään. OST:n siirtämisestä kilpailijallekin voi rokottaa kunnon kerta-annoksen.

Yhteenveto

Mielestäni on kiistatonta, että oikein tehtynä OST on parempi versio AOT:stä. Ongelma on vain se, että OST on jo ennen syntymäänsä mokattu, koska

1) Siitä on lähdeveron hyvityksen puuttumisen vuoksi tehty vain kotimaiseen omistamiseen kannustava sijoitusväline

2) Osingot verotetaan sataprosenttisesti pääomaverokannalla

3) Olemassa olevaa salkkua ei voi viedä tilille realisoimatta veroja välillä. Kenties voisi olla kannattavaa perustaa tili ja realisoida tappiollisia osakkeita joita voi sitten vähentää AOT:iin tulevista osingoista

Ja sitten vielä se kaikkein merkittävin pointti. Kaikissa esimerkeissäni olen olettanut että henkilöllä on pamauttaa koko 50 tonnia tilille heti kärkeen. Vain näin voi saada kahdessakymmenessä vuodessa em. 4-9 tuhannen euron hyödyn. Mutta edes se että saisi tuossa 20 vuodessa koko 50k€ pääoman sisään pitäisi säästää yli 200€/kk. Harvalla on vielä pitkään aikaan tiliä, johon on talletettu maksimipääoma. Kukin voi siis itse miettiä, kannattaako OST:n riskiä kantaa pikkurahojen toivossa.

Osingot uudelleensijoittava rahasto kuten Superrahastot tai jopa ETF kuten SXR8 ovat paljon houkuttelevampia tapoja sijoittaa rahansa tehokkaasti.

Ei jatkoon.

Osinkokevään ostot

Hups heijaa, viime kirjoituksesta onkin jo vierähtänyt tovi. Viime kirjoituksessa mainittu käteispossan sijoittaminen jäi ajatustasolle, kun tammikuuilmiö löi väkevästi ja ostosormi halvaantui. Tai no, ei varmaan pitäisi puhua halvaantumisesta. Olen ostanut viime postauksen jälkeen osakkeita kuitenkin n. 14k€ edestä. Tämä ei silti tarkoita, että käteisen väärä olisi erityisemmin vähentynyt. Olen niittäin tehnyt uhkaamiani siivoiluja salkussani. Lähtöpassit sai moni rönsy, joiden paino oli laskenut ja lisäostot eivät kiinnostaneet. Näitä oli Entra, Nobina, Henkkamaukka sekä Ocean Yield. Lisäksi Amer Sportsista piti luopua pakon edessä. Näistä tuli käteistä yhteensä yli 16k€, mikä tarkoittaa että käteispaino on nousemaan päin.Vastaavalla ajanjaksolla on maksettu myös lomarahat, henkilökohtaiset kannustinpalkkiot sekä tulospalkkio. Lisäksi tänä vuonna pörssistä on tullut jo miltei 3k€ osinkoja. Positiivisia ongelmia.

Euromääräisesti suurin tämän vuoden tankkaus on kohdistunut Nordeaan. Tammikuussa ostin Nordean minifutuuria 1250 eurolla. Sain tällä rahasummalla 600 osakkeen verran minifutuureja. Nordean kurssi oli tuolloin tasan 8€. Maksoin hiukan yli 2€ per osake, joten vipu on nelosen paikkeilla. Otin siis käytännössä näkemystä, että kurssi ei ennen osinkoa tipu alle n. kuuden euron. Samana päivänä kun n. 8k€ Amer-positio likvidoitiin ostin vielä 300 osaketta kappalehintaan 7,87€. MOT uutisoi maaliskuun alkupäivinä Nordean rahanpesukuvioista, ja jälkiviisaana voisi todeta että niiltä kohdin olisi saanut vielä hieman parempaan hintaan, mutta kurssireaktio jäi lopulta melko maltilliseksi. Sammon konsernijohtaja Kari Stadighin mukaan Nordean tuloksen pohjakosketus on nyt tullut ja ensi vuosilta on lupa odottaa parempia tuloksia. Itse olen tämän keissin osalta edellen härkä. Nordean tase on erinomaisessa iskussa uusia investointeja tai yrityskauppoja varten, joten osinkovirran pitäisi tulevina vuosina olla näillä ostohinnoilla erittäin väkevä.

Seuraava ostos kohdistui Asiakastietoon. Olin viimeksi lisäillyt tätä syksyllä minkä jälkeen kurssi oli tippunut parisenkymmentä prosenttia, joten hyödynsin dipin lisäämällä 80 osaketta 22,70€ kappalehintaan. Tälle sai heti kärkeen yli neljän prosentin osingon. Osakkeesta on sittemmin irronnut osinkokin, mutta kurssi on silti pompsahtanut 27 euroon. Hyvä niin. Asiakastieto osti miltei vuosi sitten ruotsalaisen UC:n. Seuraan itse tarkasti yhtiön viestintää integraation onnistumisesta. Positiivisena asiana voisi mainita, että yhtiö on jo onnistunut lanseeraamaan palveluita ristiin - Suomeen on julkaistu aiemmin vain Ruotsissa tarjottuja palveluita ja päin vastoin. Ristiinmyynti lienee niitä synergioita jotka yleensä toteutuvat huonoimmin, joten näiden seuraaminen on minulle mielenkiintoista. Lisäksi Asiakastieto uutisoi hiljattain PSD2-palvelustaan. PSD2 eli EU:n maksupalveludirektiivi on oivallinen tilaisuus kerätä kuluttajista erittäin arvokasta maksukäyttäytymisdataa, josta voidaan Big Data-hengessä kaivella kaikennäköistä hyödyllistä tietoa. Olisin kiinnostunut tietämään Inderesin analyytikoiden näkemyksiä Asiakastiedosta. Pitäisiköhän lähettää toimarille ehdotus analyysin aloittamisesta?

Myös Cityconia on tullut tankkailtua. Ostin 1000 osaketta n. 1750€:n hintaan. Osakkeeseen tuli sittemmin reverse split, joten tämä vastaa 200 nykyosaketta. Citycon edustaa Ovaron ja Hoivatilojen kanssa sijoitusportfolioni ainoita kiinteistösijoituksia. Ajatuksena on että pidän niiden yhteisarvon jossain relevantissa summassa. Seuraava osto kohdistuu todennäköisesti Ovaroon. Cityconin osinkovirta alkaa olla pikku hiljaa mieltä lämmittävä: Kolmen kuukauden välein tilille kilahtaa n. 150€:n potti. Tämän summan voisi ennen eläkettä koittaa vielä tuplata. Kenties Ovarokin alkaa sitä ennen maksaa osinkoja...

Verkkistäkin tuli ostettua 400 kappaletta vajaan 1700 euron yhteishintaan. Olin tammikuun negarin jälkeen hämmentynyt ja pettynyt, koska luulin tuloskunnon pettäneen pahasti. Yhtiö oli tilapäisesti hukannut viidenneksen käyttökatteestaan, mutta löysi sen lopulta jonkun kiven alta. Kokonaisuudessaan tilanne oli melko koominen eikä erityisen luottamusta herättävä, mutta yrityksen kyky tehdä ok tulosta kireässä kilpailussa tuli todistettua. Osakkeen hinta on edelleen helposti ostotasoilla, joten saatan piakkoin olla tätäkin lisäilemässä. Näillä kursseilla aloitusosinko on miltei 5%, mikä on kasvuyhtiölle melko kova.

Suomen Hoivatila-positioni koko pysyi paikallaan koko vuoden 2018. Päätin korjata tämän vääryyden ostamalla 300 osaketta (2,5k€). Hoivatilojen kurssi on polkenut paikallaan nyt yli kaksi vuotta liiketoiminnan myönteisestä kehityksestä huolimatta. Yhtiö ilmoitti viime viikolla aloittavansa myös Ruotsissa ensimmäiset hankkeensa, joten sieltä saadaan uusi toivottavasti positiivinen ajuri.

Viimeisin lisäys on kuluvalta viikolta. NoHon eli entisen Restamaxin kurssi oli lasketellut heinäkuun huipuilta miltei seitsemään euroon saakka. Missasin jälleen onnistuneesti parhaan ostopaikan kun NoHo kertoi ottamastaan kalliista hybridilainasta. Hybridilainauutista seurasi Norjassa tehty yritysosto, jonka markkina otti positiivisesti vastaan ja päätin itsekin reagoida lisäämällä 300 osaketta 8€:n kappalehintaan. Ostohinnalle saa saman tien 4,25%:n osingonkin, joka ei ole vielä irronnut. Jee. Q1:llä pitäisi myös alkaa näkyä mergerissä luvatut synergiat, joten hyvällä tuurilla osinkodippi hautautuu ripeästi positiivisen kurssikehityksen alle.

Tällaisia ajatuksia. Kevät alkaa olla jo korvilla ja itselläni ensimmäiset lomat alkaa pääsiäisenä, kun lähden Yhdysvaltoihin. Työnantaja kustantaa lennot, koska reissuun sisältyy työpäiviä. Päätin etten ota jetlageja neljän päivän vuoksi, joten reissusta tulee tätä myöten kolmen viikon mittainen. Matkakohteina ainakin Boston sekä Fort Lauderdale. Hyvää osinkokevättä!

2018 pakettiin - jälleen nollavuosi Sijoitus Oy:lle

Uusi vuosi on koittanut ja olen ilmeisesti viimeisten bloggareiden joukossa kirjoittelemassa vuosirappariani. Markkinan käänne taisi viimein tapahtua, sillä viimeisellä neljänneksellä OMXHPI lasketteli n. 10300 pisteestä aina 8800 pisteeseen, eli niiasi miltei viisitoista prosenttia. Kokonaisuudessaan osingot huomioiden Helsingin pörssi teki vuonna 2018 about nollatuloksen. Sijoitus Oy:n salkun tuotto suhteessa osingot huomioivaan OMXHGI:hin oli seuraavanlainen:

Pahimmillaan salkku oli indeksiä kymmenisen prosenttia perässä, mutta vuoden loppurytinöiden yhteydessä se pitikin pintansa kohtalaisesti. Tämä selittyy mm. sillä, että metsäyhtiöt kuten Stora Enso sekä UPM tulivat kesän jälkeen roimasti alas, mikä ei Sijoitus Oy:n salkussa näkynyt. Lisäksi Nokian ohella toinen salkun pelastavista enkeleistä, Amer, pompsahti ostotarjouksen vuoksi reippaanlaisesti ja piti luonnollisesti laskumarkkinassa pintansa. Joka tapauksessa vuosi päättyi hienoisesti miinukselle, mikä on toki pettymys.

Henkilökohtainen talous oli jälleen vahva

Säästöaste (vähentäen passiiviset nettotulot suoraan kuluista) oli 75,8%. Tämä on itse asiassa laskua viime vuodesta (77%), mutta lasku selittyy laskutavan muutoksella. Päätin nimittäin jättää sivubisneksien tuotot huomiotta, sillä päätin vuoden 2018 mittaan vähentää yksityisopetusta. Vastuuni (ja korvaukseni) päivätöissä on kasvanut, enkä halua rasittaa enää itseäni ylimääräisillä sivuhommilla ellen löydä jotain poikkeuksellisen kannattavaa tai kiinnostavaa tekemistä. Viime vuonna katoin sivutöillä menoistani 12%, joten samalla vaivalla säästöprosentti olisi ollut n. 80%. Lisäksi pienoinen vaikutus oli silläkin, että lunastin Top Financen (10% osinko) sekä Korkeatuottoisen (8% osinko) sijoitukset, joista osa jäi kassaan ja loput piti sijoittaa kohteisiin joissa on sekä alhaisempi osinkoprosentti että epäedullisempi verokohtelu. Kokonaisuudessaan olen kehitykseen erittäin tyytyväinen ja "sivubisnes-boostattu" laskennallinen eläkepäivä on nyt vuotta lähempänä, 5-6 vuoden päässä.

Havittelen ensi vuodeksi edelleen kiihtyvää osinkovirran kasvamista. Syksyllä pyytämäni palkankorotus hyväksyttiin ja se astuu tammikuussa voimaan. Olettaen samat elinkustannukset sijoituksiin jää noin kuusi prosenttia aiempaa enemmän. Ennen osinkokevättä on korkea todennäköisyys myös sille, että sijoitan n. 20k€ käteispositioni minkä pitäisi kasvattaa osinkovirtaani merkittävästi.

Käteisen dilemma

Tästä pääsemmekin nykyiseen "ongelmaani"- käteiseen. Kasvatin erityisesti 2017 lopulla selvästi käteispositiotani, joka uhkaa missata jo toiset osingot. Laskun yhteydessä olen kuitenkin selvästi empinyt isojen sijoitusten osalta. Minua ei oman salkkuni arvon sulaminen erityisemmin paina - olenhan netto-ostaja luultavasti vielä kahden tuplauksen verran - mutta jostain syystä tuntuu edelleen siltä, että pitäisi odottaa laskua pidempään. Helsingin kurssit ovat nyt palanneet n. 2017 helmikuun tasolle. Tämä oli hupaisasti about se ajankohta, jolloin aloin toden teolla keräämään käteistä kireiden arvostustasojen vuoksi. Tulokset ovat tuosta kuitenkin kasvaneet, mikä perustelisi hieman kalliimman tason. Toivon edelleen pudotusta 8000 pisteen alle.

Itse asiassa olen miettinyt, olisiko tämä se vuosi kun Superluottoakin pääsee kunnolla käyttämään. Toivoisin tilannetta, jossa voisin virittää Superluoton lähelle kulta-hopeatason rajaa ja pitää sen siinä kuukausittaisilla sijoituksilla vahvasta palkan tuottamasta kassavirrasta. Tämä vaatii kuitenkin nykyistä edullisemmat kurssitasot, sillä näiltä tasoilta pidän jossain määrin realistisena pudotusta, joka olisi salkulleni halvaannuttava.

Vuoden 2019 ajurit?

Tästä kappaleesta tuli hieman pannukakku, sillä olen alkanut kiinnittää yhä vähemmän huomiota lyhyen tähtäimen kehitykselle ja tapahtumille. Vuosittaisten osinkovirtojen laskeminen tuntuu sekä mielekkäämmältä että realistisemmalta tavalta arvioida oman talouden kehitystä, joten lähinnä mietin pystyykö kukin omistamani firma maksamaan minimissään vastaavaa osinkoa vuodesta toiseen. Ajatusmaailmassani on kuitenkin eräs teema nostanut päätään ajan mittaan yhtä enemmän: siirtyminen kohti passiivisempaa sijoittamista.

Miksi ja kuinka passivoitua?

Olen nyt pari vuotta hävinnyt indeksille. Tämä ei sinänsä haittaa, koska osinkojen kehitykseen olen edelleen tyytyväinen. Lisäksi häviäminen (kuten voittaminen mikä olisi sekin voinut tapahtua) on muutenkin voinut olla vain tuuria. Tuntuu vain siltä, että voisin allokoida henkistä kapasiteettiani paremminkin, kun lisäarvoa ei erityisesti tunnu syntyvän. Toisaalta talouden sekä pörssin seuraamisesta on viime vuosina tullut erittäin rakas harrastus, enkä aio luopua siitä.

Olen jo pitkään ollut innoton lisäämään uusia yhtiöitä salkkuuni, joka koostuu 32 arvopaperista. Näistä osa on rahastoja (Kiina, Venäjä, Nigeria) ja osa redundantteja (Nokia ja Telia minifutuureineen). Voisin kuitenkin ottaa tämän vuoden tavoitteeksi viimein siivota salkun rönsyt pois ja keskittää sitä. Mikäli en koe, että voisin otollisessa tilanteessa lisätä tiettyä arvopaperia, sen voisi yhtä hyvin myydä. Teen tätä arviointia talven ja kevään mittaan.

Jotta voisin aidosti sanoa olevani passiivisempi, minun pitäisi käytännössä siirtyä kohti indeksirahastoja tai allokaatiolla muuten vain lähemmäs indeksiä. Tähänhän olisi näppärä käyttää esim. ETF-kuukausisäästöä. Valitettavasti ETF-kuukausisäästö on hieman allerginen Superluotolle, jota haluan käyttää tai ainakin pitää optiona. En myöskään haluaisi mitään kakkossalkkua, koska tällöin Superluoton lainoitusarvokin pirstaloituisi. Pitää keksiä käytännön ratkaisut.

Loppupelin visio

Näkisin siis, että "eläkkevaiheessa" eli noin parin tuplauksen päästä salkussani olisi passiivinen ydin, joka muodostaisi turvallisen tulonlähteen säällä kuin säällä. Monet nykyisen salkkuni yhtiöistä ovat kuitenkin hyviä ja hyvin johdettuja ja olen viisaampien neuvoista huolimatta hieman tykästynyt niihin. En aio myydä niitä ihan vain siksi, että yhtäkkiä noudatan passiivisempaa strategiaa. Sen sijaan aion pitää tietyn joukon nykyisiä yhtiöitä kunhan osingonmaksukyky kehittyy halutunlaisesti. Lisäilen näitä aina hyväksi näkemistäni paikoista.

Hevoset on siis jo valittu. Paino passiivisen puolen ja nyky-yhtiöiden välillä voisi olla noin 50-50. Passiivisen puolen pitäisi salkun nykypaino huomioiden olla sijoitettuna Suomen ulkopuolelle. Esim. S&P 500-indeksille löytyy erinomaisia tuotteita. ETF:t olisivat tuotot maksavia. Yleensä suositaan uudelleensijoittavia, mutta sijoitusyhtiön tapauksessa sama nyrkkisääntö ei välttämättä päde - ainakaan läheskään täysmääräisenä. Lisäksi kasvuosuuksia joutuu myymään, enkä luultavasti koskaan pääsisi hyödyntämään hankintameno-olettamaa, koska eläkevaihe siintää kymmenen vuoden sisällä.

Näin ovat siis ajatukseni kehittyneet viime aikoina. Onko muille uusi vuosi herättänyt uusia ajatuksia strategisista siirroista?