keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Tuottava raha tuottamaan rahaa

Sanotaan, että rahaa ei kannata makuuttaa vaan sille kannattaisi hakea tuottoa. Tänä keväänä ja kesänä arvopaperimarkkinoilla on ollut mukavasti säpinää, mutta toisinaan tulee sellainen olo, että omaisuus vain elää hiljaiseloaan osavuosikatsauksia odotellessa.

Eräänä tällaisena hetkenä mieleeni juolahti kysymys siitä, voisinko hyödyntää näitä "makaavia" arvopapereitani jotenkin. Tätä kutsutaan tuttavallisemmin vivuttamiseksi. Ensimmäinen ajatus on tuttu monestakin lukemastani blogista: Nordnetin Superluotto.

Superluoton idea on se, että mikäli omistaa hyvin hajautetun salkun, Nordnet tarjoaa luottoa vajaan prosentin todellisella vuosikorolla. Koron voi verovähentää, joten sijoitus, joka tuottaa yli prosentin vuodessa, tekee väkisinkin voittoa. Superluotolla saa siis "äärettömän" oman pääoman tuoton - tai tappion.

Luotolle on kuitenkin katto. Nordnet on määrittänyt suurelle osalle arvopapereista lainoitusasteen, joka kertoo, kuinka monta prosenttia sijoituksen arvosta Nordnet on valmis lainoittamaan. Esimerkkinä otettakoon vaikkapa Sampo, jolle Nordnet on määrittänyt lainoitusasteeksi erittäin korkean, 85 prosentin lainoitusasteen. Tämä tarkoittaa, että tuhannen euron Sampo-omistusta kohti Nordnet on valmis myöntämään 850€ luottoa.

Jottei homma menisi liian helpoksi, prosentin korolle eli "kultatasolle" on vielä lisäehtona se, että lainoitusasteesta on käytössä kerralla korkeintaan 40%. Jos 10000 euron salkun arvopapereiden lainoitusaste olisi vaikkapa 60%, Superluottoa saisi maksimissaan 40% * 60% = 24% salkun arvosta eli 2400€. Jos salkun vuosituotoksi oletetaan vaikkapa 7%, Superluotolla saatu tuotto nousisi 700 eurosta korkokulujen jälkeen 844 euroon. Tämä tarkoittaisi n. 1,4 prosenttiyksikön lisätuottoa.

Tosiasiassa kultatasolla voisi olla vielä enemmänkin luottoa sillä em. 2400 euron sijoituksella on todennäköisesti vielä oma lainoitusasteensa, joka nostaa salkun lainoitusarvoa entisestään. Kannattaa kuitenkin muistaa että mikäli ollaan kultatason ylärajoilla, pieni heilahdus tiputtaa luoton helposti "hopeatasolle" eli 2,5%:iin eli enemmän kuin tuplaa kulut. Puskurin käyttö on siis järkevää. Superluoton tarkat ehdot löytyvät täältä.

Ilmaisia lounaitahan ei tunnetusti ole, joten käydäänpä läpi myös riskit.

Kun otat Superluoton käyttöösi, joudut tekemään panttaussopimuksen, jonka puitteissa Nordnetilla on oikeus myydä omaisuuttasi mikäli luoton määrä nousee yli salkun lainoitusarvon. Tämä on pankin riskienhallinnan kannalta erittäin ymmärrettävää. Kultatason käyttäjälle tämän merkitys ei äkkiseltään vaikuttaisi oleva äärimmäisen suuri. Ylemmässä esimerkissä salkun arvon pitäisi romahtaa 12400 eurosta 4000:ään euroon eli n. 68%. Tämä sillä oletuksella, että myös 2400 euron luototetulla sijoituksella on 60%:n lainoitusaste. Finanssikriisin jälkeen esim. S&P 500- indeksi romahti huipuilta pohjalle noin 57 prosenttia. Romahduksen kesto oli n. 16 kuukautta, jona aikana velkaa olisi ehtinyt lyhentää huomattavasti vaikkapa palkkatuloista.

Muita lainoitusasteeseen liittyviä riskejä on ainakin koron määrä sekä arvopaperikohtaisen lainoitusasteen vaihtuminen. Mitä jos Nordnet päättää jonkin kriisin yhteydessä, että Sampo ei ansaitsekaan enää kuin vaikkapa 40%:n lainoitusasteen. Lisäksi indeksi saattaa olla romahtanut vaikkapa 20%. Yhtäkkiä et ole enää kulta- etkä hopeatasolla ja superluoton korkotaso päätetään nostaa vaikkapa 8%:iin. Tämä kaikki on tietenkin spekulointia ja uhkakuvien maalailua, mutta tietääkseni tällaista skenaariota ei ole testattu joten yltiöoptimismi ei ole perusteltua.

Superluotolla on myös vaihtoehtoiskustannus. Mikäli luoton maksimoi vaikkapa jollakin defensiivisellä arvopaperilla, hyvät yllättäen aukeavat ostopaikat pitää joko ohittaa tai niitä varten pitää myydä jotain. Tämä aiheuttaa tarpeettomia kuluja osto- ja myyntipalkkioina ja mahdollisesti myös huonosti ajoitettuja myyntejä.

Mikä sitten sopisi hyväksi Superluottosijoitukseksi? Kurssikäyrän nousu ei liene yhtä tärkeää kuin alhainen volatiliteetti. Kassavirta on hyvä idea erityisesti mikäli salkussa on vähän osinkopapereita sillä korot on hyvä saada vähennettyä. Lisäksi kassavirta auttaa miinusmerkkisen saldon kanssa. Korkea lainoitusaste olisi vielä hyvä bonus, sillä se antaisi turvaa kurssilaskua vastaan. Onko tällaisia instrumentteja olemassa? Mielestäni on, ja eksoottisena esimerkkinä esittelen seuraavan: iShares U.S. Preferred Stock ETF.

Kyseinen ETF sisältää siis etuoikeutettuja osakkeita. En lähde niiden toimintaa tässä sen enempää avaamaan, sillä Osinkosijoittaja on kirjoittanut niistä hyvän artikkelin. PFF (em. ETF:n lyhenne) tuottaa nykykurssilla kuukausittain tilitettävää 5,68%:n vuosittaista osinkoa. Sen kurssi on ollut kohtuullisen vakaa pysytellen n. 36-40 dollarin tuntumassa finanssikriisin jälkimainingeista lähtien. 80%:n lainoitusastekin on positiivinen asia. 0,47%:n kulu on ehkä inan yläkanttiin.

Jos mielessäsi on joku muu defensiivinen "varma nakki", olen kiinnostunut näkemään tuotteen perusteluineen kommenteissa! Sijoitus Oy:n Superluottohakemus on nimittäin jo vetämässä ja palan suorastaan halusta velkaannuttaa yritykseni.

Tämä ei ole maksettu mainos. Yllä oleva ei ole ostosuositus. En omista PFF:ää. Miksikö? Koska minulla on toinenkin suunnitelma äärettömän oman pääoman tuoton tekemiseen. Kerron siitä lisää ensi kerralla.

2 kommenttia:

  1. Miten toi PFF käyttäytyy korkojen noustessa?

    VastaaPoista
  2. Hei Nyymi,

    Historiaa tuolla ETF:llä on ainoastaan toukokuulta 2007, mutta NAV näyttäisi seuraavan korkoja. Otaksuisin, että mukailee niitä jatkossakin.

    VastaaPoista