Eloa ja kulua

Kesä tuli, oli ja meni. Ja ihan hyvä kesähän se olikin. Vaurastuminen on jatkunut mallillaan, ja jokakuukautisen tilinpäätöksen yhteydessä totesin eilen, että varallisuutta on n. 460k€. Syyskuun alussa oli hieman enemmän, mutta aika lailla huipuissahan sitä viiletetään. Edelleen on tullut osteltua osakkeita, vaikka pörssi jaksaa nousta hämmentävänkin korkealle. Lisäksi olen huomannut elämäntyylini muuttuvan nousevassa määrin höveliksi. Avataanpa hieman.

Kun kukkaron nyörit löystyy

Tänä vuonna olen tosiaan vähän hellittänyt armottomasta säästämisestä ja käyttänyt tulevaisuus-minältä lainaamiani rahoja (joita jotkut ahneet kutsuvat "omikseen") liberaalimmin. Ostanut ravintolassa vähän parempaa pihviä. Nukkunut muutaman kerran kotimaassa hotellissa. Lisäksi kolmas pommi jonka säästän seuraavaan kappaleeseen.

Itsetutkiskelun seurauksena olen löytänyt tälle kaksi pääsyytä:

1. Faijan kuolema

Isän lähdöstä tuli eilen vuosi täyteen. Suruaikaa varjosti harmillinen perintöriita, mutta rähinän jälkeen pysähdyin miettimään omaa kuolevaisuuttani. Jonain päivänä kuolema kolkuttaa ja minutkin saatetaan löytää koruttomasti aamulla vessan lattialta. Perintöä on tarkoitus jakaa lapsilleni joita ei vielä edes ole, mutta suuremman osan voisi käyttää itseensä.

2. Pääoman määrä

Kun puolikas miljoona on jo aivan nurkan takana alkaa tajuta, ettei säästäminen enää tunnu potissa missään. Vielä syyskuussa tämän vuoden tilanne oli se, että arvonnousua oli tullut enemmän kuin bruttopalkkaa. Nyt ollaan about tasoissa.

Toisaalta se, heitänkö rahakasan päälle tässä kuussa tonnin, puolitoista vai kaksi on myös miltei yhdentekevää. Kymmenen vuoden päästä se ylimääräinen tonni kuussa saattaa kasvattaa pääomaa yli sadalla tuhannella mutta jos potti on joka tapauksessa yli miljoonan niin yhtä hyvin sen voi kuluttaa.

Näiden kahden yhteisvaikutus viekin tarinan kätevästi uusimpaan rahareikääni.

Oma terveys

Olen aina ollut todella terve. Sairastin kyllä koronan keväällä, mutta pääsin siitäkin todella helpolla. Elintavat eivät kuitenkaan aina ole olleet ne parhaimmat. Syön liikaa, liikun liian vähän. Korona-aikana paino oli noussut miltei sataan kiloon, mikä on minulle aivan liikaa. Tuli vastaan tilaisuus ilmaiseen personal trainer-kokeiluun. Tämä ilmainen kokeilu tuli muuten helvetin kalliiksi, sillä maksan siitä nyt n. 500€/kk. Mutta voin sanoa että on kannattanut.

PT on vastuussa treenaamisestani, syömisestäni ja levostani. Lepo ei ole erityisesti parantunut ja siinä on petrattavaa, mutta kaksi muuta osa-aluetta on nyt aika lailla kunnossa. Olen laihtunut heinäkuun puolesta välistä n. kymmenen kiloa. Mittaan kehonkoostumukseni kerran viikossa ja sen perusteella lihasmassa on pysynyt koko ajan samoissa, mutta rasva tippunut n. 7 prosenttiyksikköä. Olen normaalipainoinen, ja lihasmassani on viiteryhmässäni yläkanttiin. Great success.

Olen löytänyt itselleni sopivat ateriarutiinit. PT auttaa treenaamaan oikein. Paketti on oivallisesti kasassa. En aio maksaa tästä palvelusta kuutta tonnia per vuosi koko loppuelämääni. Mutta katsotaan ainakin niin kauan kuin tällaiset tulokset jatkuvat.

Pörssi

Käydään vielä nopeasti läpi mitä salkkuun on tullut kaavittua.

TietoEVRY 300+200 @ 27,93€ & 28,76€

OmaSP 300 @ 15,85€

Ovaro 600 @ 3,49€

Citycon 500@ 7,2€

Fondia 500 @ 6,919€

Perintörahoja on siis tullut sijoiteltua.

Tiedon osalta myönnän jälleen kerran härskisti peesanneeni Inderestä. Geelitukat lisäsivät sitä mallisalkkuunsa. Yleensä en tykkää IT-alan firmoista, mutta Tieto on vähän eri sarjaa kuin pikkukiskat. Eikä siinä, Qt:n, Siilin, Digian ym. skippaaminen on kyllä tullut helvetin kalliiksikin. Sanoisin että Tieto on IT-alan mittapuulla defensiivinen firma. Lisäksi sillä on halvat kertoimet ja hyvä osinko.

OmaSP tekee edelleen kovaa ja kannattavaa kasvua. Hyvä lisäillä. Markkinan mielestä Q3 taisi olla hieman pehmeä, koska rekyyliä on tullut miltei 10%. P/E 13 kasvavasta yhtiöstä on vissiin joillekin liikaa.

Ovaroa olen tykännyt toisinaan lisäillä, koska se on Cityconin ohella ainoa kiinteistöomistus. Tykkään ehkä liikaa altavastaajista minkä vuoksi tongin roskalaaria, mutta ainakin saan halvalla P/B:llä. Vuokrausaste on hyvä ja Ovaro on ottanut uusia hankkeitakin. Enää kulupuoli kuntoon niin hyvää tulee.

Cityconia raapaisin myös lisää. Citycon ilmoitti myyvänsä yhden kauppakeskuksensa 10% yli tasearvon. Silti pörssi arvostaa tasetta kertoimella 0,6. Osingot juoksee. Q3-viestinnässään Citycon kertoi että sen tase on arvostettu aivan liian alas ja ilmoitti ostavansa omia osakkeitaan. Luotan siihen että yhtiöllä on hyvä arvio omasta käyvästä arvostaan. Lisäksi seitsemän prosentin osingot juoksevat. Pyysing kirjoitti asiasta hyvän tekstinkin.

Lopuksi hieman Fondiaa. Tykkään lakitoimialasta, ja Fondia sai vihdoin myötätuulta liikevaihtoonsa. Firmalla on ollut sisäisiä ongelmia, mutta nyt näyttää paremmalta. Rekryjä on tehty, koska kasvua ennustetaan. Haluan olla tässä mukana.

Tässä vaiheessa on aika toivottaa kaikille oikein hyvää syksyn jatkoa. Pitäkäähän itsestänne huolta!

Kesä ja käteiset - sataset paukkuivat taas

Talvi, kevät ja hyvä pätkä kesääkin on vierähtänyt sitten viime kirjoituksen. Viime kirjoituksessa mainitsin, että 300k€ nettovarallisuus meni rikki. Ja nyt, puoli vuotta myöhemmin, pörssijuhlien ja perinnön ansiosta, nettovarallisuus meni yli neljänsadan tuhannen niin että heilahti. Netto-ostojakin olen edelleen jatkanut, mutten erityisen aggressiivisesti. Perataanpa.

Perintö

Viime kirjoituksessani puhuin mahdollisesti tulevasta perintöriidasta ja niinhän siinä kävi, että leski (joka siis EI ole äitini) halusi ottaa erää. Käynnistyi siis pesänselvitys/pesänjako-operaatio. Käytimme lakimieheni kanssa huomattavan määrän aikaa isän avioliittoon liittyvien asioiden penkomiseen sekä kaikenlaisten dokumenttien hankkimiseen viranomaisilta. Kieli poskella voisi sanoa, että tulin myös opiskelleeksi perintölain asiantuntijaksi.

Kävi ilmi, että leski oli tahallaan piilotellut avainasioita ja sain lähipiiristä erittäin hyvän henkilötodistajan. Näin ollen leski päätti luovuttaa pääsiäisen korvilla. Leski oli aiemmin anellut että tulisin vastaan joten hyvää hyvyyttäni (oikeastaan v*ttuillakseni) olin tullut vastaan viidestä kympistä 48%:iin. Ja sen verran sain. Asuntokaupat tehtiin. 

Koska leskellä oli erittäin kova kiire muuttaa, suostuin asunnon myyntiin alihintaan. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita, sanotaan. Perintöä tuli kaikkiaan noin 85k€ miinus asianajokulut sekä perintövero. Ei vienyt ryysyistä rikkauksiin koska en kulkenut ryysyissä enkä vielä rikaskaan ole mutta ihan hyvä buustihan siitä tuli. En elä muutenkaan olettaen saavani perintöä eli toisten rahoja ikinä ansiotta euroakaan. Mieluummin oisin pitänyt faijaa nurkissa vielä vuosikymmenen tai kaksi.

Pörssi

Osakemarkkinoilla pirskeet ovat jatkuneet rattoisasti. Sijoitus Oy:n osakesalkku on +23,08% YTD. Sairasta menoa. Tänään on vuoden seitsemäs palkkapäivä mutta tilanne on se, että tänä vuonna salkkuni on tuottanut euromääräisesti enemmän kuin mitä olen saanut liksaa. Arvostukset ovat aika kovat ja tilillä on kuusinumeroinen summa käteistä. What do?

Osakekaupat

Tammikuussa myin puolet (240 kpl) Revenioistani pois, koska koin turhan hintavaksi. Peesasin Inderesiä. Tulipahan kalliiksi! Reve on nyt 30% eli 15€/kpl kalliimpi joten onnistuin tärväämään n. 3600€ tähän mennessä.

Ostoja tehty seuraavasti:

Citycon 300+400+300 @ 7,79€ & 7,24€ & 7,25€

Nordea 300 @ 7,751€

Fondia 264 + 300 @ 7,46€ & 7,48€

Enento 60 @ 34€

OmaSP 200+200 @ 12,95€ & 12,30€

Sampo 70 @ 38,14€

Nettomyynnit siis 11.810€ ja ostot 23.756€. Osinkoja on tänä vuonna tullut bruttona tähän mennessä hieman päälle 7k€, joten netto-ostot ovat tosiasiassa olleet melko vähäiset, noin 5k€. Tai no, tulevat verot huomioiden vielä vähemmän.

Cityconin tankkailua olen jatkanut koska kaikesta huolimatta uskon että ostarit jatkavat porskuttamista ja firma on nyt kommunikoinut laajentavansa asuinkiinteistöjen puolelle. Asuinkiinteistöistä puheen ollen olen harkinnut Ovaroiden lisäämistä jossain vaiheessa. Vuokrausaste on hyvä ja portfolion siivous etenee mukavasti, mutta kurssi laahaa. Tähän junaan olisi varmaan hyvä panostaa lisää ennen kuin tulos kääntyy.

Nordea on tehnyt kurssissaan väkevän comebackin. Sain vielä viimeisen oston sisään houkuttelevaan hintaan, ja olen tällä hetkellä tyytyväinen possan kokoon. Salkun suurin omistus. Syksyllä tulee tuplaosinko ja uskon että vuoden 2020 kolmenkymmenen yhdeksän sentin osinkoon tullaan näkemään tulevina vuosina merkittävää nousua kohti aiempia tasoja ja niiden ohi. Q1:llä EPSiä tuli jo 19 sentin verran mikä on hyvä parannus aiemman vuoden 11 senttiin verrattuna. Omien ostoistakin on ollut puhetta, mutta saa nähdä toteutuuko.

Fondiaa olen tankannut kunnolla tänä vuonna varsinkin verrattuna sen aiempaan painoon salkussa. Ennen maaliskuuta niitä löytyi salkusta hikiset 36 kappaletta, jotka sain kahmittua IPOsta neljä yli vuotta sitten. Firmalla on ollut sisäisiä haasteita jo hetken aikaa, mutta on silti alallaan uskottava haastaja ja päätin sitä mukaa hypätä kunnolla tähänkin kyytiin.

Enentoa lisäsin myös hieman. Edellisestä tankkauksesta olikin ehtinyt jo kulua puolitoista vuotta. Hinta oli makuuni hieman kallis, mutta luottotietobisneksessä uskon olevan hyvää kasvualustaa. Enento on määrätietoisesti laajentanut pohjoismaihin yritysostoilla ja niiden sulattelu näyttää olevan hyvin käynnissä.

OmaSP ostoja olen jatkanut tänä vuonna, koska olen ollut tyytyväinen firman tekemiseen. Inderesin 2021 ennusteilla P/E on noin 11, P/B 1 ja tuloskasvuennuste on jatkossakin 10% per vuosi. Kyllä kiitos.

Sampoa lisäsin myös hieman. Inderes antaa sille tavoitehinnaksi 44€ ja näen että alle neljällä kympillä ollaan ostohinnoissa. Jatkossa Sammosta pitäisi tulla turvallista, tulosperusteista osinkoa noin kahden euron luokkaa per vuosi. Lisäksi Nordea-irtaantumisesta on tulossa kertaluontoinen, Inderesin mukaan noin 5-6 euron suuruinen lisäosinko. Nykyomistuksella (500 kpl) tietäisi siis bruttona noin tuhannen euron vuotuista osinkovirtaa. Kelpailee.

Millainen vaurastumisen vuosi sinulla on ollut?

2020: Rahaa tuli mutta muuten meni perseelleen.

Vuosi 2020 sai viimein päätöksensä. 2020 oli minulle erittäin ristiriitainen vuosi. Vaurastumisen tahti oli euromääräisesti viime vuoden erinomaisella tasolla. Toisaalta yksityiselämän puolella jouduin kohtaamaan erittäin ikäviä asioita. Töissä puolestaan asiat menivät poikkeuksellisen hyvin. Puretaanpa koko paketti.

Lyhyt versio

Erosin.

Isä kuoli.

Sain heti 2021 alussa reippaan palkankorotuksen.

Netto-omaisuuteni (pl. realisoimattomat luovutusvoitot) kasvoi vuonna 2020 300k€:hen. 

Tein uuden säästöaste-ennätyksen.

Yksityiselämä

Joo, eipä mennyt ihan nappiin.

Erosin tänä vuonna ja muutin omilleni. Eipä siitä tässä yhteydessä sen enempää kuin että asumiskustannukset nousivat.

Syksyllä menetin isäni yllättäen sairaskohtaukseen. Ei oltu ukon kanssa erityisen läheisiä, mutta ottihan se koville. Pidän tämä blogin nyt kuitenkin talousaiheisena, joten puhun lähinnä tähän liittyvistä raha-asioista.

Isä oli kirvesmies. Rakensi itse itselleen kolme kotia joista kahdessa minäkin olen asunut. Isä ja äiti erosivat, isä meni sittemmin uusiin naimisiin eikä saanut enempää lapsia. Kuollessaan isä jätti jälkeensä itse rakentamansa talon jossa asuivat lesken kanssa loppuun asti, auton, peräkärryn, työkaluja sekä vähäisen määrän rahaa. Vai jättikö?

Asia on nimittäin niin että omakotitalon tontti ja sitä myöten talokin on lesken nimissä. Ja avio-oikeuden mukaan isällä on tietenkin oikeus puoleen tästä. Mutta. Suomen laissa on mielenkiintoinen pykälä jolla suojellaan avioliiton rikkaampaa osapuolta toisen potkaista tyhjää. Ja tämä sopii kovin huonosti juuri sellaiseen tilanteeseen jossa minä olen. Laki nimittäin sanoo, että lesken ei tarvitse maksaa kuolinpesälle tasinkoa. Käytännössä tämä tarkoittaa että talosta en ole perimässä mitään. Ainakaan ellen puolusta omia oikeuksiani.

Tosiasiassahan homma meni niin että isä rakensi talon itse (ja minä huhkin muuten itsekin sillä raksalla), omaan käyttöön, rahoitti osan kustannuksista ja asuikin siinä n. 15 vuotta. Näin ollen vaadin osituksessa että talo katsotaan yhteiseksi omaisuudeksi sillä sitä se tosiasiassa oli. Asiasta on jonkun verran oikeuskäytäntöä ja näyttäisi siltä että minulla on hyvätkin mahdollisuudet saada jotain. Joku voisi syyttää ahneeksi kun jahtaan lesken omaisuutta, mutta tiedän että hänellä on kohtuullisen hyvä eläke ja tiedän myös että isä halusi minun perivän puolet talosta. Hän oli lesken etuoikeudesta yhtä tietämätön kuin minäkin.

Nyt kun perunkirja on tehty on mielenkiintoista huomata että nykyinen, alle 35 vuoden aikana itse kerätty nettovarallisuuteni on miltei kaksinkertainen näiden kahden koko elämän mittaisen nuukailun tulokseen verrattuna. Pelkkä omakotitalo kun ei tuota mitään vaikka muuttovoittokunnassa onkin.
Reilun 70-vuotiaan lesken kanssa emme ole koskaan olleet erityisen hyvissä väleissä. Viimeiset 15 vuotta mennyt ihan ok - lähinnä siitä syystä ettemme ole nähneet montaa kertaa vuodessa. Nyt näyttäisikin siltä, että hän yrittää niistää koko potin. Ja mikäs siinä, laki tavallaan onkin hänen puolellaan.

Tilanne on kuitenkin se, että minulla on aikaa, energiaa ja ennen kaikkea varaa viedä perintäriita tarvittaessa oikeuden kautta pitkän kaavan mukaan loppuun asti ja hävitä. Hänellä ei ole. Neuvottelen sen mukaan.

Leskelle jää muuten myös elinikäinen käyttöoikeus yhteiseen kotiin. Tätä asiaa en stressaa, sillä tiedän lesken haluavan asunnosta pois mahdollisimman pian.

Työasiat

Sain vuoden alussa ylennyksen ja reippaan palkankorotuksen. Kuvio sovittiin jo maaliskuussa, mutta pandemia-joka-jääköön-nimeämättä pisti rekryt - niin sisäiset kuin ulkoisetkin - jäähylle pitkäksi ajaksi. Palkankorotusta neuvotellessa olin nokkela. Vaihdan nyt siis tiimiä ja esimiestä. Uudesta tiimistä yksi tyyppi jonka kanssa olen ystävystynyt viimeisen vajaan kolmen vuoden aikana on sattumalta nyt lähdössä firmasta. Päätin kysyä, paljonko hänen palkkansa oli. Tämä on niitä harvoja hetkiä kun toivot saavasi verrattain huonoa palkkaa jotta voisit pyytää isoa korotusta. Kävi ilmi, että hän tienasi noin 500€/kk minua enemmän joten pyysin 500€/kk korotusta. Olinhan menossa vastaavaan rooliin. Lopulta päädyin saamaan reilun 700€/kk korotuksen. 

Melkein jäi paskan maku suuhun: Olisi pitänyt pyytää tonnia.

Pörssihommat

Kuten liian kauan aikaa sitten kirjoitetussa edellisessä kirjoituksessani puhuin, näin keväisen pörssiromahduksen ostopaikkana. Olin aavistuksen liian aikaisin liikkeellä, mutta tämä ei lopulta haitannut menoa. Maaliskuun alun ja toukokuun seitsemännen välisenä aikana päädyin ostamaan osakkeita n. 25k€:llä. Näistä ostoista aivan kaikki eivät ole plussalla, mutta olen ostoihin silti tyytyväinen. Paremminkin toki olisi voinut valita, mutta pääasia oli se että pysyin puhtaasti ostolaidalla enkä panikoinut vaikka salkku oli pahimmillaan luokkaa 50k€ pakkasella. Toukokuun seitsemännestä loppuvuoteen tankkailin vielä urakalla lisääkin, miltei 30k€ edestä mutta nämä eivät olleet enää puhtaita reaktioita romahdukseen. Seuraavassa lista kaikista ostoista sitten viime kirjoituksen:

- 586 Nordea @ 4,58€

- 400+400 NoHo  @ 5,30€ & 5,20€

- 70+60 Sampo @ 26,23€ & 31,03€

- 300 Citycon @ 6,405€

- 300+200 Fortum @ 13,175€ & 15,225€

- 45+205+250 Taaleri @ 6,16€ & 7,33€ & 7,16€

- 500+500 Ovaro @ 4,18€ & 4,24€

- 600 Nokia @ 2,86€

- 5000+4000 Sievi @ 1,055€ & 1,074€

- 500 OmaSP @ 9,80€

Valtaosa oli siis olemassa olevien positioiden kasvattamista keskihintaa alentaen. Finanssiala on muutenkin ollut paineessa, joten Nordeaa, Sampoa ja Taaleria pääsi mielestäni tankkaamaan hyvään hintaan. Taaleristakin voi näillä ostohinnoilla puhua jo osinkoyhtiönä. Nordea maksanee tänä vuonna 2*40 snt osinkoa, joten siihen nähden 4,58€:lla lisäys on makoisa. Jatkossa otaksun osingon nousevan, joten tuolle ostohinnalle lienee piankin tulossa yli kymmenen prosentin vuosittainen osinko.

NoHoon löytyy edelleen uskoa, sillä toimari vakuuttaa yrityksen tulevan koronakriisistä ulos erittäin iskukykyisenä, sillä kaikki ylimääräiset kulut on nyt trimmattu pakon edessä. Koronavelkoja on toki sulateltava, mutta mikäli vuodelta 2021 päästään jo jakamaan sitä osinkoa mitä viime vuodelta piti tulla (40snt + lisäosinko 15 snt) ja kannattavuus palaa 2019 ennätystasolle, hinta on naurettavan alhainen. Itse asiassa nämä lisäykset ovat jo nyt yli 40% plussalla.

Fortumiin lähdin kyytiin puhtaasti Inderesin mallisalkun peesissä. Kyseessä pitäisi olla vakaa osinkoyhtiö, joten pokkasin ostohinnalle ennustetut, maltillisesti kasvavat miltei 8%:n osingot. Fortumin kurssi ylittikin jo 20 euron rajan ja sitä myöten olen yli 40% plussalla.

Ovaroa olen lisäillyt puolestani Inderesin suosituksia vastaan. Pidän toimaria uskottavana ja yritys on nyt pääsemässä saneerausvaiheesta uuteen kehitysvaiheeseen. Yhtiön kurssi suhteessa tasearvoon on edelleen todella alhainen (P/B ~0,55), joten laskuvara on ainakin rajattu. Lisäksi koen että tämä toimii hyvänä kiinteistöaltistukselle salkussani.

Sieviä ostin Fortumin tavoin aivan puhtaasti Inderesin mallisalkun peesissä. Sieviä lisättiin mallisalkkuun, joten löin siihen suoraan n. 5k€ kiinni. Vuoden ainoana myyntinä likvidoin puolet Talenomeistani (750 @ 12,975€), sillä katsoin arvostuksen lähteneen täysin käsistä. Talenom oli yli 400% plussalla, joten näillä tuotoilla rahoitin Sieviä vielä 4k€ edestä lisää. Talenom on sittemmin jatkanut nousuaan joten erityisen onnistunuthan tämä ajoitus ei ollut. Toisaalta Sievitkin ovat yli 5% plussalla.

OmaSP:hen lähdin niin ikään puhtaasti Inderesin suosituksen perässä. Yhtiö tuli Inderesin seurantaan suoraan Osta-suosituksella. Fronttasin ehkä vähän mallisalkkuakin spekuloiden että OmaSP lisätään siihen. Näin ei ole vielä käynyt, mutta päätin Inderesin seurannan aloitusanalyysin luettuani uskoa, että 20% p.a. tuotto on realistinen. Katsotaan miten käy. Jos firma julkaisee hyviä osareita, ostan lisääkin.

Säästöaste ja omaisuuden karttuminen

Säästöasteen lasken seuraavasti:

(nettopalkka-elinkustannukset+netto-osingot)/nettopalkka

Netto-osingot tarkoittavat seuraavaa:

Kaikki osingoista, korkotuotoista, ym. tuleva kassavirta verojen jälkeen. Eli kun netto-osingot ovat yhtä suuret kuin elinkustannukset, säästöaste on 100% ja olen taloudellisesti riippumaton. Luovutusvoittoja tai -tappioita en tähän laske.

Säästöasteeni oli tänä vuonna ennätykselliset 78%. Edellinen ennätys oli parin vuoden takainen 75,8%. Nousu ei ole riittävän hyvä, mutta suunta on oikea. Korona oli luultavasti syypää tähän: Tammikuun Lontoon-reissun jälkeen ei ole tullut paljoa matkusteltua. Matkakorttia ei ole tullut hirveästi höylättyä. -30% kanapaketteja olen kantanut kaupasta pakastimeen selkä vääränä.

Toisaalta pitää huomata, että koronavuosi rokotti osinkoja ikävästi esim. Nordean ja NoHon osalta. Mikäli osingot olisivat kasvaneet samassa suhteessa kuin salkun koko 2018-2019, säästöaste olisi kivunnut aina 82%:iin.

Salkku tuotti vuonna 2020 16,20% - hieman enemmän kuin OMXHGI:

Maaliskuun tilanne huomioiden olen tulokseen erittäin tyytyväinen. Maailma ei ole 16,2% parempi paikka kuin vuosi sitten.

Onnistuneen pörssivuoden sekä hyvän säästöasteen siivittämänä nettovarallisuuteni kasvoi viime vuonna noin 65k€ saavuttaen täpärästi 300k€:n rajan. Ekassa satkussa kesti yli 30 vuotta, toisessa reilusti yli kaksi vuotta ja kolmannessa menikin alle puolitoista. Raha tosiaan tulee rahan luo.

Silti toivon että vuodesta 2021 tulee parempi.

Huh-hah-hei ja rommausta paljon

Heti alkuun disclaimer: Koronaviruspandemia on erittäin ikävä maailmanlaajuinen katastrofi. Se on jo nyt tappanut traagisesti tuhansia ihmisiä. En toivo kellekään pahaa. Kaikki kommentit jotka tässä kirjoituksessa maalaavat nykytilanteen positiiviseen valoon tulee tulkita omassa kontekstissaan: näkemyksinä sijoittamisesta. Toivon kaikille sairastuneille pikaista paranemista.

Musta joutsen on laskeutunut. Kolme laskuviikkoa takana. Salkusta sulanut tuona aikana n. 30%. Helsingin pörssi rommannut saman verran. Mieli levollinen, fiilis hyvä. Kyseessä on juuri senkaltainen tilaisuus kuin olen pari vuotta ehtinyt toivoa. Aloitin tällä viikolla jo pitkään kasaamani sotakassan sijoittamisen. Näen että monessakin osakkeessa ollaan ostohinnoissa, mutta seuraavat tarttuivat haaviin:

- 70x Sampo @ 33,74€
- 200x NoHo @ 8,7€
- 100x Revenio @ 21,00€
- 300x Citycon @ 7,265€

Sammot ja NoHot ostettiin maanantaina ja keskiviikkona, mutta ne ehtivät sittemmin romahtaa jo uudelleen. Katsoin että Sammosta 6,5%:n viime vuodesta leikattu osinko on erittäin makoisa ja kyseessä on yhtiö, joka pikemminkin tekee kriisissä peliliikkeitä kuin kippaa. Toinen ostos, NoHo, tuntui edulliselta uusitun ja saneeratun tuloskunnon jälkeen. Näen että firma on Sammon tapaan riittävän hyvässä kunnossa tehdäkseen kriisin aikana peliliikkeitä. Ravintolat ovat pandemian aikana ensimmäisiä asioita joista kuluttajat karsii, joten tilaisuuksia niin orgaaniseen kasvuun konkurssityhjiöiden muodossa kuin halpohin yritysostoihin luulisi syntyvän. Molempia puljuja, eritoten NoHoa joka negarin antaneena on ostohintaa vielä neljänneksen halvempi, voisin olla vielä lisäilemässäkin. NoHoa tankkasi tällä viikolla myös operatiivinen johtokin, mikä valaa uskoa.

Revenio on jaksanut kannatella korkeita kertoimiaan jo pitkään. Tämänkin kurssista on nyt saatu näppärästi kolmannes pois, joten koin fiksuksi ideaksi poimia sitä lisää. Mikään osinkokonehan tämä ei vielä ole, mutta juna puksuttaa siinä määrin hyvin eteenpäin, että kärsivällisyyttä riittää. Lopuksi päätin vielä lisätä Cityconia. Citycon on vajonnut nyt heittämällä kymppivuotisiin pohjiinsa. Pidän lafkaa osinkojen lypsylehmänä, ja olen tyytyväinen n. 9% osinkotuottoon. Ymmärrän että Cityconin, kuten muidenkin salkkuni yritysten kohdalla, seuraavan vuoden osinko on voimakkaan riskinen. Lähdenkin tällä hetkellä kaikkien ostojen kanssa siitä että katson vuoden 2019 tulosta ja oletan sen olevan vuoden 2021 tulos. Tänä vuonna käy miten käy.

Sotakassasta on siis noin 8400€ sijoitettu. Kassaa on jäljellä ~35k€. Palkkapäivä oli juuri, joten ehkä vähän enemmänkin. Voipi olla, että lähikuukausien kulut ovat normaalia pienemmät. Vaikea sanoa mitä tahtia kassaa kannattaa polttaa tulevina aikoina. Jos pörssi laskee jatkuaan, tilanne on selvä. Ostan varmasti ainakin tahdilla 1k€ sataa OMXHPI-indeksin pistettä kohden. Näin ollen kassa on käytetty kun ollaan finanssikriisiäkin alemmilla tasoilla. Vaan jos lasku muuttuukin vaakaliikeeksi tai nousuksi - mitä sitten? Millä tahdilla tyhjennän lompsan? Nyt kun on pörssi on jälleen käynyt Brexit-tasojen alla, en halua olla tilanteessa jossa minulla on kymmeniä tuhansia rahaa indeksin ylittäessä 10k.

Lähden kuitenkin siitä olettamuksesta, että alaspäin jatketaan. Mikäli saan kassan tyhjäksi, otan jossain vaiheessa päälle vielä Superluoton. Ajatuksena on ostaa reipas köntti Superrahastoja - tai mitkä niiden nykyiset tylsät nimet ovatkaan. Tämä siksi että riittävän alhaalla haluan vain saada salkulle hyvän lainoitusarvon. Hyvällä tuurilla tästä kriisistä saan ponnistuslaudan, jolla viiden vuoden päästä omaisuuteni voisi taata jonkinlaisen kireän vyön taloudellisen riippumattomuuden. Tai sitten kerjään kadunkulmassa rahaa jolla maksaa sijoitusvelkani.

Laiska mutta loistava 2019 kansiin

No huh. Viimeinen blogimerkintä on elokuulta. Melkoista lusmuilua. Tällä pätevyydellä pääsee miltei kuolleiden sijoitusblogien listaan, jonka arvioin olevan helkkarin pitkä.

Ajatuksissa on ollut kirjoitella vähän siitä ja tästä, mutta tuntuu että koko jälkimmäisen vuosipuoliskon keskustelu oli samaa vanhaa: osakesäästötili on edelleen tulossa - ja julkaisuhetkellä jo täällä, korot ovat edelleen nollassa ja Amerikan Yhdysvaltojen johdossa on edelleen oranssi mielipuoli.

Henkilökohtaisella puolella asiat ovat edistyneet sangen tyydyttävästi. Töissä tilanne on se, että saimme erään tärkeän projektin finaaliin ja olen tämän seurauksena saamassa tammikuun palkanmaksun yhteydessä bonuksen, jonka vastaa puolikasta kuukausipalkkaa. Tästä jää verojen jälkeenkin nelinumeroinen summa, joten asiaan on pakko olla tyytyväinen.

Edellämainitun lisäksi kohdalleni on sattunut muutakin hyvää. Poikkeuksellisen hyvien kirjoitustaitojeni lisäksi (lol) olen myös kohtuullisen pätevä omassa työssäni, joten minua lähestytään mitä erikoisimmilla työtarjouksilla. Yleensä nämä ovat perusskeidaa joista en viitsi kirjoittaa edes sarkastisia ja teennäisen nokkelia anekdootteja. Vaan viimeisimpäänpä minua pyysikin mukaansa suuressa arvossa pitämäni työkaveri - korjaan: työystävä (juomme myös olutta yhdessä), jolla on kontakteja olennaisissa paikoissa. Bisnessuunnitelma on disruptoida eräs ala, jonka tekniset ratkaisut ovat 80-luvulta, eivätkä kykene palvelemaan nykyisiä tarpeita.

Tavoitteena on luoda helposti laajennettava, moderni ja skaalautuva softa joka on niin kova että se pieksee nykyiset turhan monimutkaiset ratkaisut. Meikän heiniä! Nokkelimmat seuraajani saattavat muistaa, että olen aiemminkin puhunut hyvistä tilaisuuksista (jotka myöhemmin lässähtivät ja vaivihtaa haudattiin). Tällä kertaa poikkeuksena on se, että nyt olen jonkun ihmeen kautta päässyt seuraan, jolla on oikeasti pääomaa ja ymmärrystä toiminnastaan ja jotka olivat jo valmiita puhumaan konkretiasta. Pöydällä oleva tarjous sisältää 10k€ edestä laskutettavaa työtä ja viiden prosentin omistuksen kys. liiketoimintaan perustettavasta yrityksestä. Omien laskelmieni mukaan pelkkä laskutus on hyvähkö diili, joten potentiaalinen exitti on pelkkää plussaa.

Kaikki hehkutus ei kuitenkaan mene pelkän  yksityiselämän puolelle, vaan myös pörssissä on tullut kohtalaista menestystä. Salkussani tämä näkyi yli 25%:n tuottona. Seuraavassa käyn läpi viime päivityksen jälkeisiä kauppoja, jotka eivät välttämättä korreloi saavutettujen tuottojen kanssa:

Lisäsin Sijoitus Oy:n salkkuun näköjään 161 kappaletta Titaniumin osakkeita 8,50€ kappalehintaan. Verkkainen blogikirjoitusten tahti kostautuu välittömästi ja lähinnä ostopäivään (29.8.) perustuvaa arvaukseni sanoisin, että lisäys oon perustunut H1-tulokseen, joka yritti Inderesin ennusteen. Kyseessä on edelleen valitettavasti koko salkun tasolla hyvin pieni positio.

Syys- ja lokakuussa lisäsin myös Sampoa. Ensin 40 osaketta kappalehintaan 37.51, sitten 50 hintaan 36.23. Nordean häsäykseen tuli selvyyttä - vaikkakin omien intressieni vastaista. Pystyn elämään tämän kanssa jatkossakin, joten eiköhän vain nostella osinkoja.

Asiakastiedolta tuli oman tulkintani mukaan hyvä Q3-tulos, joten ostin sitä lisää heti tulosjulkistamisen jälkeen. Salkkuun tupsahti 50 osaketta 31,70€ kappalehintaan. Logiikkani on tässä hyvin suoraviivainen: Kauppaa tehdään datasta johdetuilla päätöksillä jotka skaalautuvat erittäin kulutehokkaasti. Osinkoa maksetaan euron verran mikä on ehkä hieman alakanttiin, mutta yrityskauppoja seuranneen tehostuksen jälkiltä tässä voisi olla nousuvaraa ilman sen kummempaa kasvuakin. Ja sikäli kun kasvua tulee, sitä on mahdollista saavuttaa maltillisilla investoinneilla.

Lisäsin myös NoHo Partnersia hyvän Q3:n jälkeen. 200 osaketta löysi tiensä salkkuun 11,10€ kappalehintaan. Inderesin tavoitehinta on tällä hetkellä vain 11,00€, mutta pelkkä 4%:n osinko kasvupotentiaaleineen pitää allekirjoittaneen tyytyväisenä. Q3:n yhteydessä oli selkeä ajatus, että kannattaa ostaa tulosparantajia putoavien puukkojen sijaan.

Lopuksi haaviin on tarttunut myös 300 kappaletta Taalerin osakkeita 7,47€:n kappalehintaan. Kyseessä on lähes halvin lisäykseni, koska kurssi on valunut ja/tai polkenut jo pitkään käytännössä paikallaan. Ostoksen jälkeen osakekurssille on tullut hyvää nostetta, ja Indereskin suhtautuu keissiin edelleen positiivisesti.

Tehdäänpä loppun vielä katsaus vuoden 2019 henkilökohtaisen talouden luvuista. Sain ikäväkseni huomata, että kuluni ovat nousseet. Säästöasteeni (vähentäen passiiviset netto-osingot ja korot suoraan menoista) oli vain 64,4%, viime vuonna 75,8%. Tämä tarkoittaa, että eläke olisi lipsunut muutaman vuoden kauemmas, yli kymmenen vuoden päähän.

Viime vuonna asetetut tavoitteet epäonnistuivat muutenkin - käteispositioni on kasvanut entisestään enkä päätynytkään passiivisempaan sijoitustyyliin. Näihin asioihin on kuitenkin vaikea olla liian pettynyt näin hyvän pörssivuoden jälkeen. Osinkoa ja arvonnousua on nettonakin tullut enemmän kuin mitä kulutin koko vuonna. Hyvää uutta vuotta kaikille!

Toinen satku rikki

Kesälomat on nyt vietetty ja arki koitti maanantaina. Loma oli oikein antoisa ja se sisälsi mm. 11 päivän pätkän Espanjassa. Poikkeuksellisesti en palanut vaan sain ilokseni huomata ihoni ruskettuneen reippaasti mutta hallitusti. Lomasta huolimatta tiukka talouskuri on pitänyt, ja ilokseni sain huomata, että nettovarallisuuteni on kivunnut yli 200k€:n. Edellinen (ensimmäinen) satku rikottiin loppuvuodesta 2016, joten oli mukava huomata, toinen tuli täyteen poikkeuksellisesti alle kolmessakymmenessä vuodessa.

Jos satanen kertyy nykyään kahden ja puolen vuoden välein, puoli miljoonaa pitäisi olla kasassa viimeistään 2027. Korkoa korolle pitäisi tosin vähän nopeuttaa tätä. On kuitenkin realistista ajatella, että kahdeksan vuoden työurani edustaa jo puolta siitä määrästä minkä joudun pakon edessä raatamaan.

Lomailu oli myös sangen filosofista aikaa, ja huomasin että sehän on monelle meistä jokavuotinen maistiainen taloudellista riippumattomuutta. Palkka juoksee vaikkei tee työtä. Tämän kesän menot olivat poikkeuksellisen mielekkäät, joten pienesti kirpaisi palata neljän viikon jälkeen takaisin työn touhuun. Edessä on erittäin kiireinen syksy mutta ensimmäinen viikko on ollut vielä rauhaisa. Hyvä niin.

Toinen vuosineljännes painaa rankasti päälle. Nokialta tuli ihan hyvä tulos, Nordealta ei. Ensi viikolla moni salkkuni yhtiöistä julkistaa tuloksensa, mm. Nokian Renkaat, NoHo Partners CapMan sekä Verkkokauppa.com. Vähän jännittää, koska moni yhtiö on tuupannut huonoa tulosta ulos - tänään viimeisimpänä Metsä Board, jota Sijoitus Oy:n salkustakin löytyi hetken aikaa. Ostin sitä aikanaan 450kpl hintaan 4,48€ ja myin neljä kuukautta myöhemmin hintaan 5,74€. Sittemmin kurssi kipusi ja laski - itse laitan nuo voitot tuurin piikkiin. Nyt ollaan hädin tuskin neljässä eurossa. Tämä voisi olla sellainen alelaarin ehdokas, jota olisi hauska harkita takaisin salkkuun. Katsotaan kuitenkin ensin millaista näkemystä Inderesin pojilta tulee. P/B tippuu joka tapauksessa johonkin 1.1 korville, joten eipä tämä kalliilta näytä.

Ostoja on viime kerran jälkeen kertynyt viisi kappaletta. Koska Nokian Renkaat on edelleen edullisen tuntuisia, päädyin lisäämään niitä yht. 120 kappaletta kahdella ostolla. Saan sijoituksille hetimiten noin kuuden prosentin osinkotuoton eli bruttona noin 200€/vuosi. Osake näyttää melkoisen halvalta sillä ensi vuoden P/E on noin 13 ja oman pääoman tuotto 20%:n paikkeilla.

Inderesin Pikku-Sammoksi nimeämää Taaleria tankkasin 225 kappaletta 7,40€:n osakekohtaiseen hintaan. Taalerilta tuli sittemmin negaria, mutta pitkän aikavälin arvontuottokeissi pysyi samana, joten en pistänyt lihoiksi. Tämä lienee ns. ikuisen salkun osake ellei jotain epämääräistä ja järkyttävää tapahdu.

Alensin myös Verkkiksen keskihintaa lisäämällä sitä 500kpl @ 3,595€. Kyseinen sijoitus on tukevasti tappiolla, mutta osinkoa saa näillä kursseilla jo kuusi prosenttia ja liikevaihto jatkaa kasvuaan. Amazon-mörköäkään ei ainakaan viime aikoina ole sängyn alla ollut. 

Viimeisimpänä lappasin taas Nordeaa kyytiin. Ostin 400 osaketta 5,81€ kappale. Yhtiön P/B on painunut 0,75 paikkeille, mikä on jo melkoisen alhainen - kunhan yhtiö pystyy tekemään minkäänlaista tulosta. Osingon leikkaaminen on ennusteissa, mutta henkilökohtaisesti 50 sentin osinkokaan ei kaataisi maailmaani. Katseeni on vähän pidemmällä - eihän minun tarvitse salkullani vielä seitsemään vuoteen pystyä elämään. Uskon että Nordea on hyvässä iskussa kun seuraavan kerran korkoja päästään nostelemaan - olkoonkin se hetki vielä horisontin tuolla puolen.

Onko muilla kesäloma jo lopuillaan vai vasta alkamassa?

Kannattaako Osakesäästötili?

Sharevillessä käynnistyi tällä viikolla kunnon keskustelu siitä, kannattaako Osakesäästötili versus perinteinen Arvo-osuustili. Aloitin tekemällä kommentin jonka oletin ketjun aloittajan missanneen: Hyöty tulee siitä, että verojen maksu lykkääntyy omistajan haluaman ajan verran tulevaisuuteen ja tällä välin verovelalle saa tuotettua korkoa korolle. Tästä kehkeytyi erityisesti muiden Sharevilleläisten välillä pitkä vääntö. Lopulta päätin ottaa lempityökaluni matematiikan ja takoa luvut tanaan. Seuraavassa esitän tulokset. Koska osakesäästötilissä on vielä tuntemattomia käytännön seikkoja, esitän joitakin vaihtoehtoisia lukuja selkeästi ilmaistuihin olettamuksiin perustuen. Koska en jaksa kirjoittaa pitkiä nimiä uudestaan ja uudestaan, käytän Osakesäästötilistä jatkossa lyhennettä OST ja Arvo-osuustilistä lyhennettä AOT.

OST:n ja AOT:n selkeimmät erot ovat seuraavat:
- Toisin kuin AOT:llä, OST:llä et maksa myyntivoitoista etkä osingoista pääomaveroa niin kauan kuin varat pysyvät tilin sisällä.
- OST:llä ei voi käyttää hankintameno-olettamaa
- OST:ltä nostettaessa kaikesta tuotosta maksetaan pääomaveroa, AOT:ssa osingot ovat 15-prosenttisesti verovapaita

Laskuri

Näiltä pohjilta rakensin ensimmäisen laskurini Sheetsiin. Voit kopioida laskurin itsellesi, ja pyöritellä sitä eri luvuilla. Toivon että lukijat käpistelevät laskuriani sydämensä kyllyydestä ja pyrkivät löytämään siitä virheitä jotka voin sitten korjata ja näin tehdä siitä hyödyllisemmän. Matematiikka on siitä mukavaa ettei siihen liity politiikkaa vaan kaava on joko oikein tai väärin. Haastakaa.

Lähdin siitä, että pitkän aikavälin tuotto-odotus on 8%, josta puolet on osinkoa ja puolet arvonnousua. Tein kaksi taulukkoa - yksi kahdenkymmenen ja yksi kolmenkymmenen vuoden aikajänteellä. Oletin, että OST:lle laitetaan kertarysäyksenä 50k€, jolloin tuottoetujenkin pitäisi tulla selkeämmin esiin. Sekä OST:llä että AOT:llä netto-osingot uudelleensijoitetaan. Tarkastellaan laskurin tuloksia.

Kahdenkymmenen vuoden kehityksen jälkeen OST:llä on 233k€ edestä osakkeita plus kys. vuoden osingot 9k, kun taas AOT:llä luvut ovat 194k+5,8k. Tilanne ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen. AOT:llä nimittäin hankintahinta on huomattavasti suurempi kuin OST:n 50k€, sillä netto-osingoilla tehdyt ostot nostavat OST:stä poiketen osakkeiden hankintahintaa. Näin ollen realisoituvaa verovelkaa on paljon vähemmän. Jos molemmat salkut likvidoitaisiin, OST-sijoittajalle käteen jäisi 178k, AOT-sijoittajalle 169k. Nettokeskituotto oli 6,56% vuodessa versus 6,293% vuodessa.

Kolmenkymmenen vuoden kehityksellä OST vs AOT samat luvut ovat:
- Salkun markkinahinta 503k vs 383k
- Nettoarvo likvidoidessa 363k vs 323k
- Nettokeskituotto 6,837% vs 6,421%

Kokonaistuottoa nostamalla eroa saa OST:n eduksi luotua helpostikin. Jokainen voi kokeilla tätä itse, mutta itse pidän 8%:n tuottoa realistisena. Mielenkiintoisena kuriositeettina mainittakoon että mikäli kokonaistuotto painuu n. 3,7%:n tasolle, OST on 20 vuoden aikajänteellä korkeamman veroasteen vuoksi jopa AOT:ä huonompi vaihtoehto

Spekulointi

Noh - näiden analysoiminenhan on oma juttunsa, mutta en jättänyt hommaa siihen. Ensinnäkin, kuten aiemmin mainitsin, OST:iin liittyy edelleen epävarmuustekijöitä. Tämän lisäksi teen virallisen ennusteen, että poliitikolle jos toiselle tulee 20-30 vuoden aikajänteellä kaikenlaisia intohimoja ja sitä kautta tilaisuuksia pilata (tai parantaa!) kuviota. Joten eiköhän aleta spekuloimaan!

Ensimmäinen kysymykseni on, tuleeko OST:lle juoksevia kuluja, joita AOT:llä ei ole. Ensimmäisenä tulee mieleen Ruotsin ISK-tili. Heillä oli alun perin 0,4%:n vuotuinen kulu tilin koko pääomasta. Heillä oli tosin se merkittävä etu, että rahaa nostaessakaan veroja ei tarvinnut maksaa. Heidän vuosikulunsa on sittemmin noussut 0,5%:iin, mikä kuvaa poliitikkojen intressejä käydä kukkaroilla siellä mihin massit ensin hyvällä diilillä houkutellaan. Relevantimpi esimerkki lienee Nordnetin maajohtajan, Suvi Tuppuraisen kirjoitus, jossa hän väläytti kuukausimaksua ja/tai jopa prosentuaalista kulua. Välikäsiä voi siis pahimmassa tapauksessa olla kaksi uutta.

Toinen kysymys on lähdeverot ja miten niistä saa korvauksen verotuksessa. Vastaus on, ettei saa. Niiden kohdalla päätös on joko mennä AOT:lla tai valita osakkeita, joissa tuotto-odotus perustuu enimmäkseen kurssikehitykseen. Itse en ole erityisen hyvin hajauttanut kansainvälisiin osakkeisiin, mutta ne jotka hajauttavat missään määrin maailman eri pörssien markkina-arvojen suhteessa saavat pian huomata, että edes 50k€:n alkupääomaa on vaikea saada tankattua tilille.

Laskuri 2.0

Näihin kahteen perustuen tein laskurista version 2.0 toiselle välilehdelle. Juokseviin kuluihin liityen lisäsin mahdollisuuden vähintää prosenttiosuuden kokonaispääomasta per vuosi ja jälkimmäiseen pointtiin liittyen mahdollisuuden lisätä lähdeveroprosentin, joka vähennetään vain OST:n osingoista - suomalaisista osingoistahan lähdeverot kuitenkin hyvitetään. Lopuksi lisäsin vielä hankintameno-olettaman huomioinnin. En usko, että tämä on mahdollista AOT:llä enää 20-30 vuoden päästä, mutta ehkäpä se on hyvä kuitenkin laittaa.

Hankintameno-olettama

Hankintameno-olettamalla (jatkossa HO) 20 vuoden salkun tilanne ei muutu miksikään, koska 4%:n vuosittainen arvonnousu ei riitä nostamaan edes alkupääomaa niin suureksi, että HO:sta olisi hyötyä. 30 vuoden tapauksessa HO:lla ei niin ikään ole merkittävää vaikutusta 4%:n arvonnousulla. Likvidointiarvo nousee alle kaksi prosenttia - nettotuottoero tilien välillä supistuu noin 14%. Kokonaisuudessaan HO:sta voi todeta sen verran, että se jarrutaa tilien välistä tuottoeron syntymistä jonkin verran nimenomaan osakkeen kurssinousun puolella. Esimerkiksi siinä tapauksessa että kokonaistuotto olisikin 5%/4% eikä 4%/4%, 20 vuoden jänteellä nopeamman kurssinousun aiheuttamasta tuottoerosta tasaantuu noin kolmannes kun HO otetaan huomioon.

Pidemmällä aikavälillä HO:n merkitys pysyy samana tai jopa korostuu. 30 vuoden tapauksessa nettotuottoero supistuu samat 14% kun tuotto on 4%/4%. Ylläolevan 5%/4% tapauksessa kurssinousun aiheuttamasta tuottoerosta tasaantuu jopa puolet. Korostunut merkitys johtunee osittain siitä, että 20v tapauksessa vain puolet ajasta on (hyödyllisellä tavalla) HO:n piirissä kun taas 30v tapauksessa kaksi kolmasosaa.

Prosentuaalinen juokseva kulu

Lisäämällä 0,1%:n kulun koko pääomalle, 20 vuoden aikajänteellä 4%/4% tuotolla 20 vuoden jänteellä tuottoedusta pyyhkiytyy noin kolmannes, kolmenkymmenen vuoden jänteellä noin neljännes. Paljoa ei siis tarvitse juoksevia kuluja tulla, jotta hyöty katoaa. 0,1% vuodessa vastaa 20 vuoden aikajänteellä ainoastaan 50:ttä-250:ttä euroa vuodessa eli n. 4-20€/kk joten vastaava vaikutus syntyy helposti mistä tahansa ylimääräisestä kulusta.

Lähdevero

OST:llä oleva lähdevero on erittäin brutaali, sillä normaalin 25,5% sijaan sitä verotetaan heti tyypillisesti 15% ja nostettaessa vielä 30%. Kokonaisvero on siis yhteensä karvan yli 40%. On erittäin tärkeää, että OST:lle ei osteta ulkomaisia osakkeita joista maksetaan lähdeveroa. Kuvitellaan tilanne, jossa sijoittaja omistaa kymmenen eri firman osakkeita kutakin 10% salkun painosta. Yksi näistä on lähdeveron piirissä. Salkun osinkotuloihin kohdistuu näin 15%/10 = 1,5%:n ylimääräinen vero. Tämä merkitsee, että 4%/4% tapauksessa OST:n tuottohyödystä pyyhkiytyy 20 vuoden tapauksessa yksi neljäsosa ja 30 vuoden tapauksessa n. 15%.

Kaikki yhteen

Spekuloidaan tilanne, jossa sijoitetaan 50k€ kahdeksikymmeneksi vuodeksi ja saadaan 4%/4% tuotto. Hankintameno-olettama on 20v päästä edelleen voimassa, joku poliitikko onnistuu salakuljettamaan OST:lle 0,1%:n "solidaarisuusveron" ja omistaja ostaa epähuomiossa OST:lle 10%:n painolla lähdeveron alaisia osakkeita. Tässä skenaariossa salkkujen likvidointiarvo on 173k vs 169k - eroa syntyy siis neljä tuhatta euroa kahdessakymmenessä vuodessa. Hei - raha on rahaa eikö? Onhan se. Mutta kuvioon liittyy vielä muutakin mietittävää.

Riskit - kusetuksen makua?

OST:n hyvät puolet (lykätty verotus osingoista ja luovutusvoitoista) on kuultu ennenkin. Tällaisia tuotteita ovat kapitalisaatiosopimus, sijoitusvakuutus ja säästövakuutus sekä vapaaehtoinen eläkevakuutus. En osaa luetella jokaisen yksityiskohtia erikseen, joten saatoin luetella päällekkäisiä tuotteita. Joka tapauksessa näillä kaikilla on yksi yhteinen tekijä: palveluntarjoajan suuret juoksevat kulut. OST:lle on esim. Nordnetin teettämän kyselyn mukaan tulossa kovaa kysyntää, mikä tarkoittaa että palveluntarjojat koittavat todennäköisesti rahastaa sillä. 

Koska OST:n absoluuttinen verotus on kovempaa kuin AOT:n, sijoittaja sitoutuu lähtökohtaisesti pitkäjänteisyyteen. Tämä luo palveluntarjoajalle kieroutuneen insentiivin houkutella sijoittajia mukaan matalilla hinnoilla joita voi sitten myöhemmin korottaa palveluntarjoajan tietäessä ettei kuluttaja halua realisoida veroja likvidoimalla OST:ään. OST:n siirtämisestä kilpailijallekin voi rokottaa kunnon kerta-annoksen.

Yhteenveto

Mielestäni on kiistatonta, että oikein tehtynä OST on parempi versio AOT:stä. Ongelma on vain se, että OST on jo ennen syntymäänsä mokattu, koska

1) Siitä on lähdeveron hyvityksen puuttumisen vuoksi tehty vain kotimaiseen omistamiseen kannustava sijoitusväline

2) Osingot verotetaan sataprosenttisesti pääomaverokannalla

3) Olemassa olevaa salkkua ei voi viedä tilille realisoimatta veroja välillä. Kenties voisi olla kannattavaa perustaa tili ja realisoida tappiollisia osakkeita joita voi sitten vähentää AOT:iin tulevista osingoista

Ja sitten vielä se kaikkein merkittävin pointti. Kaikissa esimerkeissäni olen olettanut että henkilöllä on pamauttaa koko 50 tonnia tilille heti kärkeen. Vain näin voi saada kahdessakymmenessä vuodessa em. 4-9 tuhannen euron hyödyn. Mutta edes se että saisi tuossa 20 vuodessa koko 50k€ pääoman sisään pitäisi säästää yli 200€/kk. Harvalla on vielä pitkään aikaan tiliä, johon on talletettu maksimipääoma. Kukin voi siis itse miettiä, kannattaako OST:n riskiä kantaa pikkurahojen toivossa.

Osingot uudelleensijoittava rahasto kuten Superrahastot tai jopa ETF kuten SXR8 ovat paljon houkuttelevampia tapoja sijoittaa rahansa tehokkaasti.

Ei jatkoon.

Osinkokevään ostot

Hups heijaa, viime kirjoituksesta onkin jo vierähtänyt tovi. Viime kirjoituksessa mainittu käteispossan sijoittaminen jäi ajatustasolle, kun tammikuuilmiö löi väkevästi ja ostosormi halvaantui. Tai no, ei varmaan pitäisi puhua halvaantumisesta. Olen ostanut viime postauksen jälkeen osakkeita kuitenkin n. 14k€ edestä. Tämä ei silti tarkoita, että käteisen väärä olisi erityisemmin vähentynyt. Olen niittäin tehnyt uhkaamiani siivoiluja salkussani. Lähtöpassit sai moni rönsy, joiden paino oli laskenut ja lisäostot eivät kiinnostaneet. Näitä oli Entra, Nobina, Henkkamaukka sekä Ocean Yield. Lisäksi Amer Sportsista piti luopua pakon edessä. Näistä tuli käteistä yhteensä yli 16k€, mikä tarkoittaa että käteispaino on nousemaan päin.Vastaavalla ajanjaksolla on maksettu myös lomarahat, henkilökohtaiset kannustinpalkkiot sekä tulospalkkio. Lisäksi tänä vuonna pörssistä on tullut jo miltei 3k€ osinkoja. Positiivisia ongelmia.

Euromääräisesti suurin tämän vuoden tankkaus on kohdistunut Nordeaan. Tammikuussa ostin Nordean minifutuuria 1250 eurolla. Sain tällä rahasummalla 600 osakkeen verran minifutuureja. Nordean kurssi oli tuolloin tasan 8€. Maksoin hiukan yli 2€ per osake, joten vipu on nelosen paikkeilla. Otin siis käytännössä näkemystä, että kurssi ei ennen osinkoa tipu alle n. kuuden euron. Samana päivänä kun n. 8k€ Amer-positio likvidoitiin ostin vielä 300 osaketta kappalehintaan 7,87€. MOT uutisoi maaliskuun alkupäivinä Nordean rahanpesukuvioista, ja jälkiviisaana voisi todeta että niiltä kohdin olisi saanut vielä hieman parempaan hintaan, mutta kurssireaktio jäi lopulta melko maltilliseksi. Sammon konsernijohtaja Kari Stadighin mukaan Nordean tuloksen pohjakosketus on nyt tullut ja ensi vuosilta on lupa odottaa parempia tuloksia. Itse olen tämän keissin osalta edellen härkä. Nordean tase on erinomaisessa iskussa uusia investointeja tai yrityskauppoja varten, joten osinkovirran pitäisi tulevina vuosina olla näillä ostohinnoilla erittäin väkevä.

Seuraava ostos kohdistui Asiakastietoon. Olin viimeksi lisäillyt tätä syksyllä minkä jälkeen kurssi oli tippunut parisenkymmentä prosenttia, joten hyödynsin dipin lisäämällä 80 osaketta 22,70€ kappalehintaan. Tälle sai heti kärkeen yli neljän prosentin osingon. Osakkeesta on sittemmin irronnut osinkokin, mutta kurssi on silti pompsahtanut 27 euroon. Hyvä niin. Asiakastieto osti miltei vuosi sitten ruotsalaisen UC:n. Seuraan itse tarkasti yhtiön viestintää integraation onnistumisesta. Positiivisena asiana voisi mainita, että yhtiö on jo onnistunut lanseeraamaan palveluita ristiin - Suomeen on julkaistu aiemmin vain Ruotsissa tarjottuja palveluita ja päin vastoin. Ristiinmyynti lienee niitä synergioita jotka yleensä toteutuvat huonoimmin, joten näiden seuraaminen on minulle mielenkiintoista. Lisäksi Asiakastieto uutisoi hiljattain PSD2-palvelustaan. PSD2 eli EU:n maksupalveludirektiivi on oivallinen tilaisuus kerätä kuluttajista erittäin arvokasta maksukäyttäytymisdataa, josta voidaan Big Data-hengessä kaivella kaikennäköistä hyödyllistä tietoa. Olisin kiinnostunut tietämään Inderesin analyytikoiden näkemyksiä Asiakastiedosta. Pitäisiköhän lähettää toimarille ehdotus analyysin aloittamisesta?

Myös Cityconia on tullut tankkailtua. Ostin 1000 osaketta n. 1750€:n hintaan. Osakkeeseen tuli sittemmin reverse split, joten tämä vastaa 200 nykyosaketta. Citycon edustaa Ovaron ja Hoivatilojen kanssa sijoitusportfolioni ainoita kiinteistösijoituksia. Ajatuksena on että pidän niiden yhteisarvon jossain relevantissa summassa. Seuraava osto kohdistuu todennäköisesti Ovaroon. Cityconin osinkovirta alkaa olla pikku hiljaa mieltä lämmittävä: Kolmen kuukauden välein tilille kilahtaa n. 150€:n potti. Tämän summan voisi ennen eläkettä koittaa vielä tuplata. Kenties Ovarokin alkaa sitä ennen maksaa osinkoja...

Verkkistäkin tuli ostettua 400 kappaletta vajaan 1700 euron yhteishintaan. Olin tammikuun negarin jälkeen hämmentynyt ja pettynyt, koska luulin tuloskunnon pettäneen pahasti. Yhtiö oli tilapäisesti hukannut viidenneksen käyttökatteestaan, mutta löysi sen lopulta jonkun kiven alta. Kokonaisuudessaan tilanne oli melko koominen eikä erityisen luottamusta herättävä, mutta yrityksen kyky tehdä ok tulosta kireässä kilpailussa tuli todistettua. Osakkeen hinta on edelleen helposti ostotasoilla, joten saatan piakkoin olla tätäkin lisäilemässä. Näillä kursseilla aloitusosinko on miltei 5%, mikä on kasvuyhtiölle melko kova.

Suomen Hoivatila-positioni koko pysyi paikallaan koko vuoden 2018. Päätin korjata tämän vääryyden ostamalla 300 osaketta (2,5k€). Hoivatilojen kurssi on polkenut paikallaan nyt yli kaksi vuotta liiketoiminnan myönteisestä kehityksestä huolimatta. Yhtiö ilmoitti viime viikolla aloittavansa myös Ruotsissa ensimmäiset hankkeensa, joten sieltä saadaan uusi toivottavasti positiivinen ajuri.

Viimeisin lisäys on kuluvalta viikolta. NoHon eli entisen Restamaxin kurssi oli lasketellut heinäkuun huipuilta miltei seitsemään euroon saakka. Missasin jälleen onnistuneesti parhaan ostopaikan kun NoHo kertoi ottamastaan kalliista hybridilainasta. Hybridilainauutista seurasi Norjassa tehty yritysosto, jonka markkina otti positiivisesti vastaan ja päätin itsekin reagoida lisäämällä 300 osaketta 8€:n kappalehintaan. Ostohinnalle saa saman tien 4,25%:n osingonkin, joka ei ole vielä irronnut. Jee. Q1:llä pitäisi myös alkaa näkyä mergerissä luvatut synergiat, joten hyvällä tuurilla osinkodippi hautautuu ripeästi positiivisen kurssikehityksen alle.

Tällaisia ajatuksia. Kevät alkaa olla jo korvilla ja itselläni ensimmäiset lomat alkaa pääsiäisenä, kun lähden Yhdysvaltoihin. Työnantaja kustantaa lennot, koska reissuun sisältyy työpäiviä. Päätin etten ota jetlageja neljän päivän vuoksi, joten reissusta tulee tätä myöten kolmen viikon mittainen. Matkakohteina ainakin Boston sekä Fort Lauderdale. Hyvää osinkokevättä!

2018 pakettiin - jälleen nollavuosi Sijoitus Oy:lle

Uusi vuosi on koittanut ja olen ilmeisesti viimeisten bloggareiden joukossa kirjoittelemassa vuosirappariani. Markkinan käänne taisi viimein tapahtua, sillä viimeisellä neljänneksellä OMXHPI lasketteli n. 10300 pisteestä aina 8800 pisteeseen, eli niiasi miltei viisitoista prosenttia. Kokonaisuudessaan osingot huomioiden Helsingin pörssi teki vuonna 2018 about nollatuloksen. Sijoitus Oy:n salkun tuotto suhteessa osingot huomioivaan OMXHGI:hin oli seuraavanlainen:

Pahimmillaan salkku oli indeksiä kymmenisen prosenttia perässä, mutta vuoden loppurytinöiden yhteydessä se pitikin pintansa kohtalaisesti. Tämä selittyy mm. sillä, että metsäyhtiöt kuten Stora Enso sekä UPM tulivat kesän jälkeen roimasti alas, mikä ei Sijoitus Oy:n salkussa näkynyt. Lisäksi Nokian ohella toinen salkun pelastavista enkeleistä, Amer, pompsahti ostotarjouksen vuoksi reippaanlaisesti ja piti luonnollisesti laskumarkkinassa pintansa. Joka tapauksessa vuosi päättyi hienoisesti miinukselle, mikä on toki pettymys.

Henkilökohtainen talous oli jälleen vahva

Säästöaste (vähentäen passiiviset nettotulot suoraan kuluista) oli 75,8%. Tämä on itse asiassa laskua viime vuodesta (77%), mutta lasku selittyy laskutavan muutoksella. Päätin nimittäin jättää sivubisneksien tuotot huomiotta, sillä päätin vuoden 2018 mittaan vähentää yksityisopetusta. Vastuuni (ja korvaukseni) päivätöissä on kasvanut, enkä halua rasittaa enää itseäni ylimääräisillä sivuhommilla ellen löydä jotain poikkeuksellisen kannattavaa tai kiinnostavaa tekemistä. Viime vuonna katoin sivutöillä menoistani 12%, joten samalla vaivalla säästöprosentti olisi ollut n. 80%. Lisäksi pienoinen vaikutus oli silläkin, että lunastin Top Financen (10% osinko) sekä Korkeatuottoisen (8% osinko) sijoitukset, joista osa jäi kassaan ja loput piti sijoittaa kohteisiin joissa on sekä alhaisempi osinkoprosentti että epäedullisempi verokohtelu. Kokonaisuudessaan olen kehitykseen erittäin tyytyväinen ja "sivubisnes-boostattu" laskennallinen eläkepäivä on nyt vuotta lähempänä, 5-6 vuoden päässä.

Havittelen ensi vuodeksi edelleen kiihtyvää osinkovirran kasvamista. Syksyllä pyytämäni palkankorotus hyväksyttiin ja se astuu tammikuussa voimaan. Olettaen samat elinkustannukset sijoituksiin jää noin kuusi prosenttia aiempaa enemmän. Ennen osinkokevättä on korkea todennäköisyys myös sille, että sijoitan n. 20k€ käteispositioni minkä pitäisi kasvattaa osinkovirtaani merkittävästi.

Käteisen dilemma

Tästä pääsemmekin nykyiseen "ongelmaani"- käteiseen. Kasvatin erityisesti 2017 lopulla selvästi käteispositiotani, joka uhkaa missata jo toiset osingot. Laskun yhteydessä olen kuitenkin selvästi empinyt isojen sijoitusten osalta. Minua ei oman salkkuni arvon sulaminen erityisemmin paina - olenhan netto-ostaja luultavasti vielä kahden tuplauksen verran - mutta jostain syystä tuntuu edelleen siltä, että pitäisi odottaa laskua pidempään. Helsingin kurssit ovat nyt palanneet n. 2017 helmikuun tasolle. Tämä oli hupaisasti about se ajankohta, jolloin aloin toden teolla keräämään käteistä kireiden arvostustasojen vuoksi. Tulokset ovat tuosta kuitenkin kasvaneet, mikä perustelisi hieman kalliimman tason. Toivon edelleen pudotusta 8000 pisteen alle.

Itse asiassa olen miettinyt, olisiko tämä se vuosi kun Superluottoakin pääsee kunnolla käyttämään. Toivoisin tilannetta, jossa voisin virittää Superluoton lähelle kulta-hopeatason rajaa ja pitää sen siinä kuukausittaisilla sijoituksilla vahvasta palkan tuottamasta kassavirrasta. Tämä vaatii kuitenkin nykyistä edullisemmat kurssitasot, sillä näiltä tasoilta pidän jossain määrin realistisena pudotusta, joka olisi salkulleni halvaannuttava.

Vuoden 2019 ajurit?

Tästä kappaleesta tuli hieman pannukakku, sillä olen alkanut kiinnittää yhä vähemmän huomiota lyhyen tähtäimen kehitykselle ja tapahtumille. Vuosittaisten osinkovirtojen laskeminen tuntuu sekä mielekkäämmältä että realistisemmalta tavalta arvioida oman talouden kehitystä, joten lähinnä mietin pystyykö kukin omistamani firma maksamaan minimissään vastaavaa osinkoa vuodesta toiseen. Ajatusmaailmassani on kuitenkin eräs teema nostanut päätään ajan mittaan yhtä enemmän: siirtyminen kohti passiivisempaa sijoittamista.

Miksi ja kuinka passivoitua?

Olen nyt pari vuotta hävinnyt indeksille. Tämä ei sinänsä haittaa, koska osinkojen kehitykseen olen edelleen tyytyväinen. Lisäksi häviäminen (kuten voittaminen mikä olisi sekin voinut tapahtua) on muutenkin voinut olla vain tuuria. Tuntuu vain siltä, että voisin allokoida henkistä kapasiteettiani paremminkin, kun lisäarvoa ei erityisesti tunnu syntyvän. Toisaalta talouden sekä pörssin seuraamisesta on viime vuosina tullut erittäin rakas harrastus, enkä aio luopua siitä.

Olen jo pitkään ollut innoton lisäämään uusia yhtiöitä salkkuuni, joka koostuu 32 arvopaperista. Näistä osa on rahastoja (Kiina, Venäjä, Nigeria) ja osa redundantteja (Nokia ja Telia minifutuureineen). Voisin kuitenkin ottaa tämän vuoden tavoitteeksi viimein siivota salkun rönsyt pois ja keskittää sitä. Mikäli en koe, että voisin otollisessa tilanteessa lisätä tiettyä arvopaperia, sen voisi yhtä hyvin myydä. Teen tätä arviointia talven ja kevään mittaan.

Jotta voisin aidosti sanoa olevani passiivisempi, minun pitäisi käytännössä siirtyä kohti indeksirahastoja tai allokaatiolla muuten vain lähemmäs indeksiä. Tähänhän olisi näppärä käyttää esim. ETF-kuukausisäästöä. Valitettavasti ETF-kuukausisäästö on hieman allerginen Superluotolle, jota haluan käyttää tai ainakin pitää optiona. En myöskään haluaisi mitään kakkossalkkua, koska tällöin Superluoton lainoitusarvokin pirstaloituisi. Pitää keksiä käytännön ratkaisut.

Loppupelin visio

Näkisin siis, että "eläkkevaiheessa" eli noin parin tuplauksen päästä salkussani olisi passiivinen ydin, joka muodostaisi turvallisen tulonlähteen säällä kuin säällä. Monet nykyisen salkkuni yhtiöistä ovat kuitenkin hyviä ja hyvin johdettuja ja olen viisaampien neuvoista huolimatta hieman tykästynyt niihin. En aio myydä niitä ihan vain siksi, että yhtäkkiä noudatan passiivisempaa strategiaa. Sen sijaan aion pitää tietyn joukon nykyisiä yhtiöitä kunhan osingonmaksukyky kehittyy halutunlaisesti. Lisäilen näitä aina hyväksi näkemistäni paikoista.

Hevoset on siis jo valittu. Paino passiivisen puolen ja nyky-yhtiöiden välillä voisi olla noin 50-50. Passiivisen puolen pitäisi salkun nykypaino huomioiden olla sijoitettuna Suomen ulkopuolelle. Esim. S&P 500-indeksille löytyy erinomaisia tuotteita. ETF:t olisivat tuotot maksavia. Yleensä suositaan uudelleensijoittavia, mutta sijoitusyhtiön tapauksessa sama nyrkkisääntö ei välttämättä päde - ainakaan läheskään täysmääräisenä. Lisäksi kasvuosuuksia joutuu myymään, enkä luultavasti koskaan pääsisi hyödyntämään hankintameno-olettamaa, koska eläkevaihe siintää kymmenen vuoden sisällä.

Näin ovat siis ajatukseni kehittyneet viime aikoina. Onko muille uusi vuosi herättänyt uusia ajatuksia strategisista siirroista?

Amer poistunee salkusta. Arbitraasin paikka?

Marraskuussa kirjoittelin mietteitäni hiljattain tulluista laskuista. Lasku onkin noista päivästä jatkunut ja nyt OXMHPI on kolme-neljä prosenttia kuukaudentakaista alempana. Ostohousut ovat toistaiseksi pysyneet nätisti viikattuna vaatekaapin ylähyllyllä, mutta suunnitelmissa on piakkoin uudelleenallokoida osa salkkuni sisällöstä - pakon edessä. Näyttäisi nimittäin siltä, että Amer Sports ostetaan pois Helsingin pörssistä 40 euron osakekohtaiseen hintaan.

Ihan ensimmäisenä huomioita ja ajatuksia osakkeen hinnasta. Amerin kurssi laahaa aivan 38 euron pinnassa. Markkinat eivät siis hinnoittele myyntiä minään varmana asiana, vaan julkinen ostotarjous tarjoaa nykykurssiin edelleen karvan verran päälle viiden prosentin preemion. Kysymys kuuluu: Voiko tilanteesta hyötyä? Olen pohtinut asiaa ja keksinyt kolme strategiaa (joita ei pidä tulkita sijoitussuosituksiksi). Näistä kaksi tosin näyttäisi olevan vain hypoteettisia.

1. Osta Amerin osakkeita ja toivo, että saat 5%:n pikavoiton. Viimeinen päätöskurssi ennen ostohuhujen käynnistymistä oli 28,79€, joten nykykurssilla osakemarkkina hinnoittelee ostotarjouksen todennäköisyyden reiluun 80 prosenttiin. Jos olet tätä varmempi läpimenosta, kannattaa ostaa.

2. Osta Amerin osakkeita ja myyntioptioita nykykurssille. Näin voit vakuuttaa ostamasi osakkeet laskun varalta, mikäli tarjous ei menekään läpi ja kurssiin tuleekin kova lasku. Tässä kuviossa joutuu toki maksamaan ykkösvaihtoehtoa enemmän kuluja ja optioista jotain preemioita.

3. Osta Amerin osto- sekä myyntioptioita nykykurssille. Tätä strategiaa kutsutaan straddleksi. Käytännössä lyöt siis vetoa kurssimuutoksen puolesta. Tässä olisi vielä se hauska puoli, että olisi mahdollista saada takuulla tappioita, joita voisi sitten vähentää verotuksessa. Toki tulisi voittojakin - toivottavasti enemmän kuin tappioita - mutta vuosi on vaihtumassa, joten tappiot voisi kenties kotiuttaa joulukuun ja voitot tammikuun puolella, jolloin kuviosta saisi pienen verohyödyn.

Mikä sitten on ongelma? Noh, ensinnäkin on olemassa sellainen juttu kuin tehokkaiden markkinoiden hypoteesi, jonka mukaan tämä idea ei voi toimia, koska joku olisi keksinyt sen ensin ja optioiden hinnoittelu takaisi sen kannattamattomuuden. Mutta viime kädessä syy miksi en voi tarjota yksityiskohtia on, etten löytänyt tuotteita joilla tätä voisi laskea auki. Haluaisin olla tässä asiassa väärässä, joten jos joku tietää keinon tehdä tämän, kertokaahan siitä kommenteissa.

Tämä oli hauska päänsisäinen harjoitus, mutta palataanpa konkretian puolelle. Salkustani löytyy siis 200 kpl Ameria, joten n. 8k€ potti odottanee pian uutta kotia. Ajattelin ajoittaa myynnin vasta tammikuun puolelle verotussyistä, mutta voin toki pelata Superluotolla, mikäli ostopaikkoja aukeaa ennen tätä.

Tahtotila olisi toki omistaa about jokaista salkkuni osaketta enemmän, mutta seuraavat ovat tällä hetkellä kiinnostavimpia:

Nokian Renkaat, Citycon, Nordea sekä Taaleri.

Nokian Renkailta tuli negari aiemmin tänä vuonna, mutta keissi on edelleen kovin kiinnostava. Epsiä on Inderesin ennusteilla tulossa lähivuosina yli kaksi euroa, ja tästä jaetaan leijonanosa, jolloin osinko asettuu kuuden prosentin tuntumaan. Nokian Renkaita pidetään laatuyhtiönä, vaikka syklinen onkin, joten ensi vuoden P/E 13 ei tunnu kovalta hinnalta.

Cityconin tasearvostus on painunut houkuttelevalle 0.71:n tasolle. Olen mukana sillä oletuksella, että osinkoa/pääomanpalautusta saa tulevina vuosina 0,13€/osake, eli n. 7,5% nykykurssille. Puljussa on kuitenkin erittäin houkutteleva optio: Suuromistaja Gazit Globe kahmii osakkeita tällä hetkellä kaksin käsin, ja ylittänee tulevaisuudessa 50% rajan, minkä jälkeen sen pitäisi tehdä ostotarjous kaikista osakkeista. Toki voi ajatella, että Gazit tekee alhaisen tarjouksen, joka on about nykykurssin verran. Toisaalta jos Gazit haluaa Cityconin pois pörssistä, muut suuromistajat pitää saada kelkkaan mukaan sillä toiseksi ja kolmanneksi suurimmat osakkaat omistavat yhtiöstä yli 20%. Inderesin Q&A:ssa kysymys on tupsahtanut toisinaan esille, tässä viimeisin. Inderesin Jessen mukaan ostotarjouksen pitäisi olla näillä näkymin 2,42-2,66€ paikkeilla jotta se menisi läpi, koska tärkeimmät verrokit Sponda sekä Technopolis lähtivät suhteellisesti arvostettuina näiltä tasoilta.

Sitten on tämä Nordea, joka sekin arvostetaan jo alle taseensa (P/B 0,95). Arvostuskertoimiensa perusteella Nordealle povataan todella huonoa tulevaisuutta - itse olen näillä hinnoilla ehdottomasti ostopuolella. Nordea on entuudesaan salkkuni suurin suora osakesijoitus enkä ole varma, kuinka suureksi haluan sen osuutta kasvattaa. Sampoakin on kyydissä, joten Nordea-riskiä kannetaan sitäkin kautta.

Taalerin kurssi on syksyn aika pudonnut kuin kivi. Kurssi pysyi kympin päällä aika lokakuuhun asti, jolloin se sukelsi parissa viikossa yhdeksään euroon. Tässä kohdassa Inderes julkaisi uuden raportin ja laski tavoitehintaa parilla eurolla 9,5 euroon, minkä jälkeen kurssi sukelsi aina kahdeksaan euroon. Sittemmin ollaan valuteltu vielä hieman ja nyt hinta olisi 7,86 - tämäkin lappu on minulla siis jo turskan puolella. Yhtiöltä itseltään eikä sen puolen numeroistakaan ole tullut ulos mitään negatiivisia signaaleja, joten luotto on tallella. Syypää laskuun lieneekin yleinen markkinatilanne. Ensi vuoden ennusteilla osinkotuottokin alkaa hipoa neljää prosenttia, mitä pidän jo hyvänä koska sen odotetaan jatkavan tulevina vuosina kasvuaan.

Siinäpä marras-joulukuun päällimmäiset ajatukset. Henkilökohtainen joululomani alkaa keskiviikkona ja jatkuu aina uuteen vuoteen asti. Silloin onkin taas aika tehdä vuoden yhteenveto ja mitata, paljonko edellisvuotta lähempänä olen taloudellista riippumattomuutta.

Q3 ja pikkudipin ostokset

Taas on yksi tuloskausi taputeltu. Tuntuu, että tämä syksy on ollut poikkeuksellisen kiintoisa. Saimme kivan pikku dipin, ja Sharevilleenkin ilmestyi kaikenlaista panikoijaa. Laitoin käteisistäni osan haisemaan - kenties ennenaikaisesti. Lisäksi Nordnet lanseerasi uusia, erittäin mielenkiintoisia aktiivisia rahastoja.

Syys-lokakuussa tuli siis pienimuotoinen dippi markkinoilla. OMXHPI tipahti n. 10% kolmen-neljän viikon aikana. Pudotuksen syitä en lähde arvuuttelemaan, mutta olen tyytyväinen siihen miten otin lähen masokistimaisesti useammankin päivän, jolloin köyhdyin 1000-2000 euroa kertaheitolla. Kokonaisuudessaan köyhdyin lokakuun aikana noin 7k€. Äidyin kirjoittamaan seinälleni viestin, jossa toivoin OMXHPI:n päätyvän vielä tänä vuonna alle kahdeksantuhannen pisteen. Rommailu kuitenkin loppui ainakin toistaiseksi, ja pudotuksesta miltei puolet on jo palautettu hintoihin. Helsingissä Q3 oli joka tapauksessa ilmeisen heikko kvartaali, joten mikäli vuoden päätös ei huikaise, lisää tiputusta voi olla tulossa.

Osallistuin Fellow Financen IPOon. Palvelun sijoittaja-asiakkaana sain isomman taatun siivun, joten merkkasin kerralla 400 osaketta, jotka istuvat nyt salkussani. Nojauduin tässä pitkälti Inderesin näkemykseen: Luin heidän analyysinsä ja totesin, että tunnusluvut näyttävät verrokkeja suotuisammilta. Kurssi on pysynyt antihinnan paikkeilla - välillä yli, välillä ali. Toistaiseksi en harkitse lisäämistä, sillä haluan nähdä miten liiketoiminta kehittyy pörssitaipaleen alun jälkeen. Kasvuyhtiönä osingonjakosuhde pysyy alhaalla (toivottavasti) vielä pitkään, sillä keissi vaatii kyllä liikevaihdon kasvua vielä pitkän aikaa. Ensi kevään ennusteilla irtoamassa olisi hupaisat 0,5%. Kyllähän sillä jo oluen juo ihan ravintolassakin.

Dipin tultua totesin, että nyt voisi olla aika tyhjentää osa 15k€ sotakassasta. Laitoin viitisen tonnia menemään ostamalla 400 Nordeaa @ 7.58€ ja 60 Nokian renkaita @ 31,38€. Molemmat vaikuttivat mielestäni jo tosi edullisilta, mutta jälkimmäisestä jäi kieltämättä huono maku suuhun. Nokian Renkaat nimittäin hyvin pian antoivat tulosvaroituksen ja saivat tulospäivänä rumasti -10% tauluun. Pitkällä aikavälillä usko ei oikeastaan tämän vuoksi horjunut ja uskoin maksaneeni järkevän hinnan, mutta tokihan sitä mieluummin olisi saanut samaan hintaan vaikkapa kymmenen osaketta enemmän. Nykykurssi on tuota päivää vielä pari prosenttia matalammalla, joten lisääminen ei ole poissuljettua jos jostain nyt ihmeen kaupalla ylimäärästä rahaa tupsahtaisi. Nordea kipusi suorissa omistuksissa Nokian ohi salkkuni ykköseksi. Jaksan edelleen uskoa, että Nordea pystyy minimissään pitämään nykyisen osinkonsa (jota tänä keväänä jaettiin keskihinnalleni yli 8%) ja jollain aikavälillä merkittävästi kasvattamaankin sitä.

Sotakassan suhteen puolestaan tein periaatepäätöksen, että yritän laittaa loppuvuoden kahdesta tilipäivästä ainakin toisen ylimääräiset varat jemmaan. Mutta jonkun lisäyksen voi tälle vuodelle vielä todennäköisesti mahduttaa.

Nordnet julkaisi tässä kuussa Smart-rahastot. Rahasto pyrkii lyömään osakemarkkinan tuoton pitkällä aikavälillä. Martin paasi avasi ideaa rahapodin jaksossa 131, mutta jaan oman käsitykseni asiasta: Strategia perustuu siihen, että pitkää historiallista tutkimustietoa hyväksikäyttämällä haetaan optimaalista allokaatiota eri omaisuusluokkien välillä. Sopiva allokaatio vähentäisi sekä riskiä että tuottoa, mutta riskiä enemmän. Tämän jälkeen sijoitusta vivutetaan siten, että riski saadaan halutulle tasolle. Smart 15 on lanseeratuista tuotteista suuririskisin, ja sen riskitaso vastaa osakemarkkinoita. Tein jo muutoksia henkilökohtaiseen salkkuuni siten, että tätä rahastoa tulee nyt kuukausisäästön mukana. Yrityksen salkkuunkin tätä luultavasti tulee myöhemmin.

Lopuksi voi jakaa vielä työelämän hyvät uutiset. Pyysin pomolta lisää palkkaa, ja hän lupasi esittää haluamaani lisäsummaa eteenpäin. Pyysin kolmea sataa ja se ehtii vielä tämän vuoden käsittelyyn. Oikeastaan päätin jo senkin, että kun se toteutuu, laitan Smart 15:ttä kuukausisäästölle koko nettosummalla eli 150/kuukausi.Jee.

Käteinen polttelee

Blogin päivittämisestä on jälleen vierähtänyt kuutisen viikkoa. Tälle on selkeä syy: olen tehnyt reippaasti töitä, enkä ole hirveästi pysähtynyt makustelemaan tilannetta. Panokseni on tuottanut yritykselleni paljon hyvää viime aikoina, ja vakaa aikomukseni on edelleenkin kääntää tämä vielä tänä vuonna palkankorotukseksi. Rahaakin on kertynyt palkkatilille tavalliseen tapaan ja tällä viikolla intouduinkin ostelemaan osakkeita reippaalla kädellä.

Sijoitusasiat ovat vilisseet mediassa viime aikoina oikein olan takaa, kun hallitukselta tuli siunaus sijoitussäästötilille. Tilistä on näkynyt argumentteja niin puolesta kuin vastaan. Joidenkin mielestä 50k€ sijoitettavan pääoman katto on liian matala, toiset taas ovat tyytyväisiä siihen, että osinkojenkin verotusta saa nyt lykätä hamaan tulevaisuuteen ja verotusta näin ollen tasapäistetään rahastoihin nähden. Itse koen, että katto on aivan riittävä, sillä 50k€ omalla pääomalla pääsee vuosien mittaan kasvattamaan sangen hyvän potin. Pitkäjänteisyys kunniaan.

Alkukuusta tankkasin Verkkokauppa.comia 300 lappua 4,6€ kappalehintaan. Kasvuyhtiö, jonka osinko ensi vuoden ennusteilla on 4,5%. Ennustin, että pohjat olivat käsillä, mutta olin väärässä. Tällä hetkellä mennään alle 4,4€, mutta toistaiseksi minulla on tätä tarpeeksi. Amazon ei edelleenkään pelota, sillä Verkkiksen kasvu perustuu pienten toimijoiden asiakkaiden viemiseen Gigantin sekä Powerin kanssa. Amazonin kanssa Verkkokaupan kilpailijan olisivat vain entistä suuremmassa hädässä, vaikka Verkkiksen kasvukin ottaisi kenties jonkinlaista osumaa.

Tämän viikon eka ostos oli Citycon. Pörssissä on tosiaan tällä hetkellä hieman kallista, joten vakaa osingonmaksaja joka tarjoaa yli 7% osingon kelpaa minulle sangen hyvin. Uusi sijoittajaihastukseni Aki Pyysing mainitsi palauttaneensa kyseisen lafkan myös salkkuunsa, ja tämä toimi oikeastaan triggerinä ostolle, vaikka asia oli ollut mielessä jo pitkään. Osakkeita tuli kyytiin 700 kappaletta @ 1,8€.

Seuraavaksi ostin 70 Asiakastiedon osaketta. Hinta hyppäsi reippaasti kesäisen yrityskaupan myötä, mutta lasketteli sittemmin verkkaisesti. 28,5€:n kappalehinta oli ehkä pari euroa enemmän kuin mitä olisin halunnut maksaa, mutta toisaalta tällä viikolla tuli uutisia, että yrityksen johdosta pari herraa osti oman firman osakkeita yhteensä 80k€ edestä, joten totesin että ehkäpä tätä on jo aika tankata. Asiakastieto osti itseään isomman yrityksen, UC:n, ja yhdistyminen on paitsi iso riski, myös iso mahdollisuus. Kenties sisäpiiriläisten kaupoista voi päätellä jotain?

Myös Restamaxin osake oli keväällä alkaneen keulimisen jälkeen vähän rahoittunut. Päätin jättää 150 osakkeen pohjaongen 10,0 euron tasolle, ja se tärppäsi. Tajusin itse asian vasta seuraavana päivänä, kun Latskula Sharevillestä tykkäsi ostoksestani. Hauska sattumus. Tälläkin yhtiöllä on yrityskauppojen jälkeinen yhdistyminen menossa, ja Smileäkin ollaan listaamassa pörssiin. Ostohinnalle saan kasvuyhtiölle tyydyttävän ennustetun 3,8%:n osingon.

Bank Norwegian heitti jakoavaimen rattaisiin ilmoittaessaan, että talletustilin korkoa lasketaan prosenttiyksikön verran. Tämän seurauksena minulla on nyt 15k€:n köntti käteistä, jolle pitäisi ehkä etsiä jotain työtä. Alun perin potti oli kerätty hedgeksi jonkinasteista laskumarkkinaa ajatellen, mutta nyt janoan sille inflaatiota kovempaa tuottoa. Vertaislainat kävivät mielessä. Ehdotuksia otetaan vastaan.

Q2 loppusuoralla

Q2-tuloskausi alkaa olla suurimmaksi osaksi takana päin. Ensi viikolla tuloksensa julkaisee vielä Hoivatilat, Taaleri sekä Orava, mutta tässä vaiheessa lienee turvallista sanoa, että Q2 oli vähintäänkin hienoinen pettymys. Toivottavasti tämä kolmikko pelastaa edes jotain.

Martela julkaisi jälleen odotettua huonomman tuloksen. Sharevillessä ehti jo yksi jos toinenkin alkaa punnita vakavasti, pitäisikö lapusta luopua kokonaan. Itselläni ei ole paniikkia pois kyydistä, sillä mikäli kurssi matelee aina vuodenvaihteeseen asti, aion alaskirjata lappuni. Alaskirjaaminen on yksi sijoitusyhtiön näppäristä hyödyistä. Saan tehdä tuloksesta verovähennyksiä aivan kuin olisin myynyt osakkeet vuoden viimeisenä pörssipäivänä, mutta ne jäävät edelleen salkkuuni. Saan niille silti edelleen osinkoa, joten tilanne on parempi kuin oikea myynti - paitsi tietenkin mikäli osinkoa ei makseta tai kurssi tippuu entisestään. Toisaalta, mikäli kurssi nousee seuraavan vuoden aikana, joudun nousuista veroille. Tämä on tosin positiivinen ongelma.

Verkkokauppa.comin toisen neljänneksen tulos oli niinikään heikko - siitäkin huolimatta, että äitini osti siskolleni uudesta Raision myymälästä halvan läppärin. Liikevaihdon kasvu ei ollut likimainkaan sitä mitä yhtiöltä odotettiin, ja tästä saatiin kiitoksena lähes kymmenen prosentin niiaus. Kuten Martelassakin, paineet kertyvät loppuvuoteen.

CapMan puolestaan tuotti positiivisen yllätyksen. Olin lisännyt CapMania 1000 kappaletta heinäkuussa, kun totesin 1,46€:n hinnan olevan riittävä kesäalennus. Päätös osoittautui oikeaksi, tulos ylitti Inderesin ennusteet ja kurssi on noista hetkistä noussut miltei parikymmentä senttiä. Lisäksi CapMan ilmoitti viralliseksi tavoitteekseen tavoitella tästä lähtien nousevaa osinkoa, mikä käytännössä sinetöi ensi keväälle kahdentoista sentin osakekohtaisen osingon eli nykykurssille n. 7,3%. Inderes ennustaa lähivuosille sentin osinkokasvua, mikä tekee kokonaistuotosta jo todella houkuttelevan.

Nordea ja sitä kautta Sampo julkaisivat perushyvät tulokset. Olin lisäillyt molempia kesäkuussa (300kpl @ 8,1€ ja 40kpl @ 41,49€) koska tulkitsin molempien olleen vähän montussa. Jaksan edelleen uskoa Nordean jatkoon, ja tämän lafkan kohdalla arvosijoittajakin voisi jo innostua, sillä P/B oli ostohinnalla ykkösen (ja P/E kympin) tasolla.

Teliasta on kuulunut monenlaista yrityskauppauutista viime aikoina. Itselläni ei ole erityisempää kykyä analysoida esim. Bonnier-kauppaa, mutta sisällön hankkimisen strategia tuntuu järkevältä eikä osinko saati omien takaisinosto vaarantunut. Tuloskin oli kelvollinen, joten lisäsin 400 osaketta salkkuuni nähdäkseni halpaan 3,76 euron kappalehintaan.

Nokia ja Restamax julkaisivat molemmat odotuksia heikommat tulokset. Molemmat ovat kuitenkin omilla tavoillaan tulevaan tuloksentekokykyyn nojaavia, enkä ole näistä varsinaisesti hermostunut. Nokian kohdalla katseet ovat ensi- ja sitä seuraavassa vuodessa, jolloin rahaa pitäisi 5G:n myötä tulla ovista ja ikkunoista. Restamaxin kohdalla puolestaan aggressiivisen laajentumisen jälkeen kotimaassa konsolidoidaan nykyistä liiketoimintaa ja ulkomailta haetaan jo seuraavaa kasvupyrähdystä. Smilekin pitäisi saada listattua vielä tänä vuonna.

Taas on iskemässä kriisi siitä, että salkussa on liikaa yhtiöitä. Jotain voisi pistää pihalle. Henkkamaukat alaskirjasin jo aiemmin, joten se on jo valmiiksi käteiseen verrattavissa. Fingerprint cardseille voisin tehdä saman tempun, mutta positio on niin arvoton että melkein voisin pitää sen muistuttamassa että olen joskus vähän tyhmä. Ehkä Fondia, Titanium ja Entra joutavat viimein pihalle ensi kerran, kun tarvitsen käteistä muiden lappujen ostelemiseen.

Kuinka sijoitusyhtiön avulla hustlataan lisätuloja

Kaikkien aikojen selvästi luetuin kirjoitukseni käsittelee sijoitusyhtiön perustamista ja pyörittämistä ja se saa edelleen hyvin liikennettä, vaikka onkin jo melko vanha. Ajattelin nyt heti perään reilua vuotta myöhemmin rustata tekstin siitä, miten pienyrittäjänä voi hustlata eli verotehokkaasti päästä käsiksi lisäansioihin. Kirjoitus olettaa, että (sijoitus)yhtiö on jo pystyssä, joten mikäli tästäkin asiasta on vielä päätös tekemättä, voi lukea aiemmin linkatun juttuni.

Ensimmäiseksi on varmaankin hyvä perustella, miksi kukaan ylipäänsä haluaisi kierrättää tulojansa oy:n kautta. Perimmäinen syy piilee siinä, että omaan lukuun tehdyistä sivutuloista joutuu maksamaan ansiotuloveroa ja leijonanosalla meistä marginaalivero on viidenkymmenen prosentin hujakoilla. Oy:n läpi oikein tuloutettuna joutuu pulittamaan ainoastaan 26% (kts. viimevuotinen kirjoitukseni). Em. Summasta vain 20 prosenttiyksikköä pitää maksaa heti, jolloin rahat voi ennen tulouttamista sijoittaa kasvamaan korkoa korolle. Lisäksi yritykset ostavat palveluita mieluummin toiselta yritykseltä kuin yksityishenkilöltä, koska näin ei synny työsuhdetta yksityishenkilön kanssa.

Kyse on siis verojen about puolittamisesta. Miksei tästä siis ole rahasammoksi, jota kaikki jo käyttäisivät? Syy piilee siinä, että kun työtulo ylittää n. 7,6k€:n vuosirajan, joutuu ottamaan eläkevakuutuksen. Joku voisi sanoa, että eläkkeen kertyminen on hyvä asia, mutta itse pidän koko systeemiä kusetuksena, jota pitää jo periaatesyistä välttää. Nämä kulut ovat kuitenkin verotuksessa vähennyskelpoisia joten jos pienyrittäjää ei haittaa saada rahoja minimaalisella tuotolla joskus seiskakymppisenä takaisin niin kaipa tähänkin voi lähteä. Eläkevakuutuksen hinta on 24,1% vahvistetusta YEL-työtulosta eli helkkarin paljon.

Vaan mitä tarkoittaa tämä mystinen termi "työtulo"? Termille löytyy toki virallinen määritelmä, mutta koska ette jaksa lukea sitä, avaan sen lyhyesti. Kyse on käytännössä yrittäjän tekemän työn markkina-arvosta. Jos vaikkapa ruohonleikkuuseen on markkinoilta yleisesti saatavilla työntekijä kympin tuntihintaan, kenen tahansa yrittäjän tekemän ruohonleikkuun työtulo olisi kympin tunti, laskuttipa tämä nimenomainen yrittäjä siitä vitosen tai satasen tunti. Jos yrittäjä leikkaisi ruohoa viisi tuntia, hänen työtulonsa olisi 50€ vaikka hänelle maksettaisiin siitä satanen. Käytännössä olen kuullut, että kaikki yrittäjät ilmoittavat työtulokseen pienimmän mahdollisen summan josta on pakko maksaa YEL-maksut eivätkä virkamiehet tule kyselemään. Itse haluan kuitenkin skipata nämäkin maksut, joten pidän huolen etten laskuta yli tuota 7,6 tuhatta euroa.

Olen pohtinut, että tässä voisi olla kikkailun paikka. Moni työ, esim. it-hommat joita itse teen, ovat käytänmössä globaalisti kilpailtavia. Miksen ilmoittaisi sovelluskehityksen työtuloksi vaikkapa 10€/h laskuttaen esim. 80€/h? Ainahan voi argumentoida, että intialainen tekisi kympin tunti. Ruohonleikkuussahan ei ole mahdollisuuksia samanlaiseen kilpailuun, koska se pitää tehdä paikan päällä. Toistaiseksi olen tosiaan pitänyt vain huolen, etten laskuta yli em. rajapyykin. Kenties joskus...

Sitten olisi vielä se ALV eli arvonlisävero, jota joutuu maksamaan mikäli laskuttaa yli 10k€ vuodessa. Tämä on sellainen otus, joka päätyy aina tuotteen tai palvelun lopullisen käyttäjän maksettavaksi. Esim. Hilavitkutin Oy myy valmistamiaan hilavitkuttimia 124€ kappale, josta 24€ on suoraan verokarhulle menevää alvia. Hilat ja vitkuttimet on kukin ostettu hintaan 20€+alv (=24,8€), jolloin yritys vähentää jo näiden alvin (yht. 9,6€) hilavitkuttimen alvista (24€) jolloin veroa maksetaan lopulta 14,4€. Veroa maksetaan siis nimen mukaisesti lisätystä arvosta.

Alv on kevytyrittäjälle ensi silmäyksellä huono juttu, sillä se ainoastaan nostaa yksityishenkilöille tarjottavan palvelun hintaa. Yrityksille myytäviin palveluihin se ei em. vähennyksen vuoksi vaikuta. Mutta. Alviin liittyy vippaskonsti nimeltään alarajahuojennus. Tämä tarkoittaa sitä, että alle 10k€ vuodessa laskuttava yrittäjä saa alvit kokonaisuudessaan takaisin (ja alle 30k€ laskuttava osittain). Jos pystyy myymään palveluitaan yrityksille, alvia kannattaa siis maksaa vapaaehtoisesti, jotta sen voi myöhemmin saada verottajalta takaisin. Tästä ei palvelua ostavalle yritykselle aiheudu lisäkustannuksia. Yksityshenkilöillekin alvin vuoksi tuleva 24%:n lisäkustannus lienee helpompi myydä kuin 24%:n hinnankorotus. Lisäksi olemalla alv-velvollinen saa vähennysoikeuden kaikkiin alvillisiin liiketoimintaa varten ostettuihin välineisiin kuten tietokoneisiin ja ohjelmistolisensseihin.

Edellämainitulla kuviolla laskuttamalla 7,5k€ + alv voi vuodessa ansaita yritykselle 9300€ miinus yhteisöveron eli nettona 7440€. Voidaan siis ajatella, että alv-huojennus about kumoaa yhteisöveron. Tällainen summa on ihan jees, etenkin jos pystyy hinnoittelemaan työnsä hyvin. Esim. It-alan konsulttina työpanoksesta voi helposti saada sen kuusikin kymppiä eli alveineen miltei 75€ per tunti. Tämä tarkoittaa että vuodessa voisi laskuttaa 125 tuntia eli luokkaa 16 htp.

Ja tässäpä tämä kuvio onkin. Onko kellään kyseinen kuvio pyörimässä? Kiinnostuitko harkitsemaan asiaa vai eikö 7k nettoa vuodessa ole riittävä korvaus vaivasta?

En takonut, vaikka rauta oli kuumaa

Viime viikon tiistaina vene meinasi mennä nurin, kun yksi puhelu aiheutti lähes tsunamimaisen aallon. Minulle tarjottiin yllättäen työtä teknologiayrityksestä, jonka erääseen tuotteeseen olen erikoistunut. Työsuhteen luonne olisi ollut puolen vuoden-vuoden mittaisia työsopimuksia sisältävä konsultointi kyseisen yrityksen asiakkailla. Tämä ei minua erityisemmin haittaa, koska osaamiseni on riittävää, että saan kyllä aina töitä, vaikka kyseinen järjestely jollain tavalla menisi puihin. Paikan ottaminen olisi tässä vaiheessa edellyttänyt muuttoa Saksaan, mutta porkkanaakin oli tarjolla - kuukausipalkka olisi nimittäin kivunnut lähes kymmeneen tuhanteen.

Jouduin vakavasti harkitsemaan tätä kuviota. Avoliitossa elävänä asiassa oli toinenkin huomioon otettava ihminen. Lisäksi nykyisessä työpaikassani olen saanut reippaasti vastuuta ja olen hartiavoimin asioita edistämällä saanut aloittaa omia projektejani, joista voisi työnantajan näkökulmasta jäädä Mustapekka käteen. Olen ikäisekseni edennyt hyvin. Koen poikkeuksellista kiitollisuudenvelkaa erityisesti esimiestäni kohtaan.

Laskeskelmoin asiaa myös taloudelliselta kantilta. Saksan verotus menee ilmeisen sekavasti, ja kuvioon kuuluu myös välikäsi, joka hoitaa kaikki paikalliset rekisteröinnit, ym. siten, että itse saa keskittyä työntekoon. Välikäsiyrityksen mukaan kaikkien verojen, maksujen ja kyseisen firman palkkioiden jälkeen käteen jää nettona noin 70% bruttopalkasta. Suomen päässä taloutemme kustannukset pysyisivät about samana, sähkönkulutus kenties laskisi mutta tämä on triviaalia. Julkisten liikenteen kustannuksista voisi kenties myös säästää. Toisaalta paikan päältä pitäisi ottaa vuokra-asunto ja lentoliikenteestä tulisi reippaasti lisäkustannuksia. Käteen jäisi kuukausittaisin ehkä tonni-pari extraa, mutta ylimääräinen, jatkuva matkustelu Suomen ja Saksan välillä on sekin aikaavievää ja vaivalloista.

Kieltäydyin tarjouksesta. Neuvottelukumppani päätti kääntää ruuvia kireämmälle ja tarjosi vielä pari tonnia lisää kuukausipalkkaa, sekä mahdollisuutta säännöllisiin etäpäiviin. Vietin juhannuksen tienoilla unettomia öitä asian parissa, sillä palkan lisäksi työpaikassa kiinnosti suuresti se, että kyseessä on firma joka kehittää niitä työkaluja joita käytän. Siellä työskentelemällä pääsisin käsiksi resursseihin, joita muualla ei ole olemassa. Vaikka päätyisin olemaan siellä töissä vain vuoden, pystyisin oppimaan asioita joihin muilla ei ole vastaavaa pääsyä ja näin ollen kartuttamaan äärimmäisen arvokasta ammattitaitoa.

Päädyin silti lopulta kieltäytymään tarjouksesta. Opin, että kunnianhimollani on rajansa. Haluan tehdä muutakin kuin reissata edestakaisin vain, koska saan siitä reilun korvauksen ja paremmat edellytykset työelämässä. Työelämän ihmissuhteilla on väliä. Mutta tiukkaa teki.

Skippasin lopulta edellisessä kirjoituksessa mainitsemani GF Moneyn listautumisen. Ja itse asiassa homma kääntyi vielä niin, että koko anti peruttiin. Kyllästyin moiseen pelleilyyn ja lunastin sinne sijoittamani 4k€, jotka nostivat käteisen määrän jo turhan korkealle. Näille rahoille piti siis löytää joku paikka.

Valinnat osuivat tällä kertaa Sampoon, joka on lasketellut miltei koko vuoden - tammikuun huipuista noin 15%, sekä Oravaan. Sampo on vanha tuttu osinkojuna jonka kyydissä haluan olla kohtalaisella panostuksella. Ainoana miinuksena tässä voi ehkä mainita sen, että Sampo on indeksissä, jolloin sitä kannattaisi omistaa verotehokkaammin rahaston kautta. Orava taasen on kenties kevyesti sarjaa "vauhtia ja vaarallisia tilanteita", mutta halusin nyt ottaa sen salkkuun kopioiden Inderesiä sekä uutta ihastustani, Aki Pyysingiä. Siinäpä sitten vähän taktisempi panostus. Sampoa lisättiin 40 kappaletta, Oravaa uutena possana vähän isompi satsi, 700 lappua. Tosiasiallinen Orava-positioni on vielä reippaasti lihavampi, sillä myin henkilökohtaisesta salkustani nähdäkseni ylihintaisen Stora Enson pois ja vaihdoin nekin kurreen. Katsotaan, mille asemalle tämä juna pysähtyy.

Huomenna alkaa kaksiviikkoinen kesälomani, joka olisi tarkoitus viettää sukulaisia moikaten sekä Pärnun rannalla olevassa A. Le Coq-teltassa. Aurinkoista heinäkuuta kaikille!

Pakollista salkun säätöä

Edellisen kirjoituksen jälkeen onkin tapahtunut kaikenlaista - osa liittyen Sijoitus Oy:n toimintaan, osa omia menoja.Vietin juuri pari viikkoa Yhdysvalloissa, jonne lähdin työmatkalle muuta pidin päälle vielä noin viikon lomaa. Reissuni koostui San Franciscosta, Las Vegasista sekä New Yorkista. Edellä mainituista olin vieraillut ainoastaan NYCissä entuudestaan. San Franciscoa ihmiset hypettivät etukäteen oikein kunnolla, mutta eipä se nyt erityisemmin säväyttänyt. Jollain tapaa se muistutti Helsingin Kalliota: Paikka paikoin haisi kusi tai myssy ja vastaan tuli kaikenlaista sakkia. Oikeastaan se oli jonkinlainen paranneltu versio, koska siellä on pysyvästi lämpimämpää ja paikka on ympäröity rannalla. Toisaalta oli valitettavan yleistä nähdä kodittomia katujen kulmissa kerjuulla muistuttamassa siitä, että kaupunki on yksi USAn kalleimpia paikkoja asua.

Reissailun lisäksi sijoituspuolella on tapahtunut kaikenlaista. Päätin huhtikuun puolella pistää vielä jokusen euron osakkeisiin ostamalla 150 kappaletta Nordeaa 8,56€:n kappalehintaan sekä tuhat CapMania. Nordeaa vihjasin jo edellisessä kirjoituksessani, CapManista puolestani tein pikapäätöksen tulkittuani osavuosikatsauksen odotettua vahvemmaksi. Inderes oli CapManista kanssani samaa mieltä, tosin viiden sentin tavoitehinnan noston ennakointi ei ehkä nosta minua vielä aivan Buffetmaisiin sfääreihin. Ensi vuodelle ennustetaan joka tapauksessa 11 sentin osinkoa, mikä tietää 1,50 euron kappalehinnalle rehtiä 7,3%.n pohjatuottoa.

Sain viimein aikaiseksi lappaa lisää rahaa vertaislainasalkkuuni. Päätös johtui pääasiassa siitä, että TopFinance päätti lunastaa Sijoitus Oy:ltä takaisin etuoikeutetut osakkeensa, joille he maksoivat 10%:n vuosittaista osinkoa kuukausittain tilitettynä. Täältä vapautuneet 4,5k€ piti siis sijoittaa johonkin, ja tuntui että vertaislainaaminen olisi erittäin temaattista huomioonottaen, että Top Financellakin kyseiset rahat pyörittivät kulutusluottoliiketoimintaa. Koko summasta 3k€ meni tällä erää kiertoon, ja loput jätin toistaiseksi firman tilille. FellowFinancella tuntuu olevan edelleen hyvä kysyntä, sillä koko summa on jo uponnut markkinalle 8-12% korolla.

Toinenkin etuoikeutettu osakesijoitukseni, Korkeatuottoinen (Lainasto, GF Money) tuntuisi olevan tiensä päässä. Sieltäkin on tullut 8% vuosittainen osinko kuukausittain tilitettynä, mutta GF Money on nyt listautumassa Helsingin pörssiin tavoitteenaan lunastaa etuoikeutetut osakkeensa takaisin. Siellä Sijoitus Oy:llä on 4k€ varoja, joille pitäisi keksiä uusi koti. Inderes on tehnyt GF Moneystä sijoitustutkimuksen ja ottaa positiivisen joskin riskit myöntävän näkemyksen firman tuottopotentiaalista. Etuoikeutetun osakkeen omistamisen kautta Sijoitus Oy:llä olisi mahdollisuus merkitä 919 osaketta (4,35€ kappale), mutta itse en ole täysin varma, haluanko olla yrityksen liiketoiminnassa enempää mukana. Keississä on kuitenkin hyviä puolia esim. se, että anti ei ole nykyisten omistajien cash-out vaan varat menevät oikeaan käyttöön. Lisäksi Inderes "osallistuu" listautumiseen sijoitustutkimuksellaan, mikä nostaa uskottavuutta ainakin minun silmissäni. Pitää tuumailla.

Onko muilla (ollut) TopFinancen tai Lainaston etuoikeutettuja osakkeita? Mikä on rahojenne seuraava sijoituspaikka?

Kevään osingot sijoitettu

Tämän vuoden brutto-osingoista on tässä vaiheessa valunut noin puolet eli reilut kaksi tonnia. Otin kuitenkin hieman etukenoa ostamalla viimeisen kuukauden aikana vajaalla viidellä kilolla uusia osakkeita. Kaikki ostot olivat olemassa olevien positioiden täydennyksiä.

Sain viimein aikaiseksi lisätä Restamaxia. Salkkuuni löysivät tiensä 180 osaketta 8,22€ kappalehintaan. Jälkikäteen osoittautui, että onni oli naurettavan hyvin puolellani, sillä Restamax ilmoitti hiljattain yhdistyvänsä Royal Ravintoloiden kanssa minkä seurauksena kurssi on jo kivunnut reippaasti yli yhdentoista euron. Inderes katsoo kaupan luovan merkittävää omistaja-arvoa mittakaavaedun suurenemisen kautta sekä synergisten kilpailuetujen yhdistämisestä. Jo aiemmin asialistalla olleet Tanskan laajeneminen sekä Smilen listaaminen takaavat, että keissi pysyy mielenkiintoisena pitkään.

Verkkiksen kurssi käväisi pikaisesti alle vitosessa. Poimin vielä 150 osaketta tämän rajan alta, joten kokonaispotti on nyt visuaalisesti miellyttävä 1000 kpl. Tuo vitosen hinta alkaa tuntua erittäin pessimistiseltä - jo ensi vuoden ennusteilla pelkkä osinko olisi neljän prosentin paremmalla puolen. Amazonin uhka toki edelleen kummittelee, mutta Inderesin Sauli demonstroi erittäin konkreettisesti, miksei tämä ole verkkikselle kuolinisku ja miksi keissi on näillä hinnoilla hyvä sijoitus huonoimmassakin skenaariossa. Video on itse asiassa mielenkiintoinen raapaisu Amazoniinkin, jonka menestymisestä ulkomailla itsellänikin on ollut vääränlainen käsitys.

Päädyin lisäämään 40 kpl (nyt yht. 100) 34,61€ hintaan Nokian Renkaita, kun sen kurssi tipahti osingon irtoamisen alla poikkeuksellisen alas. Kurssi oli ollut vastatuulessa jo pari kuukautta, ja Venäjän indeksi päätyi ostopäivänäni yli kymmenen prosenttia pakkaselle johtuen Yhdysvaltojen asettamista pakotteista. Tämä justeerasi entuudestaan laskeneita Nokian Renkaita vielä muutaman prosentin kaakkoon, vaikka itse asiassa on perusteita ajatella, että NR saattaa jopa hyötyä tilanteesta. Nähtäväksi jää, miten tilanne tästä kehittyy.

Lopulta päädyin laittamaan vielä reilun tonnin Cityconiin, jonka paino kasvoi kuudella sadalla osakkeella nykyiseen kolmeen tuhanteen. Yksikköhinta oli 1,844€. Päädyin tekemään ostoksen Q1-raportin jälkeen, koska tulkitsin sen olleen odotettua parempi. Kurssi on nyt alimmillaan moneen vuoteen ja vaikka osinkoa leikattiinkin, se tuottaa ostokurssillani karvan yli 7%. Uskallan luulla tätä melko varmaksi tuotoksi ja koen sen pörssin yleinen hintataso huomioiden hyväksi "takuutuotoksi". Brutto-osinko kvartaaleittain lähentelee jo satasta. Jos jatkan possan lihottamista, Citycon kuittaa internet-laskuni jo parin vuoden päästä.

Ostokandidaattina kummittelee edelleen viimeksikin mainittu Nordea. Huono sentimentti on jatkunut näihin päiviin, vaikka 8,2 pohjilta onkin noustu muutama pinna. Nousua saattoi jouduttaa Morgan Stanleyn ostosuositus ja on mahdollista, että parhaat diilit on toistaiseksi nähty. Tämän kevään osinkotuotto on perjantain päätöskurssilla edelleen miehekäs 7,9% ja Nordea puhuu merkittävistä kustannussäästöistä, joten omalla järjelläni ollaan ostohinnoissa. Tällekin firmalle on siis aika kehno skenaario hinnoiteltu. Voipi olla, että toimin heti maanantaina. Keskiviikkona pukkaa tosin jo osaria, ja kristallipalloni on juuri korjattavana, joten toisaalta tekisi mieli odottaa sitäkin.

Keskiviikosta puheen ollen! Silloin koittavat taas iki-ihanat Nordnetin tuloskausietkot, joille olen jälleen menossa. Onko muita osallistujia?

Kevät on saapunut

Nimittäin osinkokevät. Sijoitus Oy korjaa tänä vuonna pörssistä yhteensä n. 4500€ brutto-osinkoja, joista valtaosa tupsahtaa tilille ennen toukokuun puoltaväliä. Summa on melko tarkkaan 1000€ enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, joten nousua tuli n. 28%. Valtaosa salkkuni yrityksistä pysyi kasvattamaan osinkoaan, tosin ei kaikki - Martela leikkasi osinkoaan yli 13%. Mikäli 1000€:n osinkokasvun tulouttaisi omaan taskuun, siitä jäisi 760€, joka vastaa nykyisellään yli puolen kuukauden kulutustani. Olen siis onnistuneesti pidentänyt pääomalomaani tälle vuodelle reilulla parilla viikolla.

Nämä rahat eivät tänäkään vuonna kuitenkaan päädy taskuuni vaan ne uudelleensijoitetaan kokonaisuudessaan. Olen tehnyt tätä nyt hieman etukenossa ja Superluottoni saldo on about netto-osinkojen verran punaisella. Näkisin, että kevään aikana vielä varaa tehdä muutama ostos, sillä palkka sekä vuosibonukset kilahtivat tilille tällä viikolla.

Viime kirjoituksen jälkeen lisäsin odotetusti Verkkistä salkkuun 200 osakkeen verran 6,04€ kappalehintaan. Kurssi tipahti sittemmin kymmenisen prosenttia, kun huhut Amazonin saapumisesta kylmään pohjolaan kiirivät sijoittajayhteisön korviin. Amazonia on osattu odottaa näille nurkille jo pidemmän aikaa, mutta ei ehkä vielä tämän vuosikymmenen puolella. Nyt julkisuudessa olevien arvausten perusteella jotain voi kenties odottaa jo kakkoskvartaalilla. Tämä ei ole hyvä uutinen Verkkikselle, jolla piti olla Suomen-valloitukselle aikaa vielä ainakin parisen vuotta. Inderes on Verkkokauppa.comin keississä aina painottanut malttia, mutta noinkohan piensijoittajilla hanuri kestää.

Nordea on jatkanut laskemistaan. Yhtiökokous teki lopullisen päätöksen pääkonttorin siirtämisestä Suomeen, mikä on mielestäni osakkeenomistajana hyvä asia. Ruotsissa tätä katsottiin pahasti, mikä saattaa johtaa jonkinasteiseen myyntiaaltoon avaten hyvän ostopaikan. Yhtiökokouksen jälkeen on ollut vasta yksi pörssipäivä, joten vaikutusta on vielä vaikea sanoa, mutta perjantainen osinkodippi äityi 13 senttiä eli n. 1,3% "liian suureksi". Pidän silmät jatkossakin auki ja lisään, mikäli parhaaksi näen.

Restamaxilta tuli maanantaina pörssitiedote, jonka mukaan se arvioi Smilen eli henkilöstöpalveluun erikoistuvan tytäryhtiönsä listaamista pörssiin. Inderes on väläytellyt tätä mahdollisuutta säännöllisesti jo pitkän aikaa, sillä heidän mukaansa Smilen arvo ei näy kokonaisuudessaan nykyisestä yhtiörakenteesta johtuen. Lisäksi hiljattain voimaan asunut alkoholilain muutos antanee lisäbuustia tulokseen. Restamaxin suhteen olen jo pitkän aikaa miettinyt, että olisi korkea aika lisätä sitä mutta aina joku muu on kiilannut eteen. Ehkäpä aika on nyt kypsä.

Pörssissä on paljon muutakin pöhinää, kuten Harvian ja Altian listautuminen, mutta itse en ole niistä erityisemmin jaksanut innostua. Tällä hetkellä töissäkin on niin kova pöhinä päällä, etten aamukatsauksista ehdi yleensä kuin silmäillä otsikot. Sellainen ekskursio tuli kuitenkin tehtyä, että tarkastin avajaisviikolla Verkkiksen uuden Raision-myymälän samalla kun kävin moikkaamassa vanhempia. Kaikki näytti toistaiseksi varsin hyvältä, ja lauantaina puolen päivän aikaan ensimmäiset telttailijat olivat jo leiriytyneet odottamaan ovien aukemista sunnuntaiaamuna. Itse liikehän oli avattu jo monta päivää aiemmin. Kaippa siellä sitten oli jotain hyviä tarjouksia.