Sivutulojen vaikutus taloudelliseen riippumattomuuteen

Kuten ensimmäisessä kirjoituksessani lyhyesti mainitsin, annan päätoimisen työni ohella matematiikan ja fysiikan yksityisopetusta. Laskeskelin hiljattain miten nämä tulot vaikuttavat siihen päivään, jolloin voisin aloittaa omakustanteisen eläkkeen.

Sijoitus Oy ei onneksi ole ALV-velvollinen, sillä laskutan alle 10k€ vuodessa. Yhteisöveron 20% ja listaamattoman yhtiön osinkoveron 7,5% (yht. 26%) jälkeen vaikutus nettotuloihin vuositasolla on arvioni mukaan n. 7%. Alkusilmäyksellä vaikuttaisi, että rahasumma on melko mitätön. Hyvänä puolena mainittakoon se, että rahat siirtyvät suoraan Sijoitus Oy:n tilille ja koska en vielä moneen vuoteen aio nostaa osinkoja, ne eivät vaivihkaa pääse kasvattamaan menojani.

Olen onnistunut tehokkaasti painamaan elinkustannuksiani alas minkä vuoksi säästöprosenttini on korkea. Minulle viidenkympin eläketavoitteeseen tarvittaisiin noin reilun neljänkymmenen prosentin säästöaste, mutta ansiotuloista laskettuna todellinen säästöasteeni on tällä hetkellä kuudenkymmenenviiden nurkilla. Tämä tarkoittaisi että eläkevuoteni olisi nykyiset säästöt ja sijoitukset poislukien n. 2026.

Miten seitsemän prosentin nettotulojen lisäys vaikuttaa eläkepäivään? Ilman lisätuloja jokaisesta satasesta säästöön jää 65 euroa. Seitsemän euron lisätuloilla talteen jää 72 euroa, mutta tulojen määrä onkin nyt 107 euroa. Säästöprosentti on nyt 67. Edellisen linkin taulukosta tarkastaen voidaan tulla siihen johtopäätökseen, että eläkeikä tulee lisätuloilla vastaan vain noin vuotta aiemmin. Vaikutus on kuitenkin sitä voimakkaampi mitä pienempi säästöprosentti on: mikäli säästöprosentti olisi vaikkapa kymmenen, kyseinen lisäys nettosäästöihin nostaisi säästöprosentin lähes kuuteentoista lähentäen eläkeikää noin yhdeksällä vuodella.

Asiaa voidaan tarkastella kuitenkin myös toiselta kantilta: Mitäpä jos en oletakaan, että lopettaisin opetuksen eläköityäni? Maalaisjärjellä ajatellenhan tilanne on selkeä - jos eläkkeelläkin tienaat hiukan enemmän, tulet vähemmällä eläkerahalla toimeen. Matemaattisesti tilanne on hieman monimutkaisempi. Jokaisesta satasesta jää säästövaiheessa joka tapauksessa säästöön samat 72 euroa. Lisätulo laskettaisiinkin itse asiassa vähentyneinä menoina. Mikä vaikutus tällä siis on?

Säästömatematiikka, lyhyt oppimäärä:

Säästöaste voidaan laskea yhtälöstä (x-y)/x missä x on nettotulot ja y menot. Ensimmäisessä tapauksessa nähtiin, että kun x:ään kosketaan, myös nimittäjä kasvaa jolloin tulopuolen muutosten vaikutukset yhtälön arvoon ovat maltillisempia. Tämä nähtiin aiemmassa laskussa kun 72 euron säästöt piti jakaa kasvaneilla 107 euron tuloilla. Jos sen sijaan y:hyn kajotaan, yhtälön arvon pitäisi laskea voimakkaammin.

Aiemmin kirjoittamani perusteella tiedämme, että minulle (x-y)/x = 0,65. Yhtälöstä on ratkaistavissa, että y = 0,35x joka on siis säästöasteen vastakohta eli "kulutusaste". Jos nettoansion kasvu lasketaankin pois kulutusasteesta, uusi kulutusaste on (0,35-0,07)x eli 0,28x. Yhtälö muuttuu seuraavanlaiseksi:

(x-0,28x)/x = 0,72x/x = 0,72. Säästöaste turpoaakin parin prosentin sijaan seitsemän prosenttia, mikä tarkoittaa omalla kohdallani että eläkeikä on aiemman vuoden sijaan noin kaksi ja puoli vuotta aikaisempi. Vaikutus on suhteellisesti sitä voimakkaampi mitä suurempi säästöprosentti on valmiiksi, mutta alhaisemmalla säästöprosentillakin eroa saadaan. Esimerkiksi kymmenen prosentin säästöasteella vaikutus olisi aiemman yhdeksän vuoden sijaan noin yksitoista vuotta.

Shameless plug: Jos sinulla tai tutulla on tarvetta peruskoulun tai lukion matematiikan tai fysiikan yksityisopetukseen, laittakaa ihmeessä viestiä sähköpostiosoitteeseeni.