2020: Rahaa tuli mutta muuten meni perseelleen.

Vuosi 2020 sai viimein päätöksensä. 2020 oli minulle erittäin ristiriitainen vuosi. Vaurastumisen tahti oli euromääräisesti viime vuoden erinomaisella tasolla. Toisaalta yksityiselämän puolella jouduin kohtaamaan erittäin ikäviä asioita. Töissä puolestaan asiat menivät poikkeuksellisen hyvin. Puretaanpa koko paketti.

Lyhyt versio

Erosin.

Isä kuoli.

Sain heti 2021 alussa reippaan palkankorotuksen.

Netto-omaisuuteni (pl. realisoimattomat luovutusvoitot) kasvoi vuonna 2020 300k€:hen. 

Tein uuden säästöaste-ennätyksen.

Yksityiselämä

Joo, eipä mennyt ihan nappiin.

Erosin tänä vuonna ja muutin omilleni. Eipä siitä tässä yhteydessä sen enempää kuin että asumiskustannukset nousivat.

Syksyllä menetin isäni yllättäen sairaskohtaukseen. Ei oltu ukon kanssa erityisen läheisiä, mutta ottihan se koville. Pidän tämä blogin nyt kuitenkin talousaiheisena, joten puhun lähinnä tähän liittyvistä raha-asioista.

Isä oli kirvesmies. Rakensi itse itselleen kolme kotia joista kahdessa minäkin olen asunut. Isä ja äiti erosivat, isä meni sittemmin uusiin naimisiin eikä saanut enempää lapsia. Kuollessaan isä jätti jälkeensä itse rakentamansa talon jossa asuivat lesken kanssa loppuun asti, auton, peräkärryn, työkaluja sekä vähäisen määrän rahaa. Vai jättikö?

Asia on nimittäin niin että omakotitalon tontti ja sitä myöten talokin on lesken nimissä. Ja avio-oikeuden mukaan isällä on tietenkin oikeus puoleen tästä. Mutta. Suomen laissa on mielenkiintoinen pykälä jolla suojellaan avioliiton rikkaampaa osapuolta toisen potkaista tyhjää. Ja tämä sopii kovin huonosti juuri sellaiseen tilanteeseen jossa minä olen. Laki nimittäin sanoo, että lesken ei tarvitse maksaa kuolinpesälle tasinkoa. Käytännössä tämä tarkoittaa että talosta en ole perimässä mitään. Ainakaan ellen puolusta omia oikeuksiani.

Tosiasiassahan homma meni niin että isä rakensi talon itse (ja minä huhkin muuten itsekin sillä raksalla), omaan käyttöön, rahoitti osan kustannuksista ja asuikin siinä n. 15 vuotta. Näin ollen vaadin osituksessa että talo katsotaan yhteiseksi omaisuudeksi sillä sitä se tosiasiassa oli. Asiasta on jonkun verran oikeuskäytäntöä ja näyttäisi siltä että minulla on hyvätkin mahdollisuudet saada jotain. Joku voisi syyttää ahneeksi kun jahtaan lesken omaisuutta, mutta tiedän että hänellä on kohtuullisen hyvä eläke ja tiedän myös että isä halusi minun perivän puolet talosta. Hän oli lesken etuoikeudesta yhtä tietämätön kuin minäkin.

Nyt kun perunkirja on tehty on mielenkiintoista huomata että nykyinen, alle 35 vuoden aikana itse kerätty nettovarallisuuteni on miltei kaksinkertainen näiden kahden koko elämän mittaisen nuukailun tulokseen verrattuna. Pelkkä omakotitalo kun ei tuota mitään vaikka muuttovoittokunnassa onkin.
Reilun 70-vuotiaan lesken kanssa emme ole koskaan olleet erityisen hyvissä väleissä. Viimeiset 15 vuotta mennyt ihan ok - lähinnä siitä syystä ettemme ole nähneet montaa kertaa vuodessa. Nyt näyttäisikin siltä, että hän yrittää niistää koko potin. Ja mikäs siinä, laki tavallaan onkin hänen puolellaan.

Tilanne on kuitenkin se, että minulla on aikaa, energiaa ja ennen kaikkea varaa viedä perintäriita tarvittaessa oikeuden kautta pitkän kaavan mukaan loppuun asti ja hävitä. Hänellä ei ole. Neuvottelen sen mukaan.

Leskelle jää muuten myös elinikäinen käyttöoikeus yhteiseen kotiin. Tätä asiaa en stressaa, sillä tiedän lesken haluavan asunnosta pois mahdollisimman pian.

Työasiat

Sain vuoden alussa ylennyksen ja reippaan palkankorotuksen. Kuvio sovittiin jo maaliskuussa, mutta pandemia-joka-jääköön-nimeämättä pisti rekryt - niin sisäiset kuin ulkoisetkin - jäähylle pitkäksi ajaksi. Palkankorotusta neuvotellessa olin nokkela. Vaihdan nyt siis tiimiä ja esimiestä. Uudesta tiimistä yksi tyyppi jonka kanssa olen ystävystynyt viimeisen vajaan kolmen vuoden aikana on sattumalta nyt lähdössä firmasta. Päätin kysyä, paljonko hänen palkkansa oli. Tämä on niitä harvoja hetkiä kun toivot saavasi verrattain huonoa palkkaa jotta voisit pyytää isoa korotusta. Kävi ilmi, että hän tienasi noin 500€/kk minua enemmän joten pyysin 500€/kk korotusta. Olinhan menossa vastaavaan rooliin. Lopulta päädyin saamaan reilun 700€/kk korotuksen. 

Melkein jäi paskan maku suuhun: Olisi pitänyt pyytää tonnia.

Pörssihommat

Kuten liian kauan aikaa sitten kirjoitetussa edellisessä kirjoituksessani puhuin, näin keväisen pörssiromahduksen ostopaikkana. Olin aavistuksen liian aikaisin liikkeellä, mutta tämä ei lopulta haitannut menoa. Maaliskuun alun ja toukokuun seitsemännen välisenä aikana päädyin ostamaan osakkeita n. 25k€:llä. Näistä ostoista aivan kaikki eivät ole plussalla, mutta olen ostoihin silti tyytyväinen. Paremminkin toki olisi voinut valita, mutta pääasia oli se että pysyin puhtaasti ostolaidalla enkä panikoinut vaikka salkku oli pahimmillaan luokkaa 50k€ pakkasella. Toukokuun seitsemännestä loppuvuoteen tankkailin vielä urakalla lisääkin, miltei 30k€ edestä mutta nämä eivät olleet enää puhtaita reaktioita romahdukseen. Seuraavassa lista kaikista ostoista sitten viime kirjoituksen:

- 586 Nordea @ 4,58€

- 400+400 NoHo  @ 5,30€ & 5,20€

- 70+60 Sampo @ 26,23€ & 31,03€

- 300 Citycon @ 6,405€

- 300+200 Fortum @ 13,175€ & 15,225€

- 45+205+250 Taaleri @ 6,16€ & 7,33€ & 7,16€

- 500+500 Ovaro @ 4,18€ & 4,24€

- 600 Nokia @ 2,86€

- 5000+4000 Sievi @ 1,055€ & 1,074€

- 500 OmaSP @ 9,80€

Valtaosa oli siis olemassa olevien positioiden kasvattamista keskihintaa alentaen. Finanssiala on muutenkin ollut paineessa, joten Nordeaa, Sampoa ja Taaleria pääsi mielestäni tankkaamaan hyvään hintaan. Taaleristakin voi näillä ostohinnoilla puhua jo osinkoyhtiönä. Nordea maksanee tänä vuonna 2*40 snt osinkoa, joten siihen nähden 4,58€:lla lisäys on makoisa. Jatkossa otaksun osingon nousevan, joten tuolle ostohinnalle lienee piankin tulossa yli kymmenen prosentin vuosittainen osinko.

NoHoon löytyy edelleen uskoa, sillä toimari vakuuttaa yrityksen tulevan koronakriisistä ulos erittäin iskukykyisenä, sillä kaikki ylimääräiset kulut on nyt trimmattu pakon edessä. Koronavelkoja on toki sulateltava, mutta mikäli vuodelta 2021 päästään jo jakamaan sitä osinkoa mitä viime vuodelta piti tulla (40snt + lisäosinko 15 snt) ja kannattavuus palaa 2019 ennätystasolle, hinta on naurettavan alhainen. Itse asiassa nämä lisäykset ovat jo nyt yli 40% plussalla.

Fortumiin lähdin kyytiin puhtaasti Inderesin mallisalkun peesissä. Kyseessä pitäisi olla vakaa osinkoyhtiö, joten pokkasin ostohinnalle ennustetut, maltillisesti kasvavat miltei 8%:n osingot. Fortumin kurssi ylittikin jo 20 euron rajan ja sitä myöten olen yli 40% plussalla.

Ovaroa olen lisäillyt puolestani Inderesin suosituksia vastaan. Pidän toimaria uskottavana ja yritys on nyt pääsemässä saneerausvaiheesta uuteen kehitysvaiheeseen. Yhtiön kurssi suhteessa tasearvoon on edelleen todella alhainen (P/B ~0,55), joten laskuvara on ainakin rajattu. Lisäksi koen että tämä toimii hyvänä kiinteistöaltistukselle salkussani.

Sieviä ostin Fortumin tavoin aivan puhtaasti Inderesin mallisalkun peesissä. Sieviä lisättiin mallisalkkuun, joten löin siihen suoraan n. 5k€ kiinni. Vuoden ainoana myyntinä likvidoin puolet Talenomeistani (750 @ 12,975€), sillä katsoin arvostuksen lähteneen täysin käsistä. Talenom oli yli 400% plussalla, joten näillä tuotoilla rahoitin Sieviä vielä 4k€ edestä lisää. Talenom on sittemmin jatkanut nousuaan joten erityisen onnistunuthan tämä ajoitus ei ollut. Toisaalta Sievitkin ovat yli 5% plussalla.

OmaSP:hen lähdin niin ikään puhtaasti Inderesin suosituksen perässä. Yhtiö tuli Inderesin seurantaan suoraan Osta-suosituksella. Fronttasin ehkä vähän mallisalkkuakin spekuloiden että OmaSP lisätään siihen. Näin ei ole vielä käynyt, mutta päätin Inderesin seurannan aloitusanalyysin luettuani uskoa, että 20% p.a. tuotto on realistinen. Katsotaan miten käy. Jos firma julkaisee hyviä osareita, ostan lisääkin.

Säästöaste ja omaisuuden karttuminen

Säästöasteen lasken seuraavasti:

(nettopalkka-elinkustannukset+netto-osingot)/nettopalkka

Netto-osingot tarkoittavat seuraavaa:

Kaikki osingoista, korkotuotoista, ym. tuleva kassavirta verojen jälkeen. Eli kun netto-osingot ovat yhtä suuret kuin elinkustannukset, säästöaste on 100% ja olen taloudellisesti riippumaton. Luovutusvoittoja tai -tappioita en tähän laske.

Säästöasteeni oli tänä vuonna ennätykselliset 78%. Edellinen ennätys oli parin vuoden takainen 75,8%. Nousu ei ole riittävän hyvä, mutta suunta on oikea. Korona oli luultavasti syypää tähän: Tammikuun Lontoon-reissun jälkeen ei ole tullut paljoa matkusteltua. Matkakorttia ei ole tullut hirveästi höylättyä. -30% kanapaketteja olen kantanut kaupasta pakastimeen selkä vääränä.

Toisaalta pitää huomata, että koronavuosi rokotti osinkoja ikävästi esim. Nordean ja NoHon osalta. Mikäli osingot olisivat kasvaneet samassa suhteessa kuin salkun koko 2018-2019, säästöaste olisi kivunnut aina 82%:iin.

Salkku tuotti vuonna 2020 16,20% - hieman enemmän kuin OMXHGI:

Maaliskuun tilanne huomioiden olen tulokseen erittäin tyytyväinen. Maailma ei ole 16,2% parempi paikka kuin vuosi sitten.

Onnistuneen pörssivuoden sekä hyvän säästöasteen siivittämänä nettovarallisuuteni kasvoi viime vuonna noin 65k€ saavuttaen täpärästi 300k€:n rajan. Ekassa satkussa kesti yli 30 vuotta, toisessa reilusti yli kaksi vuotta ja kolmannessa menikin alle puolitoista. Raha tosiaan tulee rahan luo.

Silti toivon että vuodesta 2021 tulee parempi.