Sijoitusyhtiön pyörittäminen: kaikki mitä tiedän

Lupasin edellisessä kirjoituksessani rustailla ensi kerralla enemmänkin sijoitusyhtiöni toiminnasta. Kerjäsin verta nenästä yllyttämällä vielä ihmisiä lähettämällä kysymyksiä. No kysymyksiähän tuli. Näyttäisi siltä, että ihmiset ovat sijoitusyhtiön perustamisesta kovinkin kiinnostuneita. Seuraavassa kerron kaiken mitä tiedän sijoitusyhtiön pyörittämisestä vuoden kokemuksella. Toivottavasti saatte tästä mahdollisimman paljon irti.

Osakeyhtiön perustaminen ja muut alkuvaiheen jutut

Aloittakaamme aivan alusta. Osakeyhtiön perustaminen sähköisesti maksaa 330 euroa. En enää muista tarkalleen alkuvaiheen steppejä, mutta sanottakoon, että ne olivat tarpeeksi yksinkertaiset, että kuka tahansa pystyy siihen. Nyt seuraa ensimmäinen pro-tip: Tarvitset yhtiöösi itsesi ja vähintään yhden toisen ihmisen hallitukseen. Sinusta tulee varsinainen jäsen ja toisesta varajäsen.

Perustamisessa tulee sähköisen vaiheen jälkeen kohta, jossa yritys tarvitsee pankkitilin. Menet perustamislappujen ja y-tunnuksesi kanssa pankkiin, minkä jälkeen sinun pitää kiikuttaa sieltä saamasi lappu PRH:hon. Itse asun Helsingissä ja asioin oranssilogoisessa pankissa, josta on em. paikkaan kävelymatka, joten tämä rasti ei ollut turhan paha. Omassa keississäni kupongit jäivät ikävästi jumiin rattaisiin ja etenivät vasta hoputuspuhelun jälkeen. Parin viikon viive ei kuitenkaan ollut turhan brutaali. Tämän jälkeen yrityksen liiketoiminta voi virallisesti alkaa. Ja mikä parasta, voit nyt kutsua itseäsi toimitusjohtajaksi.

Yritykselläsi on nyt ensimmäiset juoksevat kustannukset pankkipalveluista. Tuoreen tilinpäätökseni mukaan Sijoitus Oy:n pankkipalveluihin kuluu keskimäärin 7 euroa kuussa. Prosessin aikana tulee myös vaihe, jossa ilmoitetaan osakepääoman suuruun. Tähän liittyy parikin huomioonotettavaa asiaa. Minimipääoma on 2500 euroa. Edullinen voitonjako (josta tarkemmin myöhempänä) perustuu yrityksen "matemaattiseen arvoon" eli tässä olisi hyvä olla mahdollisimman suuri summa sitä päivää varten, kun alat elämään yrityksen tuotoilla. Varojen siirtäminen on naurettavan yksinkertaista sikäli kun siirrettään rahaa - perus tilisiirto riittää. Muitakin varoja eli sijoitusyhtiön tapauksessa käytännössä arvopapereita voi myös siirtää (apportti), mutta tämä aiheuttaa reippaasti kuluja.

Seuraava steppi oli ainakin minulla luoda tunnukset Nordnettiin. Olen nyt sekä yksityis- että yritysasiakas ja havaintoni on, että perustamisvaiheessa yrityksellä on enemmän paperitöitä, mutta muut asiat kuten kulut ja toiminnallisuus ovat aivan samat. Superluottokin toimii samalla tavalla. Prosessin aikana tulee vaihe, jossa joudut hankkimaan kahden ihmisen todistuksen sille, että olet todella itse allekirjoittanut papereita. Tämä on täysin järjetöntä ja ilmeisesti jonkinnäköinen reliikki. Käytännössä etsit siis kaksi ketä tahansa ihmistä, jotka kirjallisesti vakuuttavat ja allekirjoittavat, että sinun allekirjoituksesi on aito. Vastatiliä määritettäessä täytyy tehdä sama homma, joten suosittelen että sekin tehdään kerralla. Itsellä jäi tekemättä.

Sijoitusyhtiön verotus

Pelkkä toimitusjohtaja-titteli riittää harvalle syyksi perustaa osakeyhtiö, joten täytyyhän siitä jotain konkreettista hyötyäkin olla. Pohjimmiltaan sijoitusyhtiön pyörittämisen tekee kannattavaksi se, että yhteisövero on 20% ja yksityishenkilön pääomaveroprosentti on 30-34%. Osingoista yksityishenkilöä verotetaan 85-prosenttisesti eli 25,5-28,9%. Osakeyhtiöllä on siis uudelleensijoittamisen kannalta melko ratkaiseva etu.

Yrityksen voitot jaetaan myöhemmin ulos osinkoina. Jaettavista osingoista 75% on verovapaata ja 25% verotetaan pääomatulona aina 150000 euroon asti. Käytännössä osingoista siis maksetaan 7,5% veroa. Yhteisö- ja osinkoveron yhteismäärä on näin 20% + 80%*7,5% = 26% eli jos firmaan tulevaa tuottoa tuloutetaan ikään kuin suoraan läpi, tämän voi ajatella todelliseksi veroprosentiksi. 150000 eurosta eteenpäin verotus menee kovemman prosentin mukaan, mutta sillä ei ole tässä yhteydessä merkitystä.

Halvassa osingossa on vielä se rajoitus, että sitä saa nostaa vuosittain vain 8% yhtiön matemaattisesta arvosta. Jos siis mielii nostaa vuosittain vaikkapa 12000 euroa edullista osinkoa, nettovarallisuutta (varat miinus velat) pitäisi olla vähintään 150000 euroa.

Pohatta kirjoitteli puolisen vuotta sitten siitä, kuinka sijoitusyhtiötä voi käyttää vielä tehokkaammin verosuunnitteluun. Koko postaus on hyvää luettavaa, mutta referoin tähän olennaisimmat osat. Bottom line on se, että voit ottaa pyörittämästäsi yrityksestä noin tuhat euroa kuukaudessa palkkana siten, että kaikki verot ja verojen kaltaiset ei-vapaaehtoiset kulut jäävät yhteensä noin 3,5 prosenttiin. Lopuista voitoista maksetaan sitten joko 20% tai 26% riippuen siitä, jätetäänkö ne yritykseen vai maksetaanko ne osinkoina. Ajatuksena on siis käyttää hyväksi sitä tosiasiaa, että Suomessa pienipalkkaisimmat eivät maksa sen puoleen kunnallis- kuin valtionveroakaan. Toisaalta tämä tarkoittaa myös, että järjestelyä voivat käyttää ainoastaan ne, jotka eivät palkkaa nostaessaan ole "oikeissa" ansiotöissä.

Sijoitusyhtiön veroetu summautuu siis lopulta kolmen komponentin yhteisvaikutukseen: Joissain tapauksissa alhaisempi kokonaisveroaste, osittain lykätty veronkanto sekä n. tuhannen euron kuukausiansio mitättömillä veroseuraamuksilla.

Arvonlisäveroa sijoitustoiminnasta ei tarvitse maksaa. Sijoitusyhtiö voi tehdä pienimuotoista liiketoimintaakin, sillä alv:ta joutuu maksamaan vain, jos "oikean" liiketoiminnan liikevaihto on tilikaudella yli 10k€. Itse teen jonkin verran yksityisopetusta, enkä maksa siitä alvia.

Sijoitusstrategiasta

Kaikki sijoitustyylit eivät ole kannattavampia vain, koska sijoitustoimintaa harjoittaa yksityishenkilön sijaan osakeyhtiö. "Tylsä" indeksisijoittaminen, jonka puolesta esim. Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi jaksaa aina yhtä tarmokkaasti toitottaa, on järkevämpää tehdä yksityishenkilönä. Tämä johtuu mm. siitä, että yritys ei voi hyväksikäyttää pitkäaikaisessa holdailussa erittäin hyödylliseksi muodostuvaa hankintameno-olettamaa.

Sijoitusyhtiön edun voi parhaimmillaan tiivistää yhteen sanaan - kassavirta. Mitä enemmän sijoitustoimintasi tuottaa kassavirtaa, sitä todennäköisemmin se on sijoitusyhtiölle kannattavampaa. Käyn seuraavassa läpi nopeasti kaikki keissit, joista olen aiemmin kirjoitellut ja yhden uuden. Laitan linkit alkuperäiskirjoituksiini, mutta tarkennan tässä kohdassa sen verran, että aiemmin mainittu nollaveroteoria ei ole huomioitu niissä. Kyseinen järjestely kallistaa vaakakuppia hieman osakeyhtiön hyväksi.

1) Pörssiyhtiöiden osinkostrategia. Pidemmän päälle samoilla summilla pelattaessa osakeyhtiö tuottaa pörssiyhtiöiden osinkostrategialla yksityishenkilöön nähden parempaa tuottoa. Etu ei kuitenkaan liene tässä tapauksessa ratkaisevan hyvä - ainakaan jos puhutaan alle miljoonan euron omaisuudesta.

2) Listaamattomien yhtiöiden osinkostrategia. Tämän alle menevät niin pikavippejä rahoittavat yhtiöt kuten Topfinance ja Korkeatuottoinen kuin muut listaamattoman yhtiöt joilla voi käydä kauppaa vaikkapa Privanetissä. Veroaste on osakeyhtiölle ja yksityiselle sama, mutta veronkanto lykkääntyy kokonaisuudessaan osakeyhtiöllä. Uudelleensijoitus huomioiden osakeyhtiön parinkymmenen vuoden aikana repimän kaulan suuruusluokka on vuoden-kahden tuotot.

3) Vertaislainat. Osakeyhtiön veroetu koostuu tässä yhteydessä kolmesta komponentista. Kokonaisveroaste on vain 26%, josta 6 prosenttiyksikköä lykättyä. Lisäksi sijoitusyhtiöt saavat tyypillisesti vähentää luottotappiot tuloksestaan. Parin vuosikymmenen tähtäimellä ero nettotuottoon nousee jopa kolmenkymmenen prosentin luokkaan.

4) Aktiivinen kaupankäynti. Itse pyrin välttämään tätä mutta pidän kiistattomana sitä, että yrityksellä on ratkaiseva etu jos mielii tehdä rahaa aktiivisella kaupankäynnillä. Sanoisin, että treidaamisen voisi helposti rinnastaa vertaislainoihin, sillä molemmissa on kauttaaltaan samat veroprosentit (26%, josta 6% lykättyä vs yksityishenkilön 30%)

Sharevillessä kohtasin kysymyksen, jossa kysyjä halusi tietää, voiko "Ville" saada nettohyötyä, mikäli hän onnistuu parissa vuodessa tuplaamaan kymppitonnin kaupankäynnillä. Kysymykseen ei ole simppeliä vastausta, mutta jos esimerkiksi ajattelee, että pystyy yksityishenkilönä nettona tuplaamaan rahansa kahdessa vuodessa, se tietää bruttona yksityiselle miltei 60% vuosituottoa. Yrityksen nettoarvo puolestaan olisi samalla bruttotuotolla n. 21700. Mikäli koko voitto maksettaisiin heti ulos 7,5%:n osinkoverolla, Villellä olisi lopulta kädessään 10k:n sijaan hieman yli 10,8k. Parissa vuodessa tuottoero ei päätä huimaa, mutta tässä keississä pitkäjänteisyys palkitaan. Mikäli sama meno jatkuisi kymmenen vuotta (eli viisi tuplausta), nettoarvo olisi 320k vs ~482k. Tässä(kin) kysymys on siitä, että voittoja ei kannata turhaan lunastaa vaan sijoittaa.

Em. esimerkissä tiedusteltiin myös, mitä tapahtuisi jos Ville haluaisikin vain myydä yrityksensä eteenpäin. Tällöin Ville maksaisi aivan normaalisti verot luovutusvoitosta, eli ensimmäisessä tapauksessa 30% 11700 eurosta sillä oletuksella, että oli perustanut yrityksen 10000 euron pääomalla. Ei siis kannattavaa. Yksityishenkilö voi kuitenkin käyttää hankintameno-olettamaa, joka voi olla hyvinkin kannattava, jos yrityksen on omistanut yli 10 vuotta.

Velvollisuudet

Osakeyhtiöllä on velvollisuus ns. kahdenkertaiseen kirjanpitoon. Aikaa tähän on kulunut kenties noin tunti per kuukausi, mutta en ole itse tehnyt kaikkea työtä. Olen käyttänyt kirjanpitoon maksutonta ja helppokäyttöistä Tilitin-sovellusta. Kirjanpidosta maksaminen on niin kallista, että sitä ei kannata tilata. Tänä vuonna tavoitteeni on vähentää kirjanpitoon käytettävää aikaa hyödyntämällä esim. Nordnetin automaattisia raportteja parhaani mukaan.

Tilintarkastus tulee kyseeseen yhden hengen sijoitusyhtiölle siinä vaiheessa, kun liikevaihto ylittää 200k.

Kerran vuodessa pitää tehdä veroilmoitus. Itselläni tähän meni aikaa n. 3-4h. Tähän on netissä palvelu, joka tuntuu ajavan asiansa sangen hyvin.

Sijoitusyhtiön rahoitus

Oman kokemukseni mukaan sijoitusyhtiön omistaja joutuu henkilötakaajaksi, mikäli hankkii firmalleen sijoituslainaa, joten tässä ei ole ilmaista lounasta tarjolla. Omaa yhtiötä rahoitetaan lähtökohtaisesti siis itse - yleensä ansiotyöllä.

Perustamisvaiheessa yhtiölle maksetaan osakepääoma, vähintään 2500 euroa. Tämän summan kannattaisi olla mahdollisimman suuri, sillä se on osa sitä "matemaattista arvoa", jonka perusteella halvan osingon määrä lasketaan.

Omalla kohdallani sijoitusyhtiön myöhempi rahoitus jakautuu kahteen vaihtoehtoon:

1) Annan yhtiölleni korotonta lainaa ilman määräaikaa. Nämä varat eivät siirry yhtiön matemaattisen arvoon, joten niiden perusteella ei voi myöhemmin maksaa halpaa osinkoa. Yhtiö sijoittaa nämä varat ja nettotuotot kerryttävät matemaattista arvoa, jolloin osingonmaksukyky kohenee. Omalta yhtiöltä ei kannata periä korkoa, sillä yksityishenkilö maksaa siitä 30% veron. Laina on siitä mukavaa, että kun yrityksessä on riittävästi rahaa taloudelliseen riippumattomuuteen, lainat voi nostaa ensimmäisenä pois verottomasti. Odotan, että tämä summa pääsee kohdallani kertymään vuosikymmenessä yli sadantuhannen, joten tiedossa on monta verottoman "osingon" vuotta.

2) Sijoitan rahaa yhtiöni sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tätä en ole vielä tehnyt. Käytännössä tämä eroaa määräajattomasta ja korottomasta lainasta siten, että se nostaa yrityksen matemaattista arvoa ja täten osingonmaksukykyä, mutta 10 vuoden jälkeen sen takaisinmaksu katsotaan osingoksi eli siitä joutuu verolle. Ryhdyn siis tähän vasta tuonnempana, mikäli tarpeen.

Riskit

Sijoitusyhtiön omistaminen ei ole taattu tie onneen, sillä kannat enemmän riskiä. Eräs on poliittinen riski. Julkisessa keskustelussa sijoitusyhtiöt menevät kattotermin 'perheyritykset' alle. Syy siihen, miksi listaamaton osakeyhtiö saa erilaista verokohtelua kuin listattu osakeyhtiö on se, että listaamattomien on vaikeampaa saada ulkopuolista rahoitusta, jolloin pienempi joukko ihmisiä kantaa riskiä liiketoiminnasta. Perheyrityksessä kyse on siis tyypillisesti paitsi omistaja- myös yrittäjäriskin kantamisesta. Tämä riski tasapainotetaan vastaavasti paremmalla tuotolla halvan osingon muodossa. Tähän kuvioon on kuitenkin julkisessa keskustelussa monesti perätty muutosta - ja muutosta nimenomaan yrittäjän kannalta huonompaan suuntaan.

Toinen huomioitava asia on, että yrityksen perustamisen jälkeen olet jossain sidottu Suomen valtioon. Yrityksesi ja sitä kautta varasi ovat kiinni tässä maassa. Yrityksen on vaikeampi lähteä eläkkeelle Thaimaahan kuin yksityishenkilön.

Lukijoiden kysymyksiä

Pyysin viime kirjoituksessani sekä Sharevillessä ihmisiä lähettämään kysymyksiä mistä tahansa sijoitusyhtiöihin/yhtiööni liittyen. Pyrin upottamaan suurimman osan vastauksia aiemman sekaan, mutta joihinkin vastaan tässä.

"Onko yhtiölläsi omistuksessa pelkästään pörssiosakkeita vai lisäksi myös sijoitusasuntoja?"

Sijoitus Oy:llä ei tällä hetkellä ole omistusasuntoja. Kyselin yrityksen nimistä pankista viime kesänä lainaa, mutta he eivät lämmenneet. Sijoituksista on tällä hetkellä n. 85% on pörssissä, nelisen prosenttia Fellow Financessa vertaislainoissa ja yhteensä kahdeksan prosenttia Top Financessa sekä Korkeatuottoisessa. Käteistä on pari, kolme prosenttia.

"Tavalliset lakisääteiset velvoitteet kuten kirjanpito, veroilmoitukset, mahdolliset alv/työnantaja rekisteröinnit ja -ilmoitukset poislukien, millaisiin "yllättäviin" velvoitteisiin olet matkan varrella törmännyt mihin et ole osannut ennalta varautua?"

Käytin hetken aikaa oikein miettiäkseni, mutta mitään ei tullut mieleen. Sangen yllätyksetön vuosi ollut siis tässä suhteessa. Onneksi.

"Paljonko sijoitusyhtiön perustaminen  maksaa ja paljonko mielestäsi kannattaisi olla sijoitettavaa pääomaa, että perustaminen olisi järkevää?"

Osakeyhtiön perustaminen maksaa 300 euroa. Lisäksi minimiosakepääoma on 2500 euroa. Konkreettista lukua on vaikea antaa. Ylimääräinen vaiva huomioiden mieleni tekisi sanoa jotain 30-50 tuhannen haarukasta, mutta huomioitavia asioita on paljon. Ennen kaikkea jokaisen pitäisi punnita omaa sitoutumistaan pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Paremman tuoton hinta on se, että siirrät osan rahoistasi ulottumattomiisi - jos purat yhtiösi, joudut maksamaan "omista rahoistasi" ylimääräistä veroa. Mikäli pystyt sitoutumaan siihen että ennen pitkää 100k-1000k rahoistasi on kiinni tuottavasti, en sanoisi että mitään varsinaista alarajaa edes on.

Juoksevat kulut ovat omalla kohdallani luokkaa 100€/vuosi, joten yhtiömuodon tulisi varmaankin luoda lisäarvoa enemmän kuin tämän verran vähintäänkin jos nyt ei ensimmäisenä niin viimeistään toisena vuonna. Oletetaan, että tämä halutaan tehdä pörssiosakkeiden osingoista. 25,5% verokannan ja 20% verokannan erotus eli 5,5% pitäisi siis olla tuo kyseinen 100€ verojen jälkeen eli 80€. Osinkojen määrä olisi näin siis 1454€. Jos oletetaan, että osakkeista saa bruttona keskimäärin 4% osinkoa, salkun koon pitäisi tällöin olla n. 36k€. Tämä ei tietenkään huomioi osakkeiden arvon mahdollista kasvua, mutta onpahan nyt jotain laskettuna. Pointtina ehkä se, että yrityksessä ollaan all in tai all out.

Jos sen sijaan sinulla on jo vaikkapa 100k:n osakesalkku, sijoitusyhtiön perustaminen on vähän niin ja näin. Olet jo hyvää matkaa menossa kohti taloudellista riippumattomuutta ja jos haluat siirtää nämä varat yhtiöösi, joudut joko myymään ja kohtaamaan veroseuraamuksen tai siirtämään omaisuutta apporttina yhtiöösi joutuen varainsiirtoverolle, luovutusvoittoverolle ja lisäksi maksamaan palkkioita osakevälittäjällesi. Kyse onkin ehkä pikemminkin siitä, mikä on suurin salkku, jolla vielä kannattaa perustaa sijoitusyhtiö.

"Minkä koet suurimmiksi hyödyiksi sijoitettaessa oman yhtiön kautta vrt. sijoittamiseen yksityishenkilönä?"

Ykkönen on varmaankin parempi tuotto.

Henkisellä puolella olen huomannut, että sidottuani merkittävän osan pääomaa yritykseen, koen olevani myös sitoutuneempi pitkäjänteiseen sijoittamiseen. Tällä on toki edellämainitut kääntöpuolensa.

Pakko sanoa myös, että pidän hyödyllisenä oppimaani yleistä tietämystä kirjanpidosta sekä yritysten lainsäädännöstä verojen, ym suhteen.

Yhtenä pikku etuna on pakko tähän hätään mainita vielä se, että omaisuutta on näppärä siirtää jälkikasvulle. Sijoitus Oy:llä on 1000 osaketta, joten voin antaa (toivottavasti tuleville) lapsilleni sen osakkeita lahjaksi muutama kerrassaan, jolloin siirrän sekä verotehokasta että valmiiksi hajautettua salkkua palanen kerrallaan eteenpäin. Lahjaahan saa antaa nykyään n. 5000 euroa kolmen vuoden välein verottomasti.

Lisäksi saan olla Toimitusjohtaja.

"Onnistuuko yritykseen siirrettyjen varojen (eli sijoitusten voittojen) palautus omistajalle pääomanpalautuksena verottomasti vai onko osinko/palkkatulo ainoat vaihtoehdot?"

Riippuu siitä, oletko lainannut rahat yrityksellesi vai sijoittanut ne SVOP-rahastoon. Lyhyesti: Onnistuu, kts. rahoitus-otsikon alainen kohta.

"Mitä asioita yritys on saanut vähennettyä verotuksesta verrattuna henkilöverotukseen?"

Yrityksellä keissi on periaatteessa simppeli - kaikki liiketoiminnasta aiheutuneet kustannukset voi vähentää. Firmalle voi hankkia työvälineitä, materiaalia jne. liiketoimintaa varten. Mitä suurempi toiminta (pääoma, liikevaihto, jne.) sitä paremmin voit perustella hankintoja. Tuoreessa rahapodissa taidettiin mainita, että joku oli saanut sijoituskirjallisuutta vähennettyä mutta että homma on epäselvää. Yrityksen kautta homma on hyvinkin selvää.

Olen itse vähentänyt julkisilla liikkumiseen liittyviä kustannuksia, mutta ne liittyvät opetustoimintaani. Vähensin myös hiljattain ostamani tietokoneen, jolla käyn kauppaa. Ostamani kone ei kuitenkaan ollut mikään naurettava tykki, vaan ihan kohtuuhintainen. Toki itse käytän konetta myös opetusten valmisteluun.

"Miten siirrän nykyisen henk.koht. salkkuni perustamalleni sijoitusyhtiölle kulu- ja verotehokkaasti?"

Et mitenkään :(

Jos tämä rasti pitää tosiaan tehdä, ensin kannattaa myydä osakkeet pois ja maksaa luovutusvoitosta verot ja sitten siirtää käteinen yritykseen.

Loppusanat

Tämä kirjoitus taisi nyt olla tässä. Sain yllättävänkin monta kysymystä ja kävin mielestäni läpi jokaisen jonka näin. Jos jokin asia jäi askarruttamaan mieltä tai pitää saada tarkennusta tai löytyy korjattavaa, otan viestejä mielelläni vastaan. Ensi kertaan.